Nähtävää George Townissa: Penang Hill ja Kek Lok Si -temppeli

Edellisenä päivänä ennen kuin lensin Borneolta Penangille, sain sähköpostin, että minulle on varattu ilmainen majoitus. Olin maksanut ihanan Campbell Housen jo, joten kiitin tarjouksesta kauniisti. Tarjouksen takana oli Penangin matkailutoimisto. Vasta myöhemmin katsoin viestiä tarkemmin: ihan olisin päässyt uuteen kapselihotelliin. Jos yhtään olet blogiani seurannut, saatat ymmärtää hämmennykseni. Kuvissa oli kylppärissä kahdeksan pesuallasta vierekkäin. Että siellä olisin harjannut hampaita rivissä. “Huoneet” todella ovat kapseleita, kuin ruumisarkkuja. Ehkä seuraavassa elämässä. Tapasin kuitenkin tarjouksen lähettäjän ja sain häneltä pari lippua Hop on Hop off -bussiin. En muista koskaan sellaista ennen käyttäneeni, mutta koska bussilla pääsisi Penang Hillille ja Kek Lok Si -temppelille, hyppäsin kyytiin.

Busseilla on kaksi reittiä: toinen suhaa kaupungissa ja vie kauimmaisillaan juuri Penang Hillille, toinen ajaa rantaa pitkin Penang Nationalparkiin saakka. Paikallisbusseihin verrattuna Hop on Hop off on kyllä aika kallis (45 ringgitiä, kymppi euroissa), mutta reitit on suunniteltu niin, että joka pysäkillä on jotain nähtävää.

Penang Hill ja temppeli ovat helposti kokopäiväretki Hop on Hop offilla, joka kiertelee kaupunkia, mutta toisaalta mihinpä lomalla kiire, ja oli kiva katsella George Townia laajasti sellaisiltakin kulmilta, joihin luultavasti en kävellen olisi lähtenyt. Kaksikerroksisissa busseissa joko etu- tai takaosa on avoin, joten mikäs siellä on päivää paistatellessa. Kun bussi on liikkeellä, ilmavirta mukavasti viilentää. Kun seistään liikennevaloisssa, tekee mieli mennä sisälle ilmastoituun autoon. Busseissa on muuten toimiva wifi.

Suuret hotellit ovat George Townissa muutaman kilometrin vanhasta keskustasta ja Unesco-alueesta, meren rannalla, mutta uimarantaa siellä ei ole. Hotelleja on paljon, samoin moderneja länskäriostareita merkkivaatteineen samoilla kulmilla, mutta sitä elämää, joka sai minut rakastumaan kaupunkiin, ei näiden viiden tähden hotellien tienoilla ole.

Penang Hill on reilut 800 metriä korkea, ja sieltä on aivan mielettömät näkymät yli kaupungin. Sinänsä ylhäällä kukkulalla ei ole mitään erityistä tekemistä, ravintola ja baari kyllä, mutta minusta sinne kannattaa mennä. Voisin kuvitella, että varsinkin auringon laskiessa siellä olisi upeaa. Penang Hillille pääsee funiculalla (kaksi kilometriä pitkä rata on Aasian pisin) ja patikoidenkin, jos haluaa. Olin lähtenyt retkelleni turhan myöhään, joten en olisi ehtinyt enää temppelille, jos olisin laskeutunut kävellen. Se jäi vähän harmittamaan. Kävellessä olisi mahdollisuus ilmeisesti bongailla kaikenlaisia eläimiä kukkulan rinteillä. Sen sijaan istahdin baarissa lasilliselle, ihailin edessä avautuvaa näkymää ja kävin pitkään keskusteluun rikkaan ja pihin sveitsiläisen eläkeläismiehen kanssa, joka myöhemmin kävi turhan tuttavalliseksi ja jonka lemppasin bussiin, vaikka meidän piti mennä temppelille yhdessä. Miksi pitää pilata hyvä kohtaaminen olemalla typerä?

Kek Lok Sin temppeli kohoaa rinteessä aivan valtavana. Sinne pääsee autolla, mutta koska minulla sellaista ei ollut, kävelin portaita loppumattomalta tuntuvan basaarin halki. Kyllä oli taas tarjolla romua jos jonkinlaista. Myös temppelialueella paikasta toiseen siirryttiin rihkamakauppojen läpi. Eikö ihan yksi buddha- ja pagodakauppa olisi kylliksi? Ei kukaan osta määräänsä enempää kimaltavaa muovikamaa, eihän?

Temppelille ei ole sisäänpääsymaksua, mutta jos haluaa pagodaan sisälle tai hissillä vielä ylemmäs katsomaan 30-metristä pronssista armon jumalatarta Kuan Yiniä, on niihin pienet pääsymaksut (suunnilleen 50 senttiä oli pagodaan ja muistaakseni vähän enemmän hissiin). Pagodassa sisällä ei sinänsä ole mitään erityistä, mutta ylhäältä näkymä on vaikuttava. Jättimäisen Kuan Yinin kanssa oli vähän samoin: ei erityistä, mutta koska temppelillä olin, kannatti käydä katsomassa ja tuntea itsensä pikkuruiseksi jumalattaren rinnalla.

Malesiassa matkani jatkui Penangilta Langkawille, mutta tosielämässä hyppään huomenna koneeseen ja lennän Réunionille ja Madagaskarille. Blogi siirtyy hetkeksi reaaliaikaan palatakseen taas  Aasiaan myöhemmin.