En yleensä laske, paljonko matkustamiseen menee rahaa. Yhtään siihen laittamaani euroa en kadu, mutta jos alkaisin laskea, saattaisin miettiä, olisinko voinut niillä rahoilla vaikka maksaa sijoitusasunnon käsirahan (ja kai aika paljon enemmänkin). Mutta tällä kertaa laskin. Olin Thaimaassa 2,5 viikkoa yksin. Kahdelle hinta ei suinkaan olisi kaksinkertainen – yksin matkustaminen on huomattavasti kalliimpaa, ovathan hotellihinnat yleensä jokseenkin samat, on huoneessa sitten yksi tai kaksi nukkujaa.
Kallein yksittäinen menoerä oli lento Bangkokiin. Maksoin meno-paluusta 710 euroa (+kaikki Finnairin pisteeni). Paluumatkalle sain matkustusluokan korotuksen 248 eurolla. Tartuin tarjoukseen. Thaimaan sisäiset lennot olivat minusta varsin edullisia: Bangkok-Phuket 53 euroa, Bangkok-Chiang Mai-Bangkok 92 euroa (tästä jäi paluulippu käyttämättä), Sukhothai-
Lentoja huomattavasti enemmän rahaa meni majoitukseen. Asuin hyvin, vain neljän tähden hotelleissa tai paremmissa. Majoituksesta tinkiminen, vaikkapa kolmen tähden paikkoihin, laskisi kustannuksia huomattavasti.
Mövenpick (Phuket) 372 euroa (neljä yötä). Oikein mukava 4,5 tähden hotelli, tyylikäs uima-allasalue, näköala merelle. Valittavana olisi ollut myös bungaloweja, mutta itse olin päärakennuksessa.
Sirarun (Ban Krut/Prakthup Khiri Khan) 296 euroa (2 yötä). Tämä oli ehdottomasti kallis yksin maksettavaksi, mutta tuohon hintaan sai oman talon (kaksi makuuhuonetta, olohuone, kylpyamme ulkona) rannalta. Kesällä paikka oli niin hiljainen, että uima-altaalla ja rannalla ei ollut yhtään muuta turistia. Tämä oli maanpäällinen paratiisi!
De Naga Hotel (Chiang Mai) 301 euroa (4 yötä). Hinta-laatusuhteeltaan erinomainen hotelli minusta hyvällä paikalla vanhassa kaupungissa.
Sukhothai Heritage Resort (Sukhothai) 88 euroa (2 yötä). Hinta on edullinen, laatuun nähden sanoisin, että halpa. Hotellin sijainti vain oli kaukana kaikkialta. Sukhothai Historical Park on todella hieno ja erinomainen syy matkustaa kaupunkiin.
Centara Grand (Bangkok) 177 euroa (2 yötä). Viiden tähden hotellista hinta oli minusta sopiva. 37. kerroksen huoneestani oli kiva näköala, kylppäri oli ehkä paras mistään näkemästäni. Hotellin kattobaari on kokeilemisen arvoinen.
Lisäksi ehdin maksaa Best Westernin lentokenttähotellista 51 euroa (1 yö). Tämä hotelli minulla jäi käyttämättä, koska päädyinkin kahdeksi yöksi Bangkokiin. Mukavuudenhaluni voitti, enkä halunnut vaihtaa keskustasta kentälle ensimmäisen yön jälkeen ja toisaalta en halunnut asua kahta yötä kentän läheisyydestä, mistä olisi pitkä matka keskustan huvituksiin.
Telttailuosuuden ja järvellä oleilun otin paketteina. Elephant Hillsin kahden ja puolen päivän ja kahden yön paketti maksoi 366 euroa. Se sisälsi kuljetukset Phuketista telttaleiriin ja sieltä Ta Khun Kahan, josta jatkoin matkaani, retket, joista olen kirjoitellut blogissa aiemmin, majoituksen luksusteltassa ja kaikki ateriat. Elephant Hillsissä matkustin ja retkeilin ryhmän mukana. Khao Sok -järvelle lähdin valmiiksi varatulle retkelle, mutta se oli täysin yksityinen. Samaan veneeseen tai retkille ei tullut siis muita. Kokonaisuus maksoi 371 euroa ja sisälsi kuljetuksen Ta Khun Kasta laiturille, venematkat bungalowille, retket, majoituksen Keeree Warin -bungalowhotellissa ja ateriat. Samassa maksoin myös oppaan majoituksen ja syömisen. Lisäksi osallistuin Phuketissa veneretkelle, joka maksoi 60 euroa. Siihen sisältyivät kuljetukset hotellilta ja hotellille sekä veneretki lounaineen.
Varsin pieni menoerä oli vielä liikkuminen maata pitkin. Ta Khun Kasta Surat Thanin rautatieasemalle autokyyti maksoi 35 euroa (ryöstöä! Miksei opas voinut viedä?), Surat Thanista Ban Krutiin juna 2. luokkassa oli 6 euroa, Ban Krutista Bangkokiin 1. luokan bussi 7 euroa ja Chiang Maista Sukhothaihin 1. luokan bussi 7 euroa. Sukhothaissa linja-autolta hotellille lavataksilla maksoi 21 euroa. Hotellilta Historical Parkiin ja takaisin pulitin yhteensä 37 euroa. Muita taksi-, lavataksi- tai sky train -maksuja en laske tähän, kuten en ruokaakaan. Peruseläminen oli kuitenkin kaikkineen varsin edullista, ja kotonakin ajelisin autolla, ostaisin ruokaa ja saattaisin lomalla syödä aika paljon ulkona.
Myönnän, että loppusumma yllätti: kuvittelin sen jäävän noin 3000 euroon kaikkineen (sisältäisi siis kaikki ruoat, juomat, mahdolliset tuliaiset ja pienet omat ostokset). Tässä kohdassa pitää kai miettiä, oliko kaikki tämän arvoista. Ei minulla ole siihen kuin yksi vastaus: ehdottomasti oli. Tekisinkö kaiken samalla tavalla uudelleen? Periaatteessa kyllä. Nuo hukkaan heitetyt lentolippu ja hotelliyö tietenkin jäisivät maksamatta ja Sukhothaissa saattaisin ottaa hotellin paremmalta paikalta (mutta se saattaisi jopa nostaa kustannuksia). Muuta en voi sanoa katuvani euroakaan. Olen niin monta kokemusta ja elämystä rikkaampi (anteeksi kliseet!).
—
Tämä on siis Travellover-blogi 3.0. Aloitin bloggaamisen vuosia sitten alkeellisella blogit.fi-alustalla, kun olin käynyt ehkä 40 maassa ja matkailuharrastukseni oli ei nyt alussa, mutta sanoisinko hyvässä nousukiidossa. Vaihdoin alustaksi Bloggerin, kun huomasin haluavani blogialustalta vähän enemmän. Bloggerin modernimpi ilme tappoi valokuvani. Niistä tuli kammottavaa suttua. Tästä sisuunnuin ja aloitin melkoisen projektin elokuun puolivälissä siirtääkseni koko blogin (500 matkajuttua) omalle domainille. Tässä se on. Enää en muuta, ennen kuin jokin taho huomaa, kuinka briljantti blogini on ja ostaa sen isolla rahalla. Nyt kolmannen blogin aloittaessa käytyjä maita on muutamaa vaille sata eikä harrastus ainakaan hiipumisen merkkejä osoita.
Ei ole puolitoista kuukautta jokapäiväistä puuhailua päivätyön ohessa riittänyt tämän valmiiksi saamiseen. Sain siirrettyä jutut ja suurimman osan kommenteista, mutta kaikki kuvat on ladattava uudelleen. Kolmentuhannen kuvan jälkeen kaikki on vielä aivan vaiheessa, mutta niin paljon polttelee alkaa kirjoittaa uusia, että avaan keskeneräisenä. Joissain jutuissa on vasta kansikuva, joitain tekstejä ei ole näkösällä lainkaan.
Kun matkablogeista puhutaan vaikkapa lehdistössä, keskitytään aina niihin muutamiin, aina samoihin. Meitä bloggaajia on kaikenlaisia, ja soisin joskus huomioitavan niitäkin, jotka eivät rehjusta reppu selässä. Travelloverblogissa ei reppureissata (edelleenkään). Täällä lennetään ja asutaan (useimmiten) hyvissä hotelleissa. Olen edelleen 40. Olen mukavuudenhaluinen aikuinen, mutta mahdottoman utelias. Siksi matka jatkuu aina, kun vain on aikaa ja rahaa, tai oikeastaan toisin päin.
Tulin viikko sitten pikku matkalta Madridista. Seuraavaksi kirjoittelen siitä. Skotlanti jäi puolitiehen, kun sain tarmonpuuskan muuttaa blogi. Näiden jälkeen onkin epäilemättä jo lokakuu ja São Tomén ja Principen -matka. Ai mikä? No niin juuri. Harva on maasta kuullut. Enpä ollut minäkään, ennen kuin näin maan Hesarin listalla. Se oli kahdeksas listalla maista, joissa käy vähiten turisteja. Se kuulosti Karibian saarelta, mutta sijaitsee ison meren vastakkaisella puolella, Afrikan länsirannikon tuntumassa, 250 kilometriä Gabonista länteen. Vuoden vaihteessa lähdemme pienelle kierrokselle Lähi-itään. Aloitamme Kuwaitista, lennämme sieltä Omaniin, joka on muuten sadas maani, ja sieltä Bahrainiin.
Tästä eteenpäin Travelloverin matka jatkuu siis tässä osoitteessa: travelloverblogi.fi
29 comments
Saankos mä olla ihan ensimmäinen kommentoija.
Huippua, että vihdoin olet tässä vaiheessa. Ihan älyttömän ison työn olet tehnyt. Kunnioitan.
Pitäisikös matkakuluihin laskea se sikkimekko mukaan 😉
Anna, et ehtinytkään olemaan ensimmäinen! Eilen oli yksi kommentti Pohjois-Irlantia käsittelevässä jutussa. 🙂
Duuni on ollut melkoinen. Sama määrä on edessä, että saan kaikki ihanat Itä-Euroopat ja muut mukaan, mutta sillä tavalla olen voiton puolella, että sain blogin avauskuntoon.
Ja kyllä, se silkkimekko pitäisi laskea mukaan. Ehdottomasti! Lopullinen hinta oli kai jotain 160 euroa, vähän alle, elipyöreästi matkan hinta 3500 euroa. 😉
Rohkaistuit sitten sinäkin jakamaan myös matkojesi kustannuspuolta 🙂
Jostain kumman syystä raha kiinnostaa ihmisiä ja usein kun kirjoitan matkalta kirjoittamieni juttujen lopuksi kustannusyhteenvedon se saa enemmän lukijoita kuin tylsät jutut jostain maailmanperintökohteista.
Meriharakka-blogissa lisää näitä kustannuserittelyjä, jos haluat niitä katsoa. Aloitin viime syksyn maailmanympärimatkamme innoittamana ja olen sen jälkeen tehnyt niitä samalla kaavalla kaikista tekemistämme matkoista.
Kiitos palautteesta, että maailmanperintöjuttuni ovat tylsiä. Minä pidän niistä ja aion vastakin niistä kirjoittaa. Jos ne eivät kiinnosta, ei niitä tarvitse lukea. Rahasta en aio tapaa tehdä. Olen usein maininnut hotellin tai lennon hinnan, jos se on tuntunut mielekkäältä. Nyt ajattelin puhua rahasta, koska matkustin yksin, toteutin kaiken, mitä halusin. Oli itselle avartavaa nähdä, paljonko unelmat maksavat.
Annika – kommenttini tylsistä jutuista maailmanperintökohteista viittasi sellaisiin omassa blogissani – ja yritti olla hiukan vitsikäs. Tarkoitukseni ei todellakaan ollut väittää Sinun juttujasi tylsiksi. Pahoittelen, jos valitsin sanani siten, että pahoitit mielesi, ei ollut tarkoitus!
Kiva postaus ja onnea uudelle alustalle! Mullakin on vielä muuttohommat kesken, vaikka siis varsinainen siirtyminen oli viime syksynä! Ääks, että se kuvien lataaminen uudelleen vie hermoja eikä huvita enää muutaman päivän jälkeen yhtään.
Minäkin ajattelin tehdä piakkoin postauksen matkojen kustannuksista. Tai oikeastaan tämän häämatkamme osalta ajattelin avata hintoja, yleensä en sitä tee. Mutta ajattelin sen kiinnostavan monia, sillä itseänikin kiinnostaa aina raha, käytänhän itsekin ylimenevät rahani reissuihin niin pitkälle kuin mahdollista ja ylipäätään on lomaa. Nytkin vaanin tarjoushaukan katseella talvilomaa, mielellään kauaksi!
Voi ei, jos sinulla mennyt vuosi ja vielä on kesken. Vähän kuin taloremontit, jotka ovat vuosia listoja vaille valmiita. 🙂 Yritän yhtä reippaasti jatkaa kuin tähän asti, mutta tiedän tahdin hyytyvän, koska on taas aika kirjoittaa uuttakin.
Rahapuolen avaamisen mielekkyyttä olen miettinyt, kun toisaalta jokainen matkustava kyllä suunnilleen tietää, mitä mikäkin maksaa. Tuossa edellä perustelin tämän matkan kertaamista rahamielessä. Häämatkan kanssa on varmaan aika sama: sillä saatetaan toteuttaa kerran elämässä -juttuja, ja unelmillakin on aina hinta.
Olinkin jo vähän odotellut, milloin tämä uusi blogi aukeaa. Hyvältä näyttää! 🙂
Kiitos! Tässä se on. Kuten jossain jo sanoin aikaisemmin, kun on katsonut samaa juttua 1,5 kuukautta tunteja joka päivä, kaikkia alkaa näyttää todella tylsältä. Hyvä, jos ei näytä.
Uusi ilme näyttää hyvältä, onnittelut urakan päättymisestä 🙂 Ja kunnioitan myös omaa nicheäsi ja sitä, kuinka selkeästi sen määrittelet ja tuot sitä esiin, ihan todella.
Ai olen määritellyt? Hyvä tietää. En nimittäin ole osannut tehdä sitä tarkoituksella, vaikka oikeastaan olen kyllä halunnut. Melkoisia säröjä siihenkin kyllä välillä tulee, kun rahat eivät riitä siihen, mitä haluaisin. 🙂
Onnea uudelle alustalle! Tää on paljon selkeämpi ja tyylikkäämpi kuin Blogger… Mä siirryin omalle domainille noin vuosi sitten enkä ole katunut kertaakaan, vaikka olihan siinä hommaa!
En oo ite yhtään noiden hienojen hotellien perään, mutten kyllä koe olevani mikään suoranainen reppureissaajakaan… Mielenkiintoista lukea sun matkabudjetista! Olin ajatellu itekin avata vähän mun kuukauden kesäreissun budjettia blogissa. 🙂
Kiitos! Onhan tämä tuhannesti parempi. Olisi pitänyt jo aikaisemmin vaihtaa, olisi työtäkin ollut vähemmän, mutta oli odotettava inspiraatiota. Sen tuleminen kesti.
Onneksi niin monella tavalla voi matkustaa! Sehän on parasta, että voi toteuttaa omaa juttua omalla tavalla.
Uusi, upea, blogi, onnea ja tsemppiä!! Omalle domainille en ole vieläkään siirtynyt, mutta jo teeman päivityksen jälkeinen siivousurakka on edelleen kesken…
Ja täällä sama juttu, kustannuksia harvemmin tulee laskettua joten oli tosi mielenkiintoista lukea sinun kokemuksia. Kuten Kea, en koe olevani reppureissaaja, vaikka meidän reissut usein ovatkin kovin ulkoilullisia. Varsinkin perheen ja matkailualan työn myötä hotellit ovat tulleet enemmän ja enemmän tutuiksi, vaikka useimmiten vuokraammekin asuntoja.
Hienoja kuvia taas, nämä ovat taineet minulta mennä pitkälti IG:ssä ohitse!
Kiitos. Alkaa jo poltella vaihtaa teemaa, kun tämä alkaa omissa silmissä olla jo nähyt, mutta ehkäpä tällä kuitenkin nyt mennään.
Kun lennot ja majoituksen saattaa ostaa eri aikoina ennen matkaa niin, että kaikki saattaa olla jo maksettunakin ennen reissua, ei tule miettineeksi, paljonko niihin meni, jos rahat kuitenkin riittivät. En oikeastaan edes halaua tietää. Rakkaimpaani menevät. 🙂
Mielenkiintoinen postaus ja hienoja kuvia! Budjetti-juttuja on kyllä mielenkiintoista lukea, pitäisi ehkä itsekin tehdä tämmöinen joskus!
Taisin muuten löytää nyt itseasiassa blogiisi ensimmäistä kertaa tuon IG Travel Thursdayn tienoilta joten en tiedä miltä vanha blogisi näytti mutta tämä ulkoasu on ainakin todella hieno!
Kiva, että löysit. Äläkä menekään katsomaan vanhaa! 🙂 Kuvat ovat Bloggerissa kamalia, vaikka ihan samoja ovat kuin täällä.
Hienolta näyttää uusi blogi! Budjetti-jutut on aina mielenkiintoisia. En ole itsekään budjettimatkailija ja mielummin pihistelen arjessa kun reissun päällä. Tokikaan opiskelijan rahoituksella ei pitkiä aikoja luksushotelleissa asuta mutta ainahan voi ottaa kallista muutamaksi yöksi ja nukkua loput jossain keskitason paikassa. Nuo kuvat joissa on lasi, ja uima-allas/citynäkymä on niin mielettömiä <3
Kiitti!
Luksuksen määritelmä on minusta aika häilyvä. Mikään esimerkiksi tämän matkan hotelleista ei minusta täyttäisi perinteisen luksuksen määritelmää, mutta niissä oli kyllä asioita, joita itse arvostan: uima-allas katolla keskellä suurkaupunkia, oma talo ihan rannalla. Toisaalta kelluva bungalow koppivessoineen, ulkona olevine suihkuineen ei täytä mitään luksuksen kriteeriä, mutta se rauha keskellä järveä oli sitä minulle. Drinkkilasikuvat saavat vähän häpeilemäänkin: ihan kuin olisin ollut koko matkan lasi kädessä ja känässä. Instagramissa sitä naureskelin, että suunnilleen jokainen drinksuni on ikuistettu, kun yksin ollessa oli aikaa sommitella. 🙂
Tämä sun uusi blogi on kyllä hieno 🙂 Kiva kun kirjoittelet taas. Tykkään sun kirjoitustyylistä!
Kiitti Elina, tässähän tämä. Sama meininki jatkuu. Juttujen taso ei valitettavasti alustasta parane, mutta kuvat sentään. 😉
Onnea uuteen blogiin! Onpa ihania Thaimaan kuvia. 🙂
Kiitti! Kyllä noita katsellessa mieli halajaa maailmalle…
Hyvältä näyttää, paremmalta kuin Blogspot. Kustannuksia ei tule itse juuri laskettua, tämä oli ihan hyvä muistutus siitä. Vaikka kaikki onkin rahan väärtiä yleensä.
Nyt alkaa minustakin tuntua, että kaikki mennyt (ja tuleva) säätäminen on ollut vaivan arvoista.
Toisaan ei tule minunkaan laskettua, mutta joskus on hyvä pysähtyä miettimään, miksi tili on aina tyhjä. 🙂 Mutta kun katsoo, mitä rahalla on saanut, ei harmita yhtään. Tällainen on minun elämäni, näin minä sitä elän. 🙂
Mielenkiintoinen listaus! Tässä juuri tulee ilmi, kuinka monella budjetilla ja monella eri tavalla voi matkustaa – eikä mikään niistä ole väärin. Itse nuorempana kartoin kalliimpia hotelleja, koska en ymmärtänyt, miksi niistä olisi pitänyt maksaa enemmän – sänky kuin sänky – mutta vanhemmiten kun on ruvennut viettämään enemmän aikaa majoituksessa sitä on ruvennut ymmärtämään tämänkin puolen…
Parikymppinen ja nelikymppinen selkä ovat erilaiset… Eilen juuri miehen kanssa puhuttiin parhaista hotelleista, joissa ollaan oltu. Lopulta tulimme siihen tulokseen, että eipä niissäkään ole aikaa juuri vietetty. Yksin ollessani olen hotellissa jonkin verran enemmän, eli tällä logiikalla yksin ollessa pitäisi panostaa enemmän puitteisiin kuin kaverin kanssa matkustaessa.
Mä tykkään budjetoida. Pari viikkoa sitten kirjoitin vuoden 2016 reissutavoitteet paperille. Tbilisi lennot 750e, hotellit 500€, käyttöraha 700€. All Inclusive pakettimatka Turkkiin, koska pitää lapsille hyvittää lukuisat Unesco-kohteet ja ikuiset reppureissut 1250€, käyttöraha 200€.(Lasten toive on olla AI-lomalla poistumatta hotellista ollenkaan.) Colombo lennot 2500€, hotellit 1000€, käyttöraha 1000€. Se tekee 7900€. Nyt alkaa tavaran myyminen, kiitos FB-kirppikset. Joka penni säästetään, mutta eipä tuota summaa helposti säästetä. Suunnittelu on ihanaa, ja toivottavasti budjetti on yläkanttiin. Mutta uskomattomia seikkailuja lasten kanssa edessä. -Mira
Ihania haaveita! Sri Lankassa majoitus on aika kallista. En tiedä, millaista tasoa suosit, mutta siellä menee helposti satanen yössä hotelliin, vaikka ei olisi kovin kummoinenkaan. Toivottavasti budjetti ei mene pahasti kuralle. Voin kuvitella, että Unescoista kiinnostuneelle reppureissuäidille all inclusive -viikko voi olla omanlaisensa haaste. 🙂