Type and press Enter.

Minun suosikkini maailmalla (aika monen mestan kokemuksella)

Kun keskustelukumppani kuulee minun kiertäneen maailmaa aika paljon, hän usein kysyy, mikä on ollut suosikkini, mistä maasta olen pitänyt eniten, onko minulla lempikaupunkia. Vastaaminen on kysymistä paljon vaikeampaa. Onhan minulla, mutta ei vastaaminen ei silti ole ihan yksiselitteistä. Lähes aina paikka, jossa juuri silloin olen (olettaen, etten ole kotona, mutta kun Suomikin on hyvä), on omalla tavallaan kaikkein paras. Harvoin tuntuu, että olisi pitänyt valita kohteeksi jotain muuta. Ehkä olen vähän vihreäsilmäisen mollamaija, joka haluaa nähdä ja näkeekin melkein kaikissa kohteissa paljon hyvää. 

Mutta on minulla niitä todella rakkaisiksikin muodostuneita. Haluan esitellä kolme minulle jollain tavalla ikoniseksi tullutta kohdetta. Kaikista olen kirjoittanut blogiin paljon ennenkin. Siksi tuntuu hölmöltä vähän kuin kerrata kaikki. Mutta yritän muutamalla sanalla avata, miksi Kappadokia, Venetsia ja São Tomé ja Príncipe ovat minun valittuni. 

Kappadokian ihmiset, luonto, kuumailmapallot

Vajaa vuosi sitten menin yli kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen Göremeen. Syyt olivat henkilökohtaiset, eivät niinkään matkailulliset. Göreme oli ollut rakas paikka edesmenneelle isälleni. Emme olleet varsinaisesti läheisiä isäni kanssa, vaikka noin pääsääntöisesti hyvin toimeen tulimmekin. Kai välillämme oli sukupolvien ja sukupuolten välinen kuilu, joka kasvaessani myös leveni, olinhan kuitenkin ollut isin tyttö pienenä. Koko tarina itseni etsimisestä on täällä, jos haluat tutustua minuun vähän enemmän. 

Mutta Göremessä ja sen lähikylissä minäkin tunsin, kuin olisin tullut omieni joukkoon. Siinä on syy, miksi Kappadokia on minun listallani. Vaikka tuohon merkillisten kivimuodostelmien ja ikivanhojen kalliokirkkojen maahan ei kokisi samanlaista läheisyyttä kuin minä, sen rauhallisuudesta ja ystävällisyydestä voi nauttia pinnallisemminkin. Kappadokiassa voi asua kiveen louhitussa luolahotellissa. Siellä voi nauttia vieraanvaraisuudesta, jota ei tiedä olevan olemassakaan. Voi istua miljonäärin kanssa aamiaisella ja antaa hänen tehdä hyväksesi pyyteettömästi asioita. Siellä voi rakastua hotelliin. Kyllä, sekin on mahdollista. 

Ja Kappadokiassa voi lentää kuumailmapallolla auringonnousuun. Se voi olla kerran elämässä -haave, tai siitä voi tulla vähän pakkomielle. Ollapa taas Kappadokiassa lentelemässä, kuuntelemassa hiljaisuutta, katsomassa sen uniikkia luontoa – neljännen kerran. 

Kappadokian luonto

Museum hotel
Museum hotel on yksi ihanimpia ikinä.

Phokas Cave Suites
Phocas Cave Suites on ehkä Kappadokian tyylikkäin luolahotelli Museumin jälkeen.

Kuumailmapallo Kappadokia
Se fiilis, kun lentelee pallolla Kappadokian yllä. Ovat upeita kyllä maastakin katsottuna.

Venetsian kauneus ja taianomaisuus

Ensimmäisestä vierailustani roihahti rakkaus. Siitä on kohta 12 vuotta, kun lentokenttäbussi jätti Piazzale Romalle, pyörähdin ympäri ja sanoin reissukaverille tulleeni kotiin. Siinä linja-autojen, taksien, skoottereiden sekamelskassa en ollut nähnyt kuin hädin tuskin vilauksen kanaalista, en tiennyt mitään varjoisista kujista, niiden yli ripustetuista pyykeistä, pienistä aukioista, uskomattomista kirkoista, loputtomista kanaaleista, kekseistä ja proseccosta laiturilla gondolien, vaporettojen ja muiden veneiden lipuessa ohi, torista. En tiennyt mistään, mutta tämä siinä jo syntynyt tunne on pysynyt nämä vuodet ja vienyt minut Venetsiaan kohta jo kymmenen kertaa.

