Type and press Enter.

Pikaopas Qatariin (ja ehkä laajemminkin arabimaihin) matkustavalle

Kaikki omat kokemukseni arabimaista ovat olleet niin positiivisia, että haluaisin levittää niistä ilosanomaa laajemmallekin. Koska eurooppalaisiin tapoihin ja etenkin pohjoiseurooppalaiseen vapaamielisyyteen tottuneille jotkin tavat ja kulttuurin piirteet ovat erilaisia, jonkun mielestä jopa outojakin, keräsin tähän joitain minun mielestäni tärkeimpiä. Minään asiantuntijana en itseäni todellakaan pidä, mutta jos ensimmäistä kertaa olisin menossa, tällaisia vinkkejä ehkä itse kaipaisin.

Tässä on yleisiä vinkkejä. Jos haluat lukea enemmän matkakertomuksia arabimaista, kannattaa klikkailla sivun ylälaidan Aasia-valikosta juttuja maittain.

qopas
Muslimikulttuuri näkyy tietysti kaikissa arkisissa ja jokapäiväisissä asioissa.

1. Pukeutuminen

Moni muslimimaa on sen verran jo maallistunut, että turistin ei tarvitse pukeutumistaan miettiä. Qatarissa näin ei vielä ole. Ulkoministeriön matkustustiedotteessakin pukeutumisesta sanotaan näin: “Maassa on syytä käyttäytyä konservatiivisesti ja välttää liian paljastavia asuja ja julkisia hellyydenosoituksia.” On siis tarpeen pukeutua hotellin uima-allasaluetta ja rantaa lukuunottamatta niin, että polvet ja hartiat ovat peitossa. Pukeutumissäännöistä pidetään myös kiinni. Esimerkiksi Islamilaisen taiteen museossa oli tavanomaisten ei saa syödä ja juoda -kieltojen ohessa viesti siitä, että museossa pitää pukeutua asiallisesti. Myös hotellilla ilmaisen kaupungille ja lähimmälle ostarille vievän shuttle bussin aikataulun ohessa annettiin ohjeita, että konservatiivinen pukeutuminen on suositeltavaa, kun poistutaan hotellin alueelta.

Qatar. Complete Residents’ Guide -matkaoppaassa sanottaan, että kansainvälisissä hotelleissa pukeutuminen on vapaata, mutta kokemukseni perusteella kehottaisin naisia konservatiiviseen pukeutumiseen myös hotellin ravintoloissa. Aamupalalla seurasin abayaan pukeutuneiden musliminaisten reaktioita, kun jotkut nuorehkot länsinaiset sipsuttelivat ympäriinsä piukoissa pikkumekoissa, joista pikkuhousut tai bikinit paistoivat läpi. Silloin minua hävetti, eikä suinkaan musliminaisten konservatiivisuus vaan länsinaisten ajattelemattomuus tai suoranainen typeryys. Jos ei koe tarpeelliseksi kunnioittaa uskonnollisia tapoja, ei silti pitäisi unohtaa yleisiä hyviä käytöstapoja, joihin ainakin minusta kuuluu asiallinen pukeutuminen ravintolassa.

Minusta konservatiivisen pukukoodin noudattaminen oli varsin helppoa ja mikä tärkeintä, en tuntenut oloani alastomaksi tai tyrkyksi maassa, jonka naiskansalaisista en ole nähnyt kuin korkeintaan kasvot ja kädet ja mieskansalaisista pään, kaulan, kädet ja sandaaleihin pujotetut jalat. Ilmeisesti olin pukeutunut sopivasti, koska pääsin museoon ja en kerännyt katseita.

Qatar 149
Esimerkiksi tällaisessa asussa kulkeminen tuntui luontevalta, ja tämä oli riittävän konservatiivinen esimerkiksi museoon, johon oli pukeutumissäännöt.
Qatar 381
Hotellin uima-allasalueella ja rannalla on sopivaa olla uima-asussa.

2. Valokuvaaminen

Pukeutumistakin tärkeämpi asia lienee valokuvaaminen, johon liittyvistä säännöistä en ollut tietoinen ja jonka suhteen mokasin. Olimme yhtenä iltana Souk Wakifissa, ja tapani mukaan otin paljon kuvia. Olin koko matkan ajan ottanut kuvia ihmisistä, mutta lähinnä vain takaapäin tai muuten niin, etteivät kohteet sitä itse huomaisi. Soukissa sisällä otin yleiskuvia, joissa näkyi ihmisiä, eikä kukaan kiinnittänyt kamerankäyttöön huomiota, mutta ulkona yhtäkkiä kuulin takaani todella vihaisen naisäänen sanovan: “Delete it!” Olin ottanut kuvan edelläni kävelleestä naisten ryhmästä. En kuullut, mitä nainen sanoi perusteluksi, mutta hän jäi viereeni vahtimaan, että varmasti poistan kuvan. Tuntemukseni vaihtelivat ärtymyksestä säikähdykseen ja toisaalta häpeään, että olin tehnyt jotain sopimatonta. Enhän ehdoin tahdoin halunnut kuvaamisellani loukata ketään. Silti mielessä kävi kysyä naiselta, eikö hänellä ole muuta tekemistä kuin kyylätä ihmisten valokuvaamista. En kysynyt. Tapaaminen uskonnollisen poliisin kanssa oli parasta jättää kokematta. (En tiedä, onko sellaista instituutiota Qatarissa, mutta kaikki, mitä olen sellaisten toimista kuullut, sai minut tottelemaan kiltisti.)

3. Alkoholi

Qatarin alkoholipolitiikasta olen puhunut jotain jo aikaisemmin. Se on tiukka. Maahan ei saa viedä alkoholia lainkaan (mutta maasta poistuessa sitä saa lentokentältä ostaa), ja sitä saa ostaa vain kansainvälisistä hotelleista (erittäin kalliiseen hintaan) ja joiltain urheiluklubeilta. Dohassa on yksi liike, joka myy alkoholia, mutta asiakkaalla pitää olla jonkinlainen asukaskortti, siis todiste, että asuu Qatarissa. Samalla kortilla saa muuten ostaa myös sianlihaa.

“Alkoholin vaikutuksen alaisena esiintyminen julkisilla paikoilla – – luetaan rikoksiksi”, kirjoittaa Ulkoministriö Qatarin matkustustiedotteessa. Samassa paikassa sanotaan huumeidenkäytöstä näin: “Huumeiden käytöstä voidaan langettaa kuolemantuomio ja pienienkin huumausainemäärien hallussapidosta annettavat rangaistukset ovat ankaria.”

A liquor permit on nimeltään Qatarin “viinakortti”. Alkoholin ostamiseen liittyy kaikenlaisia, suomalaisittain aika hauskojakin piirteitä. QDC (The Qatar Distribution Company) myy alkoholia ja myös laskee, paljonko kukin saa alkoholia ostaa. Kuukausittainen annos ei suinkaan riipu asiakkaan koosta, sukupuolesta, perheenjäsenten määrästä vaan hänen palkastaan. Kymmenellä prosentilla peruspalkasta saa viinakaupassa asioida. Puoliso saa myös luvan, mutta jos hän ei ole töissä, on perheellä yksi yhteinen ostoraja. Lapsilla ei ole asiaa koko kauppaan, ja se on aina ramadan-kuukauden kiinni. (lähde: Qatar. Complete Residents’ Guide)

Qatar 289
Tämä merkki herätti kummastusta hotellihuoneen katossa, kunnes mies oivalsi: nuolen suunta on kohti Mekkaa.

4. Matkustusaika

Timeoutdoha.com-sivustolla on kysely, joka on omiaan osoittamaan, millainen sää Qatarissa on, ja toisaalta lukujen takaa paljastuu, milloin on kenellekin otollisin aika Qatariin matkustaa.

 “What is the perfect Doha temperature?

•Anything below 20 degrees is cool
•20-29 degrees is just about perfect for me
•30-39 degrees is ideal for my lifestyle
•It has to be hotter than 40 degrees for me to be happy.”

Jos sinusta on parasta, että aina on alle 20 astetta, ei kannata mennä Qatariin lainkaan. Tietenkin voit olla päivät sisätiloissa ja liikkua öisin. Jälkimmäisessä tapauksessa voit talvikuukausina harkita matkustamista. Muulloin yölämpötilakin on yli 20 astetta.

Toisen vaihtoehdon 20 – 30 astetta Qatarissa on keskimäärin joulu-tammikuussa. Meillä uudenvuoden molemmin puolin päivälämpötila oli 22 – 25 astetta. Iltaisin oli alimmillaan alle kymmenen astetta. Jos taas lämpö ei haittaa ja 30 – 39 astetta on sinun lämpötilasi, matkusta helmi – maaliskuussa tai marraskuussa. Muina aikoina keskimääräinen päivälämpötila on yli 40. Edelleen tietoni ovat Qatar. Complete Residents’ Guidesta, enkä alkanut sääsivuja tai muita lähteitä tutkia. Suuntaa-antavaa tietoa siis, mutta ainakin Qatarissa tarkenee!

Vastaavia ovat kokemusteni mukaan lämpötilat muuallakin Lähi-idän alueella. Jordanian talvi on kyllä jonkin verran viileämpi ainakin Pohjois-Jordaniassa, mutta rantasäät suosivat etelässä (helmikuu 2010). Kesäkuussa Syyriassa päivälämpötila oli noin 35 astetta. Kuumuus on erilaista kuin esimerkiksi Kaukoidässä tai Karibialla, jossa ilmankosteus on suuri. Kuivassa ilmassa kuumuus ei ole minusta tuntunut yhtä pahalta ja liikkuminen on helpompaa, hikoilu vähäisempää. Tässä kuitenkin lienee kyse pitkälti makuasioista.

Toukokuun ja marraskuun välillä ei yleensä sada lainkaan. Talvikuukausina saattaa sataa yhden päivän kuukaudessa. Joulukuuta pidetään sateisimpana aikana, mutta me emme nähneet pisaraakaan vettä taivaalta tulevan ainakaan vuoden neljän viimeisen pävän aikana.

Ne, joiden kanssa puhuimme säästä, antoivat kaikki ymmärtää, että joulukuussa todella oli kylmä, siis kun oli noin 23 astetta. Monet vierastyöläiset käyttivät pipoja ja myös toppatakkeja illalla (noin kymmenessä asteessa). Voi heitä, eivät tiedä, mitä kylmä todella tarkoittaa.

Qatar 305
Olen alusta asti pitänyt lähi-idän ruoasta. Tässä on esimerkki yhdestä suosikistani: salaatti grillatulla halloumilla.
Qatar 306
Erilaiset lihapullat ovat tavallnen annos.
Qatar 285
Qatarilaiset osaavat myös herkutella. Aikamoisessa hiilaripöllyssä olin tämän annoksen jälkeen, mutta hyvää oli!

5. Shoppailu

Ostosmatkailijalle Doha on hyvä paikka. Soukeista ei taida olla täyttämään shoppailijan tarpeita, mutta ostarit ovat hyviä. Kuten Suomessakin, ostoskeskukset on rakennettu melko kauas kaupungin ulkopuolelle, mutta koska taksilla ajaminen on todella halpaa, ei pisimpäänkaan matkaan mennyt kymmentäkään euroa. Keskustassa olevasta City Centeristä en innostunut, mutta Landmark Mall on parempi ja etenkin Villaggio Mall monipuolinen ja suuri. Siellä on vaativaan makuun luksusbrändejä, mutta paljon tavallisten ihmisten kukkarolle sopivia liikkeitä, joita Suomessa ei ole, mm. Gap, Banana Republic, Armani Exchange, Marks&Spencer, Massimo Dutti. Vaikka Qatarissa ei ole arvonlisäveroa, hinnat eivät olleet erityisen halvat, vaan lähinnä eurooppalaista tasoa. Ainoa Qatarissa ylipäätään maksettava verohan on maahan tuoduista tavaroista maksettava vero. Alennusmyyntien aikaan hinnat kuitenkin olivat varsin edulliset.

Keskustassa City Centeriä vastapäätä sijaitsee aivan uusi The Gate. En voi edes kuvitella, mitä sen rakentaminen on maksanut. The Gate vain kertakaikkiaan näytti upealle (luultavasti) marmorilattioineen kaikkineen. Asiakkaat vain eivät vielä oikein ole löytäneet sinne. Käytäviä kuljeskellessani tuli sellainen olo, kuin koko keskus olisi ollut kiinni ja olisin eksynyt sinne keskellä yötä. En uskaltanut ottaa kuviakaan, koska tuntui, kuin olisin ollut siellä luvatta. Vartioita oli nimittäin useita, ja vain jokunen ihminen kahviloissa ja Salam-tavaratalossa, joka puolestaan oli upein koskaan näkemäni tavaratalo. The Gaten liikkeistä suurin osa oli taas sellaisia, etten rohjennut astua edes sisälle, mutta esimerkiksi La Martinan myymälässä alennetut hinnat olivat edullisemmat kuin olen missään ennen nähnyt.

