Type and press Enter.

Parasta matkalla: elämykset. Niitä Taipei tarjoaa.

Onneksi nukuimme aamulla liian pitkään. Meillä oli suunnitelmia, mutta jos herää 12.45, on päivä jo turhan pitkällä moneen asiaan. Silloinkin heräsimme puhelimen pirinään. Haamusoittaja. Lienee sama kuin se, joka työnsi oven alta lapun, että tänään ei ole siivouspalveluja tarjolla. Mutta kuten sanoin, ilman tätä puolen vuorokauden unta olisimme jääneet paitsi Kungfutse-juhlasta. Ennen lähtöä kävimme vielä hotellin katolla. Jos taivas olisi muuta kuin tasaisen harmaa, saattaisin viettää siellä pidemmäkin tovin.

taipei

Hyppäsimme metroon Confucious temppelille. Kun pääsimme kulmille, pärisivät rummut ja soivat torvet. Käynnissä oli paraati. Täällä harva puhuu englantia, joten aika hataralle jäivät vastaukset, mutta oletettavasti liittyi Kungfuun tai johonkuhun muuhun täällä tärkeään uskonnolliseen henkilöön.

Paraati oli vaikuttava (ja äänekäs). Olimme kahden temppelin alueella ja kadulla tunnin verran, ja kulkue jatkui pois lähtiessämme, emmekä tulleet paikalle edes heti alusta. Kulkue katkoi liikennettä, välillä joku eksyi autoineen osaksi kulkuetta. Ainakin aina silloin, kun jättihahmot osuivat Bao-an temppelin portille, kulkue seisahtui, paukkupommit rätisivät ja hahmot kumartelivat ja tanssivat temppelin luona. 

PAP01639
PAP01631
PAP01640
PAP01657
PAP01661
taipei1
PAP01671
PAP01687
taipei2
Päädyimme vuorotellen lohikäärmeen kitaan ja saartamiksi.

Kokemus oli hieno. Mies kertoi oivaltaneensa jotain symboliikasta ja väreistä. Vai niin. Minä en ymmärtänyt, en edes yrittänyt kuin olla mukana (ja tietenkin kuvailla hullun lailla. Facebookissa on pieni videokin, jos haluat katsoa. Siinä on kuvan lisäksi myös äänimaailma mukana. Linkkihän on tuossa sivun ylälaidassa.) Temppelit ilman paraatiakin ovat ihan näkemisen arvoiset, jos joskus satut kulmille. 

PAP01706
Bao-an temppeli
PAP01707
taipei3
PAP01734
Confucious temppeli
taipei4
PAP01744

Paraatin ja temppeleiden jälkeen Nathional Theatre ja Chiang Kai-shek Memorial Hall eivät tuntuneet oikein miltään. Katsoin ulkoa Memorial Halliakin, koska Taiwanin historia sinänsä ei ole minusta kovin kiinnostavaa. Mies meni ja näki jonkinlaisen vahdinvaihdonkin. Istuin sen aikaa ulkona valtavalla aukiolla, kirjoittelin ja katselin ihmisiä. 

PAP01766
National Theatre
PAP01764
Valtavan aukion laidalla on teatterin lisäksi Chiang-shek Memorial Hall.
PAP01767

Kiitos Lonely Planetin päädyin yhden metrolinjan pääteaseman kupeeseen, teollisuushallin näköiseen tilaan onkimaan katkarapuja. Aikalailla jotain muuta odotimme molemmat: ehkä joenrantaa, tunnelmallista katosta lyhtyjen alla, jotain sellaista. Kessua ja olutta vetelevien miesten kanssa altaan reunalla pastellin värisillä muovituoleilla istuen onkiminen ei ihan vastannut mielikuvia. (Uudelleen luettuna tämäkin olisi selvinnyt kirjasta. Olimme liian pian mielikuvituksen romanttisten kuvitelmien lumoissa.) Jotain zeniläistä tyyneyttä tämäkin homma muuten vaati: vajaaseen kahteen tuntiin saimme kahdeksan katkarapua. Kotvasen siis kestää, että pöytään saa ruokaa, edes alkupalojen verran.

Olihan siinä oma viehätyksensä. Näin meillä mies tuo rouvalle ruokaa pöytään. Sen hetken kun hän piipahti vessassa, huomasin kohon vajoavan. Ei auttanut kuin nostaa vavasta, huomata ravun killuvan koukussa ja näyttää niin avuttomalta, että vieressä katkaravustanut nuori kaveri tuli auttamaan. Kalastajan vaimon ei tarvitse pelätä kilpailijaa: ihan heti ei tällä menolla ilmaannu Katkaravustajan muija -blogia.

PAP01790
PAP01793
taipei5
taipei6
Ravut valmistetaan ruoaksi samaan hintaan. Niin paljon siis saa syödä, kun ehtii määräajassa itse onkia.

Paikan nimi on Shi Ho Shrimp Fishing. Se on noin 150 metriä Yongningin metroasemalta (exit 1, sisäänkäynniltä oikealle). Meillä ei näin tarkkoja ohjeita ollut. Asemalla saimme virkailijalta kysyttyä suunnan, mutta koska usko loppui matkalla, otimme taksin. Kuljettaja kirjoitti osoitteen navigaattoriin (kätevä vehje: saattoi kirjoittaa merkit käsin ja kone tulkitsi ne) ja lähti ajamaan. Ei viitsinyt kertoa, että matkaa on korttelin verran. Maksoimme mukisematta 70 rahan aloitusmaksun (1€ = 40NT$) korttelin matkasta.

Kahdeksan katkarapua ei ihan riittänyt illalliseksi, ja päädyimme pyörimään Longshanin temppelin kulmille. Temppeli oli iltavalaistuksessa todella kaunis. Tänään on ollut ilmeisesti kaikin puolin uskonnollisesti aktiivinen päivä, sillä tässäkin temppelissä oli paljon rukoilijoita ja tännekin kannettiin paljon ruokaa (ehkä uhrina, en tiedä). Tämänpäiväiset temppelit olivat muutenkin aika erilaisia kuin eilen näkemämme: suurempia ja kauniimpia.

PAP01803
Longshanin temppeli
PAP01807
PAP01813
taipei7
PAP01818

Päivän vinkit: Jos haluat vaihtaa rahaa, pidä passi mukana. Jos olet isokokoinen länsimaalainen (nainen), sinua tuijotetaan avoimesti. Ensimmäisestä omakohtaista kokemusta, jälkimmäisestä vain sivustakatsojana. Kaikkien yli 180-senttisten kannattaa varoa päätään esim. metrossa. Oma 185-senttinen mieheni joutuu kumartumaan oviaukoissa. Tämä ei ole suurten ihmisten maa. Aikuisten osastolla on helposti farkkuja tuumakokoa 25.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

4 comments

  1. Ei hitto, mä niin haluaisin ryhtyä seuraamaan Katkaravustajan muija -blogia 😀

    1. 😀 Siihen saakka on tyydyttävä tähän nykyiseen. En oikein jaksaisi räteistäni ja kahdesta Louis Vuittonistani montaa juttua vääntää. 🙂

  2. Moikka Annika,

    Eksyin blogiisi, kun pohdin tulevaa kohdetta vaihtovuodelleni. Viimeisempänä mielessäni on ollut juurikin Taiwan. Luultavasti odotuksemme kohteista ovat erilaiset, sillä olen juurikin se rinkkatyyppi mutta mielipiteesi ja ajatuksesi paljon kokeneena kiinnostaa. Kyseessä on siis puolen vuoden vaihto. Mitä olet mieltä Taiwanista, riittäkö siellä nähtävää ja koettavaa elokuulta tammikuulle? Vai tuleeko mieleesi jokin muu kohde Aasiassa, jota osaisit suositella tällaiselle päälle parikymppiselle seikkailijalle? 😀 Luvassa on opiskelua, mutta toiveenani on nähdä ja kokea siinä samalla mahdollisimman paljon. Blogisi saa kyllä matkakuumeen nousemaan! 🙂

    1. Moi, pistitpä pahan. Taiwanissa on kyllä paljon kaikkea, mutta en osaa sanoa, riittääkö ouoleksi vuodeksi. Koska se on saari, muualle lähteminen vaatii aina lennot. Sen puoleen manner voisi olla parempi, jollei kovin paksua lompakkoa. 😀 Jotenkin minusta tuntuu, että Opiskelupaikka olisi tärkein. Seikkailuja voi järjestää missä vain. London and beyond -blogin Leena on asunut Taiwanissa. Kannattaa kurkata hänenkin blogiaan.