Kaikkiin Venetsia-juttuihini pääset tästä.  

Auringonlasku Venetsiassa

Prosecco
Prosecco-aika

Venetsian kanaalit

Ilta Canal Grandella
Ilta Canal Grandella

São Tomé ja Princípen aito afrikkalaisuus ja koskemattomuus 

Pieni afrikkalainen São Tomé ja Príncipe oli jotain ihan erilaista kuin mikään aiemmin tai sen jälkeen kokemani. Koska se oli ainakin silloin, tuskin tilanne kovin paljon on muuttunut, maailman kahdeksanneksi vähiten matkustettu maa, sillä ei oikeastaan ole turismia. Muutama hotelli on, ja niistäkin osa selvästi bisnestä ja hallintoa varten. Safarimatkoilla näkee Saharan eteläpuolisesta Afrikasta enimmäkseen vain luonnonpuistoja ja turisteille rakennettuja palveluja, mutta São Tomélla eletään keskellä kaupunkielämää tai ajellaan rannoille, joilla ei ole ketään – ei kyllä palvelujaan, mutta on koskematonta luontoa. 

Viikko ei mitenkään ollut kylliksi. Ei ehditty edes Príncipe-saarelle, joka on vielä São Toméakin pienempi. Suklaatehdaskin oli kiinni juuri silloin, kun kaikelta lomailulta olisimme ehtineet. 

Ainakin pari vuotta matkan jälkeen jompikumpi kysyi vähintään kerran viikossa, koska mennään taas São Toméen. Nyt se on harventunut, mutta aina silloin tällöin mielessä välähtää ajatus, että tuohon salaiseen jalokiveen, vielä kätkössä olevaan helmeen pitäisi päästä tutustumaan lisää. 

São Tomé ja Príncipe
Afrikkalaisuutta parhaimmillaan

New York, Färsaaret, Japani, Khanomin autiot rannat, Uganda, Réunion, Istanbul, Lyon, Lissabon, Tunisia, Kööpenhamina, Georgia, Armenia… Onhan näitä. Eri päivänä, eri fiiliksellä olisi nostanut kolmen joukkoon joitain näistä. Maailma on ihana. <3 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

56 comments

  1. Avatar

    Hyviä valintoja. Kappadokiasta haaveilen ja luulen, että siitä voisi tulla minunkin lempipaikka. Venetsiasta ei tullut vaikka se on kieltämättä suunnattoman kaunis kaupunki. Johtunee kai turistimassasta, joka siellä kulkee. Afrikka on minulle vieras. Siitä en voi sanoa mitään.

    1. Avatar

      Turistimassat ovat Venetsian nurja puoli, mutta toisaalta massat liikkuvat tosi pienellä alueella. Venetsiassa on niin paljon kulmia, joilla ei näe kuin paikallisia. Mutta niille kulmille päiväseltään kävijät eivät eksy.

  2. Avatar

    Mäkin viihdyn melkeinpä paikassa kuin paikassa, joten siinä mielessä on vaikea vastata tuohon kysymykseen yksittäisestä suosikkimaasta tai paikasta. Mutta mulla on kuitenkin yksi suosikkikaupunki ylitse muiden, ja se on Berliini. Se on ainoa paikka, jonne haluan aina vain uudelleen. Monessa muussakin mestassa olen käynyt useamman kerran, mutta ei niistä vain tule samanlaista fiilistä, vaikka olisivatkin ihania paikkoja.

    1. Avatar

      Olen ehkä ollut. Erliinissä liian vähän, katsellut vain ns. pakollisia. Olen muiltakin kuullut, että kaupunki on oikeasti hurmaava. Ei minullakaan mitään vastaan ole, päinvastoin. Pitääpä napata halvat lennot ja mennä taas kokemaan vähän lisää kaupunkia.