The Pearl Qatar onkin sitten ostosmahdollisuuksineen toisesta todellisuudesta.

6. Turvallisuus

Uskon, että monella on ennakkoluuloja arabimaita ja etenkin niiden turvallisuutta kohtaan. Minullakin oli. Ei ole enää. Turvallisemmaksi en ole moniakaan muita maita kokenut. Maailmantilanne ja arabikevät tietysti ovat muuttaneet turvallisuustilannetta esimerkiksi Syyriassa, mutta Qatarissa ei ole ollut kansannousuja eikä mitään muutakaan, mikä vaikuttaisi turistin turvallisuudentunteeseen. Ainoana (tai ainakin merkittävimpänä) riskinä pitäisin liikennettä.

Koska jalan kulkeminen ei ole erityisen tavallista, autoilijat eivät kovin hyvin huomioi jalankulkijoita. Suojateitä tai ylipäätään valo-ohjattuja liikennevalojakin on vähän. Kiertoliittymien kohdalla liikennevirrat voivat hidastua, mutta koska kuskeja kiinnostaa lähinnä, milloin päästä jatkamaan omaa matkaa, voi autojen välissä pujotteleva jalankulkija jäädä huomaamatta. Pahimmillaan tuntui, että suurten katujen ylittäminen ei kertakaikkiaan onnistu ja että olisi parempi ottaa taksi parin korttelin matkalle, koska autolla kiertoliittymän selvittäminen olisi joutuisampaa.

Qatar 538
Metsästyshaukkoja en ole nähnyt muualla kaupattavan kuin Qatarissa. Nämä näin tennisturnauksen liepeillä.

7. Taksit

Ainakin me koimme, että ainoa riski turistille joutua väärinkäytöksen uhriksi ovat taksit. Suurimmalla osalla takseista oli ikkunassa hinnasto, jonka mukaan lähtömaksu on 4 riyalia (alle euron) ja kilometritaksa 1,20 / 1,80 (päivä/ilta). Hinnat ovat siis parin vuoden takaa, mutta ainakin suuntaa-antavia edelleen. Mikäli kuljettaja ei laita mittaria päälle, matkasta ei tarvitse maksaa. (Sääntö, oikeasti, ei omamme.) Käytimme taksia varsin paljon huokeiden hintojen ja pitkien välimatkojen vuoksi. Luotettavimmaksi osoittautuivat Karwa-firman autot. Niiden kuljettajat eivät yrittäneet minkäänlaisia mittarihuijauksia. Yhdestä jonkin muun taksifirman taksista hyppäsimme parinsadan metrin ajon jälkeen ulos, koska kuski ei suostunut oikeaan aloitusmaksuun vaan intti itsepintaisesti, että maksu on kymmenen riyalia. Eipä tuokaan kallis olisi ollut, mutta emme periaatteessa maksa ylihintaa.

Jonkun kuskin kanssa sovimme hinnan etukäteen, koska väittivät olevansa lentokenttätakseja. Lentokenttätaksien lähtöhinnaksi luimme 25 riyalia. Pahasti kyllä vaikutti, että tällaisten kyytien maksu meni suoraan kuskin omaan taskuun. Sopiminen oli kuitenkin mahdollista vasta sitten, kun tiesimme, mitä taksi suunnilleen millekin välimatkalle maksaa. Kallein taksimatkamme oli hotellilta tennisturnaukseen, koska matka piti ajaa kolmeen kertaan: huomasin vasta melkein perillä, että olin unohtanut kameran hotellille. Tyhmästä päästä kärsi tällä kertaa lähinnä kukkaro.

Qatar 590
Qatarissa naiset saavat ajaa autoa, vaikka esimerkiksi rajanaapurissa Saudi-Arabiassa sen on kiellettyä naisten siveellisyyden ja hedelmällisyyden säilymiseen vedoten.

8. Autoilu

Vuokrasimme Qatarissa myös auton nähdäksemme maata myös Dohan ulkopuolelta. Siitä oli olemassa joskus kokonainen postauskin, mutta eipä ole enää, mihin lie bittiavaruuteen kadonnut. Autoilu on turvallista, bensa käsittämättömän halpaa (vuonna 2011 noin 20 senttiä litralta), tiet kunnossa, pimeä tulee aikaisin, ja nähtävää on verrattain vähän, jollei halua erityisesti ajella ympäriinsä katsomassa hiekkaa.

