Type and press Enter.

Minä niin fanitan Tamperetta

“Kannoo? Kuinka monta herrasväelle laitetaan?” kysyi lihatiskin kaveri asiakkailtaan Tampereen Sokoksen ruokaosastolla perjantai-iltana. Mä en kestä! Mä niin fanitan tätä kaupunkia!

Maaliskuussa olin viimeksi Tampereella yhden illan koulutuspäivien välissä, mutta nyt en malttanut jättää vain yhteen vaan jäin vielä toiseksikin yöksi, ihan vain koska Tampere vaikutti niin mainiolta paikalta.

Torstain sää oli mieletön. Aurinko. 15 astetta. Lähdin Pispalaan. Siellä me taas kuljimme, minä ja navigaattori. En sitten ollut taaskaan saanut karttaa hommattua. Pispala tietenkin oli juuri niin ihana kuin olin kuvitellutkin – varsinainen rinteeseen kasvanut idylli järvinäköaloineen. Eri ikäisiä puutaloja, jokunen kivinen sekaan eksynyt. Pientä ja suurta, kartanomaista ja torppaa.

Pispala

Pispala

Pispala

Pispala

Pispala

Kuinka mieletön pikniksää olisikaan ollut, mutta ei tuntunut yksin ihan omalta. Ruoka oli siis saatava sisätiloissa. Olin lukenut Cafe Pispalan olevan erinomainen ruokapaikka, mutta se oli jo kiinni. En lannistunut. Löysin Pispalan Pulterin, todellisen lähiöravintolan. Meitä oli siellä minä, muutama horjuvin askelin seinistä tukea ottaen liikkuva kanta-asiakas, jakkupukunaisia, ystäväporukoita, pariskuntia. Koko kirjo tamperelaisia ja minä. Pulteri on kunnon ravintola, jonka lista ei ole kanansiipiä ja muuta pubiruokaa vaan kunnon valikoima kaikenlaista ja kaikkiin makuihin.

Pispala

Pispala

Pispala

Pispala

Pispala

Pispala

Pispalan mielettömyyttä lisää minusta se, että se on kapealla kannaksella, jonka molemmilla puolilla on vettä. En osaa sanoa, millä puolella kuljin illalliseni jälkeen, mutta taas taivastelin, mikä idylli Pispala on. Rannassa oli rivi soutuveneitä (tai siis en minä tiedä mitä veneitä, pieniä kumollaan kuitenkin) odottamassa kesää. Viljelypalstoilla näkyi jo narsisseja ja ehkä raparpereja nousemassa. Pienen pieni uimarantakin tietenkin pitää täydellisyydessä olla. Miten tällainen ihanuus voi olla vain vartin bussimatkan päässä keskustasta?

Pispala

Pispala

Pispala

Pispala

Pispala

Perjantaina vaihdoin hotellia Ilveksestä Tammeriin. Tampereeni oli jäädä siihen. Rakastuin hotelliin.

Mutta nälkä ajoi porsaan kaupungille. Ajattelin yrittää tällä kertaa nähdä Werstaan näyttelyt, mutta olin fiilistellyt huoneessani liian kauan ja Werstas oli mennyt kiinni. Jäi siis edelleen nähtävää seuraavaan kertaan. Werstas on Finnlaysonin vanhalla tehdasalueella, jolla on myös Siperia-ostari. Olin aiemmin päivällä jo tuhlannut kylliksi ja ostanut Minna Parikan kengät, joten mikään kauppa minua ei enää ostariin houkutellut vaan jo ulkona näkemäni mainos Tivoli-nimisestä ravintolasta, joka tarjoilee smørrebødiä ja öliä. Ølistä en edelleenkään välitä, mutta Köpiksen-matkan jälkimainingeissa voileivät olivat mainio houkutin. Ihan tanskalaiselle tasolle eivät yltäneet. Keot jäävuorisalaattia toivat turhan paljon suomalaista tvistiä, mutta hyviähän nuo olivat. Vinkki: tilaa vain yksi pieni, jollet ole ahne possu, kuten minä olin. 

No kun teki mieli sekä lihaa että kalaa. En arvannut, että tuodaan eri lautasilla. Myönnän, että näyttää, kuin todella söisin kahden edestä.

Kuvittelin tietenkin jatkavani iltaa Tornin Moro-baarissa, mutta niin vain väsähdin. Hain Sokokselta pullaa ja menin huoneeseeni bloggaamaan.

Kohokohtaa koko kaupungista olin joutunut odottamaan lauantaiaamuun asti. Halusin nähdä tuomiokirkossa Haavoittuneen enkelin, lempitauluni. Simberg on tehnyt Haavoittuneesta enkelistä useita versioita, ja tässä Tampereen tuomiokirkon versiossa taustalla näkyy tehtaanpiippu, maamerkki kaupungista. Mutta pettymykselläni ei ollut mitään rajaa: parvi oli suljettu, ja jouduin tiirailemaan maalausta permannolta. Siipi maassa jätin Tampereen ja fanitin sitä asteen verran vähemmän.   

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

4 comments

  1. Avatar

    Pispala juuri niin idyllinen kuin olin mielessäni kuvitellut! Tuonne pitäis kyllä ottaa ihan koko viikonloppu.

    1. Avatar

      Pispala on aivan ihana! Minullakin oli siitä ennakkoajatukseni, ja paikka oli juuri niiden mukainen.

  2. Avatar

    Ootpa saanut ihanan kuvauksen aikaiseksi Pispalasta (: Pispalan kautta ajelen töihin joka päivä, mutta ei sitä paikkaa katso samalla lailla kun vieraan silmin,varsinkaan matkalla töihin :D… Herkullisilta näyttää annokset!

    1. Avatar

      Sinulla on ihan helmi työmatka! Mutta eipä omassa arjessa tosiaankaan näe samaa, mitä ulkopuolinen näkee, eikä parasta Pispalaa taida olla reittisi varrella, joka oletettavasti kulkee jotain pääväylää pitkin. Sinunkin pitänee joku päivä jalkautua. Vaikka syömään. 🙂