  3. Avatar

    Juuri kun olin päässyt unohtamaan Kappadokia-haaveeni, sinä siitä taas muistuttelet <3. Mutta onneksi edes Italia odottaa. Venetsiaan haluan joskus talvella, meinasin jo viime talvena, mutta sitten Mikan Madeira-ylistykset saivat pääni äännettyä – ja ehkä onneksi, oli se niin ihana reissu sekin. Kyllä, tämä maailma on ihana. Omaksi aiheekseni igtravelthursdayhin valikoitui lempipaikkani paljon lähempää kuin ensin olisin voinut aavistaakaan.

    1. Avatar

      Hihi. Kappadokia on kohtalosi. En lakkaa siitä muistuttelemasta aina sopivien tilaisuuksien tullen. Onhan noita tulossa teemoja: luksus (Museum hotelli), kulkuneuvo (kuumailmapallo). Ehkä tässä on missioni.

  4. Avatar

    Se on ihan mielettömän upea tunne, kun saapuu ekaa kertaa jonnekin, joka tuntuu heti omalta paikalta. Toisaalta myös hitaaasti syttyneissä rakkauksissa on oma lumonsa.

    1. Avatar

      Rakkautta ensi silmäyksellä voi kokea paikkojenkin kanssa. Usein niille, joille ei heti lämpene, ei tule antaneeksi uutta tilaisuutta, koska niin paljon muutakin nähtävää maailmassa on.

  5. Avatar

    Voihan Kappadokia! Milloinkahan oikein pääsisin paikan päälle… Se on kyllä ihan bucket list -paikka. Venetsia on kyllä myös, enkä sielläkään ole vielä käynyt. Maailmassa löytyy niin paljon ihania paikkoja.

    1. Avatar

      Ei parane tehdä listoja. Huomaa vain, kuinka paljon vielä on kaikkea ihanaa näkemättä. Minä olen alkanut kääntää katsetta toiseen suuntaan ja olla kiitollinen kaikesta, mitä olen nähnyt, en niinkään haikaile enää siitä kaikesta, mitä en ole. Maailmalla kierrellessä kuitenkin näkee väkisin aina kaikkea jännää.

  6. Avatar

    Venetsia ja Kappadokia ovat olleet omalla haavelistalla jo pitkään ja kyllä nuo sun kuvat ovat lumoavia! Saivat kyllä haaveet vain voimistumaan. Ja tuosta sun vaihtoehtoisesta listasta ihan lopussa niin Färsaarten-postaukset ovat olleet monesti lukulistalla meidän syksyisen Färsaarten-reissua silmällä pitäen, eli kiitos niistä! 🙂

    1. Avatar

      Syksyllä Färsaarille? Ihanaa! Voi vitsit että tykkäsin olla siellä. Färsaaret oli aivan huippuyllätys, että kuinka ihana paikka se oikeasti oli. En osannut mennessä kuvitellakaan.

  7. Avatar

    Kohteistasi olen käynyt vain Venetsiassa, kahdesti päiväseltään. Olen haaveillut siitä, että saisin jäädä sinne viettämään pimenevää iltaa kun päiväturistit ovat lähteneet. Nuorena haaveilin karnevaaleista ja ensimmäisellä visiitillä ostinkin naamion, musta-valko-kultaisen. Missähän sekin on…

    Kappadokia olisi kiva kokea, tosin en korkeanpaikan kammollani uskaltautuisi kuumailmapalloon…. luultavasti en.

    Sao Tome & Principe näyttää aivan haaveideni paratiisilta! Se, ettei siellä ole monta tuhatta muutakin turistia ei ole huono homma ollenkaan!

    1. Avatar

      Venetsia tosiaan on parhaimmillaan vähän hiljentyneenä. Toisaalta turistilaumoja on vain tietyillä alueilla. Päiväseltään kävijä ei kuitenkaan niin helpolla lähde eksymään päämäärättömästi sinne, mistä turistivirrat puuttuvat.

  8. Avatar

    Kappadokian reissu varattu kesäkuulle, joten saa nähdä millaisen vaikutelman se meihin tekee. Parhaat vinkit Kappadokiaan (kuumailmapalloilun lisäksi) saa myös jakaa, jos jaksat. Luen tietty sun vanhat postaukset joka tapauksessa ennen matkaa vielä läpi 🙂

    1. Avatar

      Ihanaa! Olen melkein kateellinen matkastasi. 🙂 Oikeastaan kaiken olennaisen olen blogissa jo kirjoittanut. Vain maanalaiset kaupungit ovat jääneet kertomatta.

  9. Avatar

    Kappadokia on paikka, jonne haluaisin. Maisemat näyttää niin upeilta, että siellä varmasti viihtyisi. Kuumailmapalloajelu auringon laskiessa olisi myös aika cool 🙂

    1. Avatar

      Valitettavasti palloilla lennellään vain auringon noustessa. Silloin on parhaat tuulet. Vuodenajasta riippuen matkaan lähdetään hirveän aikaisin tai järkyttävän varhain.

  10. Avatar

    Hyvä kooste ja mielenkiintoiset suosikit! Venetsia on yksi minunkin suosikeistani, kävin Venetsiassa ekan kerran 2016 ja tykkäsin kyllä. Yllätti miten helppoa kaupungissa olikin liikkua, kun olin lukenut että eksyminen on helppoa. Kävelin ekojen päivien aikana Cannaregiosta huokausten sillalle.
    Pitääkin joskus tehdä juttu myös omista suosikeistani, tosin Euroopassa. Keski-Eurooppaan olen alkanut vähän kyllästyä, mutta etelä ja itä-Eurooppaa kiinnostaa enemmän. Myös Englanti ok ja asiaskapalvelu paljon parempaa kuin vaikkapa Wienissä tai Saksassa.

    1. Avatar

      Minusta Venetsiassa ihan parasta juuri on eksyminen. Jossain vaiheessa tulee taas jotain tuttua tai kanaali tai vaporetto, jolla jatkaa matkaa. Mutta silloin tarvitaan aikaa. Jos on vain päiväseltään, ei uskalla lähteä harhailemaan.

  11. Avatar

    Oon niin monta kertaa inspiroitunu sun kautta tästä Kappadokiasta ja taas se fiilis saa vaan jatkumoa, en kestä. 😀 Pakko ehkä vaan yksinkertaisesti matkustaa kohta sinne paikan päälle!

    Allekirjoitan saman lauseen, maailma on ihana. <3

    1. Avatar

      Hihi, et ole ainoa, johon olen tartuttanut Kappadokia-kuumeen. 🙂 Todellakin kannattaa mennä. Joko rakastut, kuten minä, tai toteat, että tulipahan nähtyä.

  12. Avatar

    Hyvät oli perustelut valinnoille, kun oli iso kasa vaihtoehtoja mistä valita! Venetsia on kyllä omien kokemusteni mukaan maaginen paikka ja niin ainutlaatuinen. São Tomé ja Princípe tuli tässä postauksessa niin positiivisesti esiin, että sehän kuulostaisi todella upealta kohteelta vierailla. Kappadokia puolestaan on kiinnostanut jo vuosia eli toivottavasti joskus itsekin siellä ihailemassa kuumailmapallosta alueen kauneutta ja hiljaisuutta.

    1. Avatar

      Valinta oli yllättävän helppo. Mutta jos nyt tekisin, saattaisin ottaa mukaan vaikka Istanbulin. Jännä juttu sinänsä, että palloilee neljä kuukautta Aasiassa, mutta listalle alue ei päässyt. Katsotaan, olisiko kesän jälkeen TOP3:ssa jotain täältä.

  13. Avatar

    Kiinnostavat kohteet! Kuumailmapalloilua on yritetty, olin jo välillä jonotuslistalla painolastiksi Kauhavalle ja Namibiassa kyseltiin tilannetta, mutta siellä oli aamuisin silloin jo liian kuuma, ettei kuumailmapallo enää toiminut…

    1. Avatar

      Olisi ihan hurjan hienoa päästä palloilemaan johonkin savannille, katsomaan eläimiä yläilmoista. Keniassa oli niin kallista, että ei raaskittu. Olisi pitänyt, mutta muun reissun päälle tuntui vaan, että on liikaa. Kappadokian jälkeen ei ihan Kauhava enää tuntuisi samalta, mutta Afrikka kyllä.

  14. Avatar

    Miksi vain minun juttuni kuvan alla oleva teksti ei ole alleviivautunut, siis ei linkitetty? Tein varmaankin jotain väärin.

    tatjaana “kierrän vain Kalifornian”

    1. Avatar

      Anteeksi, mutta en ymmärrä tämän kommentin tarkoitusta. Et ole nähdäkseni kommentoinut tätä juttua aikaisemmin? Ei kommenttikenttään ole tarkoitus IGTT-postauslinkkejä laittaa vaan add link -painikkeesta, jos sitä tarkoitit.

