Moskova on mainio kaupunkikohde

Moskova teki minuun vaikutuksen matkailukaupunkina. Pitkä viikonloppu oli ehdottomasti liian lyhyt aika tuolle valtavalle metropolille. Jos näillä tiedoilla lähtisin, menisin viikoksi.

Finnairilla lennon hinta näyttää olevan aika vakio 200 euroa. Samat Finnairin operoimat Aeroflotin lennot voi saada kymppiä, paria halvemmalla. Hintaeroa ei ole, lensi Aeroflot omalla tai Finskin kalustolla. Molemmilla olen lentänyt tuon välin, enkä voi sanoa, että eroa olisi. Satunnaiselle ajalle Hotels.comista katsomani viikon majoitus maksoi jonkin syrjäisen guest housen 34 eurosta yli neljän tonnin Four Seasonsiin.  

Huhtikuun alku ei ollut sään puolesta ihan paras mahdollinen aika matkustaa. Oli kylmä, sateista ja tuulista, mutta toisaalta kun aurinko vähän välillä paistoi, kaupunki näytti ihan toiselta. Kun puissa on lehdet ja kaikki ei ole harmaata, mikä tahansa kaupunki muuttuu toisenlaiseksi. Se on sellainen kiva kesäkaupunki, voisi sanoa Moskovasta(kin).

Tekemistä riittää viikoksi jos toiseksikin ihan helpolla. Pitkään viikonloppuun emme saaneet mahdutettua yhtään museota, vaikka Tretjakovin galleriaa ja muutamaa muuta pidetään pakko mennä -kohteina.

Tämän yhden kokemuksen perusteella pitäisin Moskovaa turvallisena matkakohteena. En keksi mitään, mikä ainakaan minun turvallisuuttani olisi horjuttanut. Liikenne vaikutti pelottavimmalta. Kaupungissa kadut olivat parhaimmillaan kymmenkaistaisia ja niillä ajettiin älytöntä vauhtia. Ihan heti en autoa Moskovassa vuokraisi, ja loistavasti toimivan metrosysteemin vuoksi sille ei luultavasti turistille tule edes tarvetta. Moskovassa on helppo liikkua myös jalan. Minulle oli pyytämättä ja yllättäen latautunut päivityksen yhteydessä puhelimeen sovellus, joka laskee askelia ja kuljettua matkaa. Ihan en siihen luottaisi, kun väitti minun kävelleen viikonlopun aikana keskimäärin 15 kilometriä päivässä, mutta ei todellisuus ehkä kauas jäänyt.

Ennen ruplan romahdusta Moskovaa pidettiin yhtenä maailman kalleimmista kaupungeista. Minusta se ei ainakaan enää ollut kallis, jos ei erityisen halpakaan. Milloin pääsylippuja piti johonkin ostaa, ne olivat suunnilleen eurosta viiteen, ja todella hyvissäkin ravintoloissa hinnat jäivät huomattavasti alle Helsingin vastaavien.    

Moskovassa pärjää englannilla aika hyvin. Ainakin kaikissa niissä ravintoloissa, joissa kävimme, oli ruokalistat englanniksi ja tarjoilijat puhuivat ainakin auttavasti. Jos kielitaito ei ollut hyvä, sitä pahoiteltiin – mutta minusta aivan suotta. Kaikki asiat hoituivat aina. Kyrillisten kirjainten lukutaito olisi eduksi vaikkapa metrokarttaa lukiessa, mutta satunnaisia kirjaimia tuntemallakin pärjäisi. Ennakkoluulot nuivista ja töykeistä venäläisistä voi myös unohtaa. Ainakaan me emme tavanneet ainoatakaan.

Shoppailijalle Moskova on hyvä paikka. Itse kävin oikeastaan vain yhdessä liikkeessä ja ostin puseron, joten hintatasosta en osaa sanoa. Mutta tarjontaa piisaa luksuksesta kansainvälisiin ketjuihin ja paikalliseen ei niin puhuttelevaan vermeeseen. Ylellisen GUM-tavaratalon lisäksi Punaisen torin kupeessa on valtava selvästi edullisempi ostari, johon ei kyllä arvaisi mennä, jollei sen olemassaolosta tietäisi. Sisällä pääsi sekin yllättämään. Monet metroasemat ovat myös pieniä ostareita. Yhdellä kojulla seisoin jo aika pitkään aikeenani ostaa kasa sukkiksia, mutta edellä olleelle rouvalle piti esitellä ehkä jokainen huivi, jota kiska myi. Luovutin. Olen ennenkin ostanut Itä-Euroopasta sukkiksia. Niin juuri, mustassa pörssissä myydyillä yhden koon halpissukkiksilla eli ennen vanhaan Neuvostoliitossa leveästi, ja nyt suomalaisen kannattaa ostaa laadukkaita Venäjältä edullisesti. Maailma muuttuu, mutta venäläisnainen pukeutuu mielellään (lyhyeen) hameeseen, ja laatunailoneille on kysyntää.

Vaikkei saunominen ole minulle erityisen tärkeää, olisin halunnut mennä venäläiseen banjaan. Sunduny-nimistä pidettiin Lonely Planetissa parhaana. Kaikki kuvat siitä ovat, sanoisinko että ylellisiä. Totuuskaan ei varmaan ole toinen, jos sattuu olemaan mies. Miesten osasto näytti aulassa ja siellä esitetyistä kuvista päätellen upealta, mutta eipä voinut samaa sanoa naisten saunasta. Se on samassa rakennuksessa mutta sisäänkäyntikin on eri. Kaikki loisto puuttui siltä puolelta. Trip Advisorista lueskelin banjasta, ja verrattain kalliille pääsylipulle ei ainakaan naisten puolella suomalainen oikein saa vastinetta, vai mitä sanot erityisestä elämyksestä, jota me kutsuisimme vihtomiseksi tai huoneesta, jossa kiukaalle heitetään vettä ja sitten on kuuma?

Moskova on loistopaikka hengailijalle, kulinaristille, historiasta kiinnostuneelle, kahviloissa istuksijalle, ortodoksista kirkoista pitävälle. Mutta avointa mieltä se vaatii. Ei siellä siis mitään outoa ole, mutta jos ajatus Venäjästä on nounou, ei itseään kannata lomalle lähteä kiusaamaan.