Qatar 224
Tiet ovat erinomaisessa kunnossa.

Qatar 243

Qatar 247
Aika kuivaa
Qatar 260
Maasturit ovat suosittuja, ja niillä tällainen off road -ajelu sujuu helposti. Tavallinen huvitus on ajaa autolla rannalle koko perhe.

Qatar 270

Paljon lisää luettavaa Dohasta ja muualta Qatarista löydät tästä linkistä

Ajatuksia muslimimaissa matkustamisesta on  täällä.

8 comments

  1. Mielenkiintoinen postaus, kiitos paljon vinkeistä! täytyy laittaa korvan taakse kun taas seuraavan kerran matkustamme johonkin arabimaahan. Itsellä niistä ei olekaan niin paljoa kokemusta, olen Egyptissä, Tunisiassa ja Turkissa käynyt. 🙂

    1. Turistialueilla suvaitaan niin paljon, että ei näitä tule edes ajatelleeksi. Kuitenkin joissain paikoissa olen kuullut, että hotelleihin on vaikea saada henkilökuntaa, koska pitää tarjoilla alkoholia. Varsinkin pukeutumisen olen itse kokenut hankalaksi. Olen muutaman kerran Googlen kuvahaulla etsinyt katunäkymiä ja katsonut, mitä naisilla on päällä, kun en ole muuten saanut tietoa. 🙂

  2. Ihan loistava opas, kiitos tästä! Varasin juuri lennot Qatarin stopilla, ja muistelinkin että joku suomalainen matkabloggaaja oli siellä käynyt ja täältähän tämä löytyi, tosi hyödyllinen postaus 🙂

    1. Kiitos! Onpa mukava saada palautetta, että jutuista on ollut hyötyä. Kokosin sellaisia asioita, joita itse olisin kaivannut mennessäni. Vuodenvaihteessa mennäänkin samoille kulmille Kuwaitiin, Omaniin ja Bahrainiin. Katsotaan, pätevätkö nämä vinkit niissä.

  3. Uusi lentoreitti Helsingistä herätti heti kiinnostuksen matkata Dohaan ja Quatariin, tämä oli todella mielenkiintoinen ja hyvä postaus sitä ajatellen.
    Tykästyimme Lähi-idän kulttuuriin ja ruokiin todenteolla jo UAEn matkallamme ja se jätti halun nähdä ja kokea lisää. Kenties voisi aloittaa Quatariin tutustumisen muutaman päivän pysähdyksellä, vai ehtiikö niin lyhyessä nähdä Dohaa riittävästi?

    1. Meillä meni Qatarissa viikko ihan siivillä. Kyllä muutamassa päivässä Dohaa ehtii nähdä, mutta jos haluaa mitään muuta, olisin pidempään. Ruoka on siellä niiiin hyvää. Lähi-idän keittiö on mun suosikki kaikista. Turisteja on paljon vähemmän kuin vaikka Dubaissa, joten pääsee näkemään paikallista elämää enemmän. Muissa jutuissa onkin enemmän omia kokemuksia, paikkoja, kuvia. Enemmän millä fiilistellä tämän faktajutun lisäksi.

  4. Kannattaa hiukan kuitenkin miettiä, kannattaako matkustaa näissä naisia, tasa-arvoa, vapautta ja ihmisoikeuksia sortavissa valtioissa.

    Mitä tulee pukeutumiseen, niin minua kyllä suuresti häiritsee kaapuun pukeutuneet naiset Suomessa, se on jo ensinnäkin lainvastaista. Silti se on länsimaalaisena hyväksyttävä.

    1. Tarkentaisitko vähän, mitä pitäisi miettiä. Minusta nimenomaan on tärkeää matkustaa näissäkin maissa. Tuoda niihin tuulahdusta vapaista länsimaista. Maiden avautuminen on minusta askel myös kohti vanhoillisuudesta eroon pyrkimistä. Jos sinusta esimerkiksi Qatariin ei pitäisi matkustaa, miksi luet postauksia aiheesta?

      Sinulla on toki oikeus mielipiteeseesi siitä, millainen pukeutuminen häiritsee. Mutta mikä laki Suomessa kieltää kaavut? Minäkin voisin vetää sellaisen päälleni, ihan laillisesti. Sinäkin halutessasi.

Comments are closed.