  15. Avatar

    Anteeksi Annika, kun kirjoitin väärään paikkaan! Laitoin tämän sinun sivusi kautta IGTT-postaukseni add link painikkeesta niinkuin ennenkin. Mutta kun katsoin kaikkia postauksia, niin ainoastaan omani on harmaana, kaikkien muiden punaisella. En tiedä, miten muuten kuin tätä kautta saan kerrottua asian Sinulle.
    Pelkään, että jotain tämänkertaisessa postauksessani on pielessä.
    En enää toisten kirjoittele tätä kautta IGTT-asiaa.

    Kiitos

    Tatjaana

    1. Avatar

      Limkityksesi toimii ihan normaalisti. En oikein saanut selvää, mikä oli ongelma, mutta tärkeintä on, että olet mukana. Luen ajan kanssa, koska minutkin Havanna todella hurmasi! Hyvin olisin voinut ottaa omalle listalleni senkin.

  16. Avatar

    Koko suhteemme ajan poikaystävä on puhunut, että joku kerta hän vie minut Venetsiaan. Sen vuoksi en ole edes ajatellut meneväni sinne sooloreissuillani, sillä haluan mennä sinne ensimmäistä kertaa hänen kanssaan. Viikon päästä lennämme Bergamoon, ja siitähän pääsisi varmastikin kätevästi myös Venetsiaan, mutta se ei ole ollut suunnitelmissa tälläkään kertaa. Nämä sinun kuvasi ovat kylläkin niin upeita, että aloin jo miettiä, että pitäisikö sittenkin muuttaa reittisuunnitelmaa… 🙂

    1. Avatar

      Bergamo on tosi kiva. En tiedä, kauanko olette, mutta siellä saa kulumaan muutaman päivän todella mainiosti. Venetsiaan en itse ainakaan ihan päiväseltään lähtisi. Fiilistelyyn tarvitsee vähän enemmän. Jos oikein muistan, olin itse ensimmäisellä kerralla viisi päivää. Ihanaa Italiaa!

  17. Avatar

    Minäkään en koskaan osaa valita, kun parhaasta paikasta pitäisi puhua. Suomi on tietysti maista rakkain, ja muutaman ulkomaille muuton jälkeen sen merkitys vain kasvoi. Nyt, kun olen matkaillut kotimaassa enemmän kuin koskaan ennen, arvostus Suomen upeutta kohtaan jatkaa kasvuaan. Silti maailmassa on niin paljon mahtavia paikkoja, joita ei vain voi olla rakastamatta. Kuten Islanti, joka sitten lopulta valikoitui minun IGTT-aiheeksi. Sain samalla mukavan aasinsillan kertomatta jääneiden tarinoiden jakamiseen.

    Näistä kohteista en ole kuitenkaan käynyt yhdessäkään. Ja vaikka Kappadokia ja Venetsia kiinnostavatkin, kuvauksesi São Tomésta ja Princípesta sai todellakin mielenkiinnon heräämään. Näyttää aivan mielettömän upealta. Ja kuulostaa, ennen kaikkea. Koskemattomuus säväyttää. Sellaiset paikat, mistä löytyy aitoutta ja koskemattomuutta, kiinnostavat nykyään kaikkein eniten, ilman epäilystäkään.

    1. Avatar

      Jotain tästä aitoudesta olen onnistunut löytämään Thaimaasta ennen tänne Borneolle tuloani. Sitä on myös täällä. Mutta ei missään samalla tavalla kuin São Toméssa. Ehkä alan haaveilla siitä taas.

      Suomi-rakkauteni ei ole herännyt. Olen viimeisen puolen vuoden aikana tykännyt vaikka mistä Suomi-kohteista, joissa olen syystä tai toisesta päätynyt käymään. Pitäisikö altistaa itseäni enemmän vai vain hyväksyä, että Suomi on minulle kohteena ihan jees.

  18. Avatar

    Mä yritän myös nähdä jokaisessa käymässäni paikassa jotain hyvää. Kaikista olen varmasti sitä löytänytkin, pienessä osassa valitettavasti ne vähemmän hyvät jutut jyräävät silti niiden hyvien asioiden yli, ja kohde jättää itsestään vähän mulle sopimattoman kuvan. Mutta toisaalta jokaisen paikan ei pidäkään olla ihan lempparikohde. Se auttaa pitämään enemmän niistä, jotka ovat pitämisen arvoisia 🙂

    Venetsia ottaa mut kohtapuolin vastaan ensimmäistä kertaa. Odotan vähän kauhunsekaisin fiiliksin sitä mitä on tulossa. Haluaisin pitää Venetsiasta, se näyttää niin ihastuttavalta. Mutta pelkään, että odotukseni kohoavat liian suuriksi. No, pian näkee kuinka käy!

    1. Avatar

      Olisi ihan hirveää, jos kaikista kohteista tulisi suosikkeja. Toisaalta minusta usein tuntuu siltä juuri silloin, kun olen kohteessa. Esimerkiksi nyt Borneon Sabah on näyttäytynyt melkein täydellisenä.

      Ihan vähän kadehdin, koska pääset Venetsiaan. On ihmisiä, jotka eivät innostu yhtään. Mutta on se kuitenkin joskus koettava. Sittenhän voi sanoa, pitääkö vai ei. Vai rakastaako vai vihaako.

  19. Avatar

    Mielenkiintoiset kohteet, ja kaikki vielä käymättä! Venetsiasta ja Kappadokiasta olen haaveillut, mutta São Tomé ja Princípe oli aivan uusi tuttavuus. Näitä toisten lempipaikkoja lukiessa matkakuume vain yltyy 🙂

    1. Avatar

      Pelkäsin itse juuri tuota samaa: liikaa kohteita, joista tulee pakko päästä -fiilis. Ja on niin ihanaa, kun kaikilla on niin erilaisia kohteita. Kertoo maailman monimuotoisuudesta ja tietty meidän ihmistenkin.

  20. Avatar

    Yhden parhaan valita on just niin vaikeeta! Näistä olen käynyt ainoastaan Venetsiassa, joten taas tuli lisättyä uusia paikkoja mihin olis “pakko” päästä.

    1. Avatar

      Eli sinullekin tämänkertainen IGTT oli vaarallinen? Liikaa pakko päästä -kohteita? 😀

  21. Avatar

    On ollut kyllä aika rajua luettavaa tämä toukokuun IGTT! Nyt on taas plakkarissa niin paljon must-see -paikkoja, että en kestä! Ei taida kaikkiin yksi ihmiselämä riittää.

    Venetsia oli kyllä ihana! Me oltiin siellä aikana ennen lapsia pari yötä. Tavoistamme poiketen melko hyvässä majoituksessa ja hyvällä sijainnilla. Se sopi jotenkin tosi hyvin Venetsian fiilistelyyn.

    Tuosta eksymisestä: meistä päivisin siellä oli tosi helppoa liikkua ja ihmeteltiin, että miten niin sinne muka ihmiset eksyy… Kunnes tuli pimeä ja lähdettiin ilman kartaa liikenteeseen. Kun onhan siellä nyt joka paikassa ne opasteet ja ihan tuttuja paikkojahan me käveltäisiin! No, aikamme umpikujia kierrelleenä alkoi jo tosissaan hermostuttaa, että eikö me ihan oikeasti löydetä sieltä koskaan pois! Ja kaupunki – se oli öisin lähes autio! Mutta niin kaunis ja erilainen kuin päivisin.

    Mä olen muuten sellainen reissaaja, joka lähtökohtaisesti haluaa aina rakastua kohteeseen. Tai ainakin etsiä kohteesta ne rakastettavat asiat. Yleensä olenkin joka reissun jälkeen aina ihan fiiliksissä. Monesti matkabloggaajaa kritisoidaan, kun se aina vaan hehkuttaa. Mutta kun en mä halua keskittyä niihin ärsyttäviin tai hankaliin asioihin, vaan niihin hyviin fiiliksiin. Hankalat jutut haluan unohtaa mahdollisimman pian ja taas keskittyä positiivisiin juttuihin. Joskus tietty hommat lähtee luisumaan vituralleen ja sitten saatan itsekin manata jo kohteen alimpaan helvettiin. Näin meinasi käydä Budapestille, kunnes ostettiin pullot punkkua ja kiivettiin Gellert-kukkulalle. Elämä kun on aina paljon parempi pienessä huiterissa katsellen auringonlaskua. 🙂

    1. Avatar

      Itseäni saan syyttää tästä kasvavasta must see -kohteiden tulvasta, olenhan ollut teemoja valitsemassa. 🙂

      Minulle käy usein niin, että vaikka kohteessa olisi tuntunut jokin ärsyttävän tai että en minä nyt niin tästä vaikuttunut, voin kotona kokea ihan toisin. Silloin alkavat vain hyvät asiat nousta pintaan. Mutta koen kyllä kohteista kirjoittaessani, että teen karhunpalveluksen lukijalle, jos en kerro epäkohdista. Haluan, että minuun voi luottaa. Jos kaikki vain on jutuissani ihanaa, mutta itse olen kokenut vaikkapa turvattomuutta tai taksit lähtökohtaisesti aina yrittävät kiskoa ylihintaa, minusta se pitää sanoa. Ei se tarkoita että keskittyisin niihin, mutta ne ovat osa kokonaisuutta, joka luultavasti on kuitenkin positiivinen.

  22. Avatar

    Monta ihanaa kohdetta… aiai… Kappadokia noista kiinnostaisi eniten. Harrastan ratsastusmatkailua ja huomaan, että sinne järjestetään myös ratsastusmatkoja. TÄytyypä laittaa tama korvan taakse ja tutkailla blogiasi tarkemmin. Kiitos muistutuksesta ja vinkistä:)

    1. Avatar

      Onpa mahtavaa, että Kappadokiasta löytyi myös ratsastusta. En olisi osannut vastata, jos olisit kysynyt. Mulla on paljon Kappadokia-juttuja – paljon muutakin kuin kuumailmapalloilua, vaikka olen siitä niin fiiliksissä.

  23. Avatar

    Välillä todellakin on vaikeaa vastata kysymykseen suosikkimaasta tai -kaupungista. Toki mullakin on kolme maata ylitse muiden; Australia, Irlanti ja Uusi-Seelanti.
    Näistä sun suosikeista olen käynyt Venetsiassa, ja Kappadokiassa haluaisin päästä ehdottomasti käymään joskus. Venetsiassa oli vain päivän, ja voisin ehkä mennä joskus uudestaan vähän pidemmäksi aikaa.

    1. Avatar

      Koko Aussit – Uusi-Seelanti-osasto on mulle vielä täysin tuntematonta. Yritän vältellä kuvien katsomistakin, ettei ala syntyä pakottavia tarpeita. Koska tiedän, että nekin olisivat ihania.

  24. Avatar

    Nämä suosikkilistat on aina sitä kiinnostavampia, mitä enemmän kirjoittaja on matkustanut. Täytyi ihan katsoa kartasta São Tomén ja Príncipen sijainti, sillä sait nuo saaret kuulostamaan tosi houkuttavilta. Ilahduttavan monipuolinen lista suosikkikohteita, varsinkin tuo loppuun lisätty luettelo. Tuossa kohtaa tunnistan itsessäni samaa, myös keskenään hyvin erilaiset kohteet voivat tuntua niiltä kaikkein parhailta.

    1. Avatar

      São Toméa ja Príncipeä harva osaa kartalle sijoittaa. Suunnilleen yhtä harva tietää, että tuon niminen maa on olemassa. Sehän kuulostaa enemmän Karibian kuin Afrikan saarilta. Minä kuulin siitä ensimmäistä kertaa vajaata vuotta ennen kuin olin siellä. Ja onneksi kuulin! No niin, t5aas aloin kaivata sinne. 🙂 Mutta joo, on niin valtavan paljon kaikkea ihanaa. Juuri nyt Borneokin tuntuu ihan parhaalta, vaikka ei kaikki mitenkään täydellistä ole ollut.

  25. Avatar

    Aika hyviä (ja osittain yllättäviä!) suosikkeja, vaikka itselläni ei olekaan kokemusta muusta kuin Venetsiasta. Kappadokia on ollut haaveissa jo jokusen vuoden, Sao Tomesta ja Principestä en ole ymmärtänyt edes haaveilla, niin paljon tunnetumpiakin maita on vielä reissaamatta 🙂 Ei sillä, että niitä pitäisi missään tunnettuusjärjestyksessä käydäkään, mutta onhan se ymmärrettävää, että sitten kun merkittävä osa maailman kolkkia on jo käytynä, niin silmät avautuvat pienemmille paikoille. Mutta toivon kyllä, että pääsen joskus (vuosien päästä) tuonnekin!

    1. Avatar

      Nyt kävi kiinnostamaan, että millä tavalla yllättäviä? Minullahan nämä olivat kuitenkin ihan yllätyksettömiä. 😀 En olekaan tullut ajatelleeksi tuota tuttu-tuntemattomampi-akselia, kun olen viime vuodet juuri halunnut paikkoihin, jotka turismimielessä aika koskemattomia. Nykyään Japani jo aika pesussettiä, mutta ei ollut 10 ja 11 vuotta sitten, jolloin itse kävin.

  26. Avatar

    Noista kolmesta minä olen käynyt vain Venetsiassa, mutta pidin siitä kovasti. Saimme onneksi etukäteen hyviä vinkkejä kaupunginosista, joissa kannattaa käydä. Monet syrjäisemmät kaupunginosat olivatkin San Marcon aukiota paljon kiinnostavampia. Minua kuitenkin hämmentää ikuisesti se tieto, että suurin osa Venetsian päivittäisistä vierailijoista ei jää sinne yöksi. Tiedän, että monet näistä ovat risteilyvieraita, mutten voi käsittää, miksi kukaan tulisi Venetsiaan vain päiväksi! Itse olin siellä kaksi yötä, eikä sekään riittänyt mihinkään.

    1. Avatar

      Kun Venetsia on suuri rakkaus, lyhyetkin treffit ovat paremmat kuin ei mitään. Mutta jos päiväretki olisi kaikkineen ainoa, ei se todella riitä mihinkään. Sitten pyörii vain Marcolla ja miettii, että onpa hulluna ihmisiä ja järjettömän kallista. Olen ollut kahdesti viikon, pari kertaa päiväseltään ja loput siltä väliltä. Ja aina vain se on ihana.

  27. Avatar

    Mä yleensä löydän paikasta kun paikasta jotain kivaa, vaikka kaikissa paikoissa jutut ei aina välttämättä mene putkeen. Tosin olen huomannut, että olen hiukan hitaasti lämpenevää tyyppiä – en ainakaan huokaa ihastuskesta heti ekojen muutaman tunnin aikana. Liekö matkanteko väsymystä vai mitä, mutta yleensa lämpenen reissukohteille enemmän parin päivän jälkeen.

    Muistan sun postaukset tuolta Kappadokiasta ja siinä vaiheessa aloin miettiä, että tuonne vielä joskus eli blgeilla on iso merkitys reissujen suunnittelussa.

    1. Avatar

      Joistain paikoista alkaa tykätä vasta pikkuhiljaa, osa menee ihon alle heti. Siltä minusta tuntuu. Esimerkiksi tällä käynnissä olevalla reissulla Kota Kinabalu on sellainen, johon en saanut otetta vielä toisellakaan kerralla, mutta se alkoi muuttua heti kivemmaksi, kun tapasin vanhan tutun. Ei seura kaupunkia parantanut sinänsä, mutta näytti siitä uusia puolia.

  28. Avatar

    Pakko vielä palata asiaan. Mulla kävi aivan sama juttu Venetsian kanssa kuin sulla, sillä erotuksella että saavuin kaupunkiin junalla. Odotin kauhunsekaisin tuntein kakofonista ja aggressiivisen ihmismassan kaupunkia, mutta sain vastaan leppeän aamupäivän, pilvettömän taivaan ja onnentunteen – olin tullut kotiin. Siinä sitten mutustelin pizzaa juna-aseman portailla istuen ja fiilistelin kaupunkia, vaikka en siitä ollut nähnyt kuin ehkä yhtä pienen raapaisun kuin sä astuessasi ulos bussista. Vielä kun eksyin kaupungin sokkeloihin, onnentunne sen kuin vain kasvoi 🙂

    1. Avatar

      Mä niin aistin tuon fiiliksen. Rautatieaseman portailta näkee jo paljon enemmän kuin siitä bussin laiturilta: kanaali ja kauniita taloja. 🙂 Mutta joo, et ollut edennyt mihinkään, olit vasta saapunut paikalle ja silloin jo tuntui hyvältä. Se tunne on ihana.