Pressimatka Ibiza Travel ja Espanjan matkailutoimisto
Ibiza on tosi paljon muutakin kuin rantaelämää, uima-altaita ja klubeja, mutta se on jäänyt vanhan maineensa vangiksi. Paikalliset toivoisivat vähemmän turisteja, mutta enemmän aikuisia ja lapsiperheitä, vähemmän bilettäviä nuoria, mutta niin kauan kuin maine ei matkalijajoukoissa muutu, Ibiza jää vain pienen porukan tuntemaksi. Myönnän vähän nyt kärjistäväni. Kaikenlaisia tyyppejä minunkin kanssani samalla lennolla tuli, mutta TikTokissa leviävät bilelentovideot antavat helposti toisenlaisen käsityksen.
Minusta Ibiza on monipuolinen kohde, mutta saareen kunnolla tutustuminen vaatii auton. Suosittelen myös jonkinmoista etukäteissuunnittelua, sillä välimatkat ovat yllättävän pitkiä ja ruuhkissa ja kapeilla mutkateillä voi tuhraantua aikaa. Ei siis kannata haalia kohteita etelästä pohjoiseen saman päivän aikana. Pohjoisessa on ehdottomasti rauhallisinta, sisämaassa kaunista maaseutua ja pieniä rantoja oikeastaan ympäri saarta. Bileet ovat keskittyneet Playa Den Bossaan, San Antonioon ja Ibiza Towniin.
Itse halajan lomalla usein meren äärelle, mutta rannalla makailija en ole. Haluan kuitenkin nähdä merta, haistella ja kuunnella sitä. Luin muutamastakin lähteestä, että jos haluaa käydä vain yhdellä Ibizan rannoista, kannattaa valita Las Salinas, joten uskoin ja kävin siellä. Parkkipaikan kohdalla rannassa ei ollut mitään erityistä, mutta se muuttui kauniimmaksi, kun lähti kävelemään Torre de ses Portes -tornin suuntaan. Vesi oli ihanan turkoosia, ja pitkin kivikkoista rantaa on pieniä, rauhallisia poukamia. Ainakaan täällä ei ollut olo, että käyskentelenpä tässä jetsetin suosimalla bilesaarella, vaan yhtä lailla rantahiekassa touhusi espanjalaisia lapsiperheitä kuin makaili vanhoja nakuja hippejä. Muita rantoja on hyvin esiteltynä täällä.
Aika paljon ajelin etsimässä paikkoja, joista olin nähnyt kivoja kuvia netissä. Ei ihan paras taktiikka näin jälkikäteen todettuna. Kun kolmas jäi löytymättä ja autostakin oli rengas riekaleina, siirryin kohteisiin, joiden sijainnista olin varma. Tykkäsin esimerkiksi tosi paljon pienistä sisämaan kylistä. Suosittelen ehdottomasti ainakin näitä:
San Carlos on tunnettu hippimenneisyydestään, lähellä olevista hippimarkkinoista ja edelleen toiminnassa olevasta Bar Anitasta. Kylä on pieni, kuten Ibizan muutkin kylät, mutta jos yhtään tekee mieli shoppailemaan, täällä on kivoja liikkeitä, ja vaikka Anitan baari vetää paikalle jonkin verran turisteja, kirkon kulmalla voi nähdä sedät keskusteluringissä. Kirkot ovat aikoinaan olleet maaseudun väestön suojapaikkoja vihollisen iskiessä. Myöhemmin niiden ympärille syntyi asutusta. Siksi kaikkien kylien nimessä on sana pyhä.
Lue lisää Ibizan hippimenneisyydestä ja -nykyisyydestä: Ibiza hippien jalanjäljissä
Santa Gertrudis on mainio paikallisen elämän seuraamiseen mutta myös shoppailuun. Siellä on tyylikkäitä liikkeitä kirkon lähikaduilla. Kirkon edessä suojaisella aukiolla lapset leikkivät myös iltaisin, kun perheet kokoontuvat ravintoloiden terasseille. Kuten San Carlos, myös Santa Gertrudis on pieni.
Kaikkein pienin on Santa Agnes. Siellä oli suorastaan kurismäkeläinen fiilis. Kylän keskus muodostui kirkosta, hautausmaasta, leikkipaikasta ja kahdesta baarista. Toiseen istahtaessani en voinut kuin ihmetellä, mistä niille voi riittää asiakkaita, koska kylällä ei minun lisäkseni liikkunut koko aikana kuin yksi iäkäs mies.
Ibiza Town (Eivissa katalaaniksi), saaren pääkaupunki, on yksi vanhimpia Välimeren alueen kaupunkeja. Se on ihan kunnollisen kokoinen vietettäväksi kokonaista kaupunkilomapäivää. Ibiza Townin keskus koostuu kolmesta osasta, Dalt Vilasta, historiallisesta yläkaupungista, sataman vanhoista kalastajakortteleista ja uusimmasta osasta, joka sijoittuu Passeig Vara de Rey -aukion ympäristöön. Aukiota reunustavien talojen arkkitehtuuri on upeaa, ja sivukaduilla hetken pyöriessäni osuin ainakin kivaan galleriaan nimeltään Gervais & Gautret. Jos vaikka aika on rajallinen, jättäisin tämän osan kuitenkin vähimmälle.
Unescon maailmanperintöluettelossa on mainittu Ibiza varsin ympäripyöreästi. Siellä puhutaan luontoarvoista ja kulttuurista. Dalt Vila on kuitenkin mainittu erikseen. Sen on sanottu olevan erinomainen esimerkki linnoitetusta akropolista. Muureissa ja kaupunkirakenteessa on säilynyt peräkkäisiä jälkiä varhaisimpien foinikialaisten siirtokuntien sekä arabien ja katalonialaisten aikakausilta aina renessanssin linnakkeisiin asti. Muurien pitkä rakennusprosessi ei ole tuhonnut aikaisempia vaiheita tai katukuviota, vaan sisällyttänyt ne. Näin maallikkokin näkee, että eri kerrostumia todella on, ja paikoin esimerkiksi muureja menee rinnakkain kaksi erilaista.
Asukkaita muurien sisällä on noin tuhat, ja turisteja näkyi yllättävän vähän. Kolumbuksenkin muuten väitetään olevan täältä kotoisin – kuten väitetään olevan aika monesta muustakin paikasta. Rinteeseen rakennettu Dalt Vila kysyy kesäkuumalla kuntoa, liukkaat mukulakivikadut kunnon kenkiä. Taiteen ystäville suosittelen Museo Puget’ia, impressionisti-isän ja pojan yhteistä.
Satamassa (La Marina) on upeita jahteja, ja lähikorttelit ovat kivoja kuljeskella. Siellä on paljon kauppoja, lukuisia baareja ja ravintoloita. Ibiza Townin yöelämä keskittyy myös näihin kortteleihin. Satamassa on pitkä rivi terassiravintoloita, ja seksuaalivähemmistöille muutenkin avoimen saaren varsinainen homobaarikeskittymä on Calle de la Virgen -kadulla. Päivällä se oli hiljainen valkoisten talojen reunustama kuja, jota ei muista alueen kujista olisi erottanut, mutta Pride-viikon kunniaksi se oli puettu sateenkaareen. Siellä oli myös bileet joka ilta Priden aikaan.
Parhaat auringonlaskupaikat ovat saaren lounaisosassa. Suosittelen menemän ajoissa, jotta saa parkkipaikan. Suosituimmilla paikoilla tienvarret ovat täynnä autoja. Kävin illalla vain Cala d’hortissa, jossa näkymä oli kyllä ehdottomasti upea. Ihan siinä lähellä on myös Mirador es Vedra, josta ehkä jokaisella Ibizalla käyneellä on kuva. Siellä käydään paljon myös auringonlaskun aikaan. San Antoniossa sanotaan olevan parhaat baarit auringonlaskun katsomiseen. Café Mambo on kaikissa näkemissäni listauksissa ykkösenä.
Perinteistä välimerellistä kulttuuria edustavat venevajat, joita on ainakin Platja Pou d’es Lleon rannalla. Siellä on myös pieni uimaranta ja ravintola. Paikka vaikutti kivan rauhalliselta. Venevajojen varjoissa oli muutama nainen lukemassa, joku ottamassa aurinkoa koira mukanaan. Eipä tällaistakaan rauhaa moni ehkä osaa Ibizalta odottaa.
Ibiza tuottaa myös omia viinejä. Tuottajia on muutamia, ja ainakin osa niistä ottaa vastaan myös vieraita. Minulla valikoitui reitille Bodegas Can Rich. Se on auki maanantaista perjantaihin kello 10 – 14, jos haluaa mennä maistelemaan. Viinitilakierros pitää varata etukäteen. Autoilijana en tohtinut maistaa kuin yhden rosen, mutta sen perusteella antaisin vahvan suosituksen käydä tilalla, jos viinit kiinnostavat.
Näin lyhyesti kerrottunakin Ibiza on tosi monipuolinen. Tämän kaiken ehti parissa päivässä, kun ahnehti kaikkea mahdollista. Oma käsitykseni muuttui ihan täysin. Ibiza ei suinkaan ole pelkkä bilesaari, vaan sillä on annettavana vaikka mitä. Hyvin voisin ajatella meneväni takaisin ja viipyväni viikon. Luultavasti majoittuisin parissa eri paikassa: puolet etelässä ja puolet pohjoisessa.
4 comments
Joo, kyllähän tämän jutun perusteella Ibizasta muodostui hyvin mainettaan erilainen kuva – positiivisessa mielessä. Aiemmin en oikeastaan olisi edes harkinnut matkakohteeksi, mutta nyt, miksipäs ei. Kuten sanoit, monipuoliselta kuulostaa.
On sääli, että joillakin paikoilla istuu tiukasti maine, joka on vain osa totuutta. Ibizalla toki on maailmanluokan bilepaikkoja ja hurjan kalliita rantaklubeja, mutta siellä on tosi paljon kaikkea muutakin, mikä tekee siitä kivan lomasaaren melkeinpä kenelle tahansa.
Kyllähän minulla oli käsitys siitä, mikä Ibiza on, mutta se käsitys oli jotain ihan muuta kuin mitä nyt luin ja näin. Tuohan näyttää kivalta, siltä, että voisin viihtyä Ibizan kaupungissa vallan hyvin. Auringonlaskukuva on upea! Maailmassa on ihan liikaa kohteita, joihin pitäisi päästä…
Niinpä! Se väärä tai ainakin yksipuolinen kuva monella on. Minusta on ihanaa rikkoa ennakkoluuloja.