Torstaina olin vielä niin varma reissusuunnitelmistani, mutta viikonloppu terassilla töitä tehden ja aina välillä matkailusivuilla surffaillen sai monin paikoin toisiin aatoksiin. Julkiset liikennevälineet vaihtuivat Taiwanilla autoon vuokraamiseen, koska paikat, joista kiinnostuin, olivat aika hankalasti julkisilla tavoitettavissa. Esimerkiksi Tarokon kansallispuistossa oli useita kiinnostavia reittejä, mutta ne eivät suinkaan lähde samasta paikasta kaikki, ja lähimpään kaupunkiin, jossa on hotelleja, on parikymmentä kilometriä matkaa. Palkitsevampaa on nähdä riippusillat, luolat ja rotkot kuin saada seikkailupisteitä reittien alkupään saavuttamisesta bussilla.
Hymyilyttää vieläkin keskusteluni taiwanilaisten kanssa matkamessuilla. He kertoivat luontokohteistaan ja kansallispuistoistaan. Skeptisenä kyselin, kuinka rankkoja vaellusreittejä ovat minulle tarjoamassa. ”Taiwanese don’t hike. They walk”, toinen naisista sanoi naurahtaen. Näkyi saarella olevan kilometrien korkuisia vuoriakin, että niiltä on sitten vain pysyteltävä poissa.
Thaimaan-matkani koki myös muutoksia. Päädyin jättämään Angkor Watin toiseen kertaan ja vaihdoin sen suunnitelmissani Pohjois-Thaimaahan. Luultavasti olen noin viikon etelässä (rannalla ja sademetsässä) ja toisen pohjoisessa. Kyllä vain keski-ikäisen sisäinen seikkalija merkillisesti kutistuu, kun tarjolle tulee luksustelttamajoitusta ja järjestettyjä retkiä, joissa joku muu meloo puolestani. Löydettyäni Elephant Hillsin tiesin, mitä haluan. Googlailemalla löysin myös kuvia järveltä, jonka ehdottomasti haluan nähdä. Kiitos Tämä matka -blogin Annan tietämyksen järven nimikin on jo selvillä. Yritin saada Elephant Hillsiä järjestämään räätälöityä retkeä järvelle, mutta se ei onnistunut. Hämmentävää. Jotenkin erehdyin luulemaan, että matkailusta elävissä maissa asioilla olisi tapana järjestyä.
Toki olen miettinyt, miten Thaimaan tämänhetkinen tilanne vaikuttaa matkaani. Bangkokissa en ajatellut olla kuin sen verran, että etelästä päin tullessa siirryn bussi- tai juna-asemalta lentokentälle (lento luultavasti Chiang Maihin), ja paluumatkalla Chiang Maista joudun varmaan olemaan hotellissa yhden (koska paluulento kotiin lähtee aamulla). Jos tulen iltakoneella, on helppo vain jäädä lähelle lentokenttää. Ulkonaliikkumiskiellosta ei minulle juurikaan haittaa ole, koska en biletä enkä harrasta öistä ravintolasyömistä. Sen verran osaan varata huoneeseen evästä, että iltakymmenestä aamuun pärjään. Toisenlaisen matkailijan loman ulkonaliikkumiskielto epäilemättä voisi pilata. Toistaiseksi kai turvallisuustilanne Bangkokin ulkopuolella ei ole huolestuttava.
Kiitos Satu ja Pirkko Giant’s Causeway -vinkistä. Kirjoittelin viime viikolla kesäsuunnitelmista osittain juurikin siksi, että saisin vinkkejä, mitä tehdä ja minne mennä. Kohde on nyt paikannettu ja päiväretkikohteeksi päätetty. Samasta paikasta olin kuullut muiltakin ja siitä kiinnostunut tietämättä, mistä oli kyse ja missä se sijaitsee.
Omenankukkien kauneus on katoavaista, joten kävin eilen illalla varmuuden vuoksi kuvailemassa naapurin puita, koska en tiedä, milloin sade saavuttaa Helsingin. Vähän jännittää, pitävätkö sääennusteet viikonlopulle paikkansa. Lauantai-illalle luvataan sadetta Milanoon. Konsertti, avostadion, kenttäpaikat. Asennekysymys.
One comment
Toivottavasti kaikki sujuu suunnitelmien mukaan 🙂