Miksi minulta on tähän asti pimitetty Ninh Binh? 

Miksi minulta on tähän asti pimitetty Ninh Binh? 

Miten on mahdollista, ettei kukaan ole kertonut, että maailmassa on jotain sellaista kuin Ninh Binh Vietnamissa? Miten sen olemassaolo oli minulta pimitetty? Toki tiesin Halong Bayn, olin siellä risteillytkin, mutta että mantereella olisi kuin sisämaan versio Halonginlahdesta karstikallioineen. Tai jospa nyt vasta oli oikea aika minun se kokea? Ainakin nyt nautin siitä ihan valtavasti. Luonto oli jotenkin niin ainutlaatuinen. Lisäksi liikkuminen skootterilla oli helppoa, liikenne vähäistä, majoitus edullista ja hyvätasoista, ihmiset pääosin tosi kivoja ja halusivat auttaa.

Molemmissa majapaikoissani sain käsiini saman piirretyn kartan alueen paikoista, jotka ehkä turistia kiinnostaisivat. Ihan tuon kartan avulla en lähtisi suunnistamaan, mutta Maps.me:n offline-kartta ja googlemaps kavereinani liikkuminen oli melko helppoa. Välimatkat ovat aika pitkiä. Muutamia turisteja liikkui fillarilla, mutta useimmat skootterilla (vuokra noin 5 – 6 euroa päivä) tai taksilla. Tottumatonkin motoilija pärjää sen puoleen, että muuta liikennettä on aika vähän, jollei satu eksymään moottoritielle kohti Ninh Binhin kaupunkia, kuten jollekin suunnistustaidottomalle saattoi käydä. Jollei kaupunkielämää tai jotain tiettyjä palveluja kaipaa, ei Ninh Binhin kaupunkiin varsinaisesti ole mitään syytä mennä. Suurin osa turisteista asuu Tam Cocissa ja sen läheisyydessä.

Minusta kauneimmat maisemat olivat Mua Cavessa, kun kapusin sadat portaat ylös. Vähän harmittaa, että kiipesin jo ensimmäisenä päivänä. Samaa wau-oloa ei sitten tullut enää myöhemmin. Toisaalta sain niin kovan ruokamyrkytyksen sinä samana päivänä, että toivuttuani olin monta päivää aika heikkona. Siinä kunnossa en olisi jaksanut kiivetä ja olisivat maisemat jääneet näkemättä.

Mua Caven lisäksi toinen, mitä luultavasti kaikki turistit tekevät, on veneajelu joissa ja luolissa karstikalliomaisemissa. Veneitä soutavat naiset. Trang An on paikoista suosituin. Siellä pisimmät reitit kestävät kolme tuntia ja pisimmillään tunnelit ovat kilometrin. Se tuntui minusta ahdistavan pitkältä, joten valitsin seitsemän tunnelin ja kolmen temppelin kierroksen. Jaoin veneen kahden keskieurooppalaisen tytön kanssa. Soutaja oli puhelias. Vähän väliä kuului veneen perästä ”hello!” ja toteamus jonkun meistä kauneudesta tai kysymys iästä tai kotimaasta. Paahtavassa auringossa veneretki oli hikistä hommaa. Missään ei sanota, että matkustajilla on soutuvelvollisuus, mutta meidän kuskimme selvästi hidasti ja osoitti olevansa väsynyt. Tuli olo, että säälistä pitää meloa, vaikka millään ei olisi oma kunto antanut periksi.

Trang An

Trang An

Trang An

Trang An

Trang An

Trang An

Trang An

Maisemat ovat hienoja. Tällä kierroksella rantauduimme kolmeen temppeliin. Ne olivat kauniita, eivät erityisiä mutta kiva lisä maisemiin.  Kaikilla temppeleillä on myös jonkinlainen kioski ja siistit vessat (varaa pikkurahaa), eli matkalta saa ostettua juomia. Ei tarvitse olla litratolkulla vettä mukana. Veneretken lopusta jäi huono maku. Toinen tytöistä sai täyttääkseen palautelapun. Soutaja vahti, mitä hän kirjoitti. Kun kaikkeen ei tullut ”erinomainen”, hän alkoi valittaa. Tyttö yritti kääntäjän avulla selittää, että heikko arvio ei liittynyt soutajaan vaan ihan muuhun. Mutta sättiminen ei päättynyt. Nainen pysäytti veneen keskelle ei mitään saadakseen tytön muuttamaan mielipidettään. Oli pakko vähän korottaa ääntä, että jos nyt kumminkin soutaisit perille asti.

Kävin toisen kerran veneilemässä Van Long Nature Reservessä. Olin lukenut siitä tosi hyviä arvioita, joten ajelin sinne, vaikka matka oli ehkä 30 kilometriä suuntaansa. En oikein löytänyt sitä, mistä sitä kehuttiin. En tiedä, mihin minun olisi pitämnyt mennä, koska mitään opasteita ei ollut eikä kyllä oikein mitään reittejä, joita olisin voinut motolla tai jalan lähteä tutkimaan. Veneretken tein. Se oli paljon halvempi kuin Trang An, kesti tunnin ja pääsin sinne yksin, joten mikä ettei. Siellä oli ihan nättiä, mutta ei mitään niin erityistä, että olisi syytä ajella näin pitkälle. Toisaalta kuvat ovat ehkä kauniimpia kuin Trang Anista, mutta näitä tosi kauniita hetkiä ei ollut paljon.

Olin antamassa soutajalle vähän tippiä, mutta se oli rouvan mielestä liian vähän. Hämmentävä tilanne. Laitoin rahan takaisin taskuun. Olin kuitenkin maksanut retken. Rannalla jotkut tyypit vielä huutelivat, että pitää tippiä antaa. Jäi huono maku.

Van Long Nature Reserve

Van Long Nature Reserve

Van Long Nature Reserve

Van Long Nature Reserve

Van Long Nature Reserve

Van Long Nature Reserve

Kaakkois-Aasian suurin temppeli sijaitsee myös näillä huudeilla. Parkkipaikka on aika kaukana, ja perille pääsee shuttlella. Temppeli tuntuu jatkuvan ikuisuuksia. Sen käytävä vain jatkuu ja jatkuu. Koko matkan on patsaita, joita ihmiset ohi mennessään koskettelevat. Ne ovat hauskasti kuluneet vain tietyistä kohdista. Koko tekee vaikutuksen, mutta muuten Bái Đính Temple ei ole esimerkiksi erityisen kaunis. Jos jatkaa käytävää loppuun asti, ylhäällä on torni, jonka huipulle pääsee hissillä. Näkymä oli minusta ehdottomasti pienen pääsymaksun arvoinen. Jos ikinä tänne lämