Type and press Enter.

Pieni breikki Lontoossa

Päädyin Lontooseen edullisen lennon vuoksi. Muuten tästä reissusta ei saanut halpaa, vaikka olisi yrittänyt. En taas itselleni lentoa joululahjaksi ostaessani muistanut, että asuminen on Lontoossa kallista. Kaikki tuonne mieleni tekee -hotellit maksoivat pitkälti yli 200 euroa yöltä. Ei kiitos. Oikeastaan ihan helmeksi osoittautui varaamani Fifty four boutique hotel (noin 150 euroa/yö/2hh huone yhdelle). Ei se kyllä boutique-hotelli ole, mutta kivalla paikalla vastapäätä Natural history -museota ja lähellä South Kensingtonin metroasemaa, jolle pääsee suoraan lentokentältä. Varauksen yhteydessä pyysin aikaista sisäänkirjoittautumista ja sainkin huoneen jo 10.30, ja vieläpä iloisesti yllätettiin upgradella deluxe-huoneeseen. Englantilainen hotellistandardi tuntien deluxe on aika perus, mutta huone on tilava ja siisti ja näkymä kiva.

Sen jälkeen, kun kerran saituuksissani otin Roomassa yhden hengen huoneen, jossa hädin tuskin mahtui kääntymään ja jonka lattialle ei matkalaukkua mahtunut avaamaan, en ole yhden hengen huoneisiin sortunut, vaikka esimerkiksi Lontoossa sellaisella olisi helposti säästänyt satasen (samantasoisissa noin neljän tähden hotelleissa). Kapeassa sängyssä nukkuminen tuo mieleen lapsuuden ja nuoruuden. Kyllä sentään aikuinen nukkuu parisängyssä (josta ei tarvitse pelätä putoavansa). Kuinka rentouttavalta yksin matkustaminen taas tuntuukaan! Tämän jälkeen alan ehkä julistaa, kuinka jokaisen pitäisi saada joskus vaellella suurkaupungissa ihan omineen. Toisaalta ennen lähtöä kehitin minulla on vain rumia ja vanhoja vaatteita, joilla ei voi Lontooseeen lähteä -kriisin, mutta onneksi siellä näki niin kaikenlaista kulkijaa, että tuskailuni osoittautui täysin turhaksi.

Lontoo

Lontoo

Jostain syystä olen vieroksunut Lontoota. Olen ajatellut, etten oikeastaan pidä siitä. Moneen kertaan olen varmaan jo kertonut olleeni siellä ensimmäisen kerran isän kanssa vuonna 1987. Niin juuri, se oli silloin, kun näin Dianan. Toiseen kertaan meni siitä yli 20 vuotta. Olin vain viikonlopun, kun mies oli kaupungissa työasioissa. Silloin liikuin jonkin verran yksin. Ehkä liikuin väärissä paikoissa? Ehkä olin epävarma yksin olemisesta enkä osannut nauttia? Luultavasti kyse oli siitä. Nyt mietin, koska tulisin seuraavaksi. Olen ihan kaupungin lumoissa.

Lontoo

 Lontoo
Covent Gardenissa
 Lontoo
Tower Bridge
 Lontoo
Piccadilly Circus

Tammikuu on ehkä väärin mahdollinen aika. Aurinko paistoi, kun tulin kaupunkiin, ja se näyttäytyi sen jälkeenkin, mutta kun alkoi sataa, sade piiskasi pahimmillaan aivan hurjana, tuuli käänsi sateenvarjoja ympäri ja sai oman hätäpäissäni ostamaan joutumani halpisvarjon rautalankoja vääntymään. Kun tällainen yhdistetään muutamaan lämpöasteeseen, menee kylmyys ytimiin asti. Siksi istun aina välillä kaakaolla lämmittelemässä. Toisaalta pitää aika tarkkaan valita lämmittelypaikat, sillä vaikka sisään mennessä tuntuisi ulkoilmaan verrattuna lämpimältä, voi hetken kuluttua huomata, että joka paikasta vetää. Hotellissakin ikkunat ovat yksinkertaiset ja raot kohtuulliset. Viima vinkuu sisään – ja kadun äänet. Mutta itsepähän läksin, täysin tietoisena kaikesta tästä.

 Lontoo
Pubissa Camden marketilla

Parina ensimmäisenä päivänä kiertelin markkinoita ja Notting Hilliä, herkuttelin tacoilla, sushilla ja kasvishampurilaisella, ajelin rakastamillani kaksikerroksisilla busseilla ja niin paljon metrolla, että piti ladata Oyster cardiin (matkakortti) jo lisää rahaakin. Silti suurkaupunki tuntuu myös jaloissa: miksei jalkahierontapaikkoja ole kaikkialla, kuten Aasiassa?  

Lontoo
Cafe Chula
Tacot Cafe Chulassa, Camdenin sulun kupeessa.
Ihan vahingossa tilasin kasvishampurilaisen, mutta oli hyvää. Boheemi ravintola Notting Hillissä. Se oli sisustettu vanhoilla tyylihuonekalujen jäljitelmillä ja tummalla sametilla.

Olin käynyt kaikissa suunnittelemissani paikoissa jo toisena matkapäivänä. Oikeastaan en kyllä ollut ehtinyt suunnitella juuri mitään, joten aika paljon vain kuljeslkelin päämäärättä. Välillä olin Victorian aseman takana, välillä etsin Sohoa ja päädyin sateen alettua lounaalle China Towniin tyhjään ravintolaan, jossa olin pitkään yksin. Eksyilin Harrodsilla, nautin sen palvelusta, varasin musikaaliliput, kun kerran lippukauppa osui suoraan reitille. Tällaista on aikuisen harhailu Lontoossa. En kehtaa sanoakaan, kuinka aikaisin olin hotellilla iltaisin. Toisaalta puolustelen tätä sillä, että jouduin taas tekemään aika paljon töitä. Se olkoon hinta tästä vapaudesta. Mutta sentään tein töitä Lontoossa. Not bad. 

Lontoo
Chinatown

 Lontoo

Yksi kauneimmista pubeista
 Lontoo
Välillä sain nauttia myös auringosta ja sinisestä taivaasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

14 comments

  1. Avatar

    Ihanan viihtyisän näköinen hotellihuone. Lontoo ei säväyttänyt itseänikään ensimmäisellä kerralla. Toisella kerralla sitten kunnolla. Ensi kerran haluan päästä Lontooseen kesällä, aiemmin olin helmikuussa ja silloin se asuntojen kylmyys kyllä tuli koettua. Eristys, anyone?

    1. Avatar

      Huone oli kiva, mutta kyllä ikkunan vieressä tukka heilui! Sää on muutenkin niin kolea, että menee luihin ja ytimiin, vaikka olisi kunnolla päällä. Untuvatakkia olisin kaivannut, vaikka oli kuitenkin useita asteita plussan puolella.

  2. Avatar

    Vitsit mitä ihania kuvia Lontoosta, tuli ihan kaipuu sinne! Mäkään en ihan heti lämmennyt kaupungille, mutta nykyään voisin kuvitella asuvani siellä! 🙂 Btw, tykkään tästä sun blogin leiskasta ihan hirmusesti!

    1. Avatar

      Voi kiitos! Simppeli on, kuten kirjoittajansa. 🙂
      Mutta juu, asumisesta Notting Hillissä tai Kensingtonissa minäkin ehdin matkalla haaveilla… Toisaalta metrojen ruuhkissa mietin, kuinka raskasta kaupungin hektisyys ehkä olisi. Näin vanhalle. 🙂

  3. Avatar

    Omat Lontoo-muistoni liittyivät nuoruuteen ja kielikurssireissuun, joka tarjosi pari päivää huippuhauskaa Lontoossa. Niin ja tosiaan viikko siskon peruskoulun päättymisen kunniaksi. En koskaan oikeastaan kaihonnut kaupunkiin takaisin ennen kuin mieheni kanssa kävimme siellä kolmisen vuotta sitten. Lontoo suorastaan jysäytti tajuntaani. Ehkä kokemuksen teki vielä intensiivisemmäksi se, että serkkuni ja hänen miehensä (, jotka siis asuvat Lontoossa) näyttivät meille Lontoo elämän ytimen. Taivaallista currya asuinlähiön intialaisravintolassa, sellaisia kaupunginosia, joihin en koskaan olisi osannut mennä, markkinoita, toreja…Ja koska sieltä pääsee helposti vaikka Oxfordiin tai Windsorin Legolandiin, ja tietysti siellä asuva serkkuni perheineen, veikkaan että menemme Lontooseen toistekin.

    1. Avatar

      Tällä kertaa olin Lontoossa tosituristina. Pyörin siis niillä paikoilla, joilla kaikki muutkin. Tuollainen kokemus oikeasta Lontoosta, siellä asuvan Lontoosta, olisi varmasti aivan toisenlainen – ja ehdottomasti upea. Markkinoista kirjoitan kokonaisen jutun erikseen. Niillä viihdyn, vaikken koskaan mitään osta.

  4. Avatar

    Oi Lontoo! Se on jostain ihmeen syystä yksi mun kestosuosikeistani, mitä kaupunkeihin tulee. Vaikka viimeksi siellä hortoilin myöskin hyisessä tammikuussa, ei se meininkiä latistanut yhtään. Se brittiaksentti kaikkialla…. Ah <3

    1. Avatar

      Brittienglanti on ihanaa! Siihen yhdistyvät mielessäni heti kohteliaat tavat, sivistys jne., vaikka tietty Oxford English ei ole ihan kaikkien englantia Briteissäkään. 🙂

  5. Avatar

    Lontoo on niin ihana, mutta ennemmin tosiaan lämpimämmällä säällä.
    Nauroin noita sun mietteitä parisänky vs yhden hengen sänky – olen niin samaa mieltä.
    Yksi huippujuttu muuten mitä kantsii tehdä on käydä Greenwitchissä, mennä sinne jokiristeilyllä (hulvattoman hyvät oppaat) ja takas tullessa kävellä Thamesin ali tunnelin kautta ja sit ottaa metro keskustaan.

    1. Avatar

      Vielä tuosta sänkyjutusta, että vaikka kuinka haluan parisängyn, nukun tiiviisti yhdessä reunassa ja koko muu peti jää ihan sileäksi. Silti pitää olla tilaa!

      Voi vitsit, olen jo kotona. Jokiristeily jäi siis tekemättä. Olisin ehdottomasti noudattanut vihjettäsi. Toisaalta sää ei sittenkään ehkä ollut paras tuollaiseen. Mutta seuraavaksi, jos lämpöä on yli 15 astetta!

  6. Avatar

    Onpa kivoja kuvia! Hauska kuulla, etta talla kertaa tykkasit Lontoosta. Toi kylmyys on sellainen, mita kaikki paikallisetkin talvisin kauhistelee – asuntojen sisalampotila kun saattaa helposti laskea sinne viidentoista asteen tuntumaan jos ulkona on yhtaan kylmempi. Tatakin kommenttia kirjoitan sahkotakan aarelta. 😉

    1. Avatar

      15 astetta sisällä! Nyt herää kysymys, miksi tyydytään vain kauhistelemaan, miksei asialle tehdä mitään? 😀 Että jos vaikka tuplaikkunoita, eristystä… Minullakin hotellihuoneessa patteri puhkui lämpöä ja ikkunat päästivät mukavasti sitä ulos. 🙂

  7. Avatar

    Kiva postaus, jostain syystä Lontoo kiehtoo myös minua, mutta samalla jokin siinä tihkaisee. 😀 Ehkä tämän luettuani rohkaistun kuitenkin joku kerta suuntaamaan kulkuni sinne.

    1. Avatar

      Negatiivisinta Lontoossa on kalleus. Pelkkään elämiseen minulla meni yli 300 puntaa vajaassa neljässä päivässä. London Eye ja musikaali toki söivät osansa, mutta pelkästään jo ruoka on kallista. Jotain rasittavaa on myös ruuhka-aikojen hektisyydessä, mutta kyllä minulle jäi palo mennä vielä neljännen ja viidennen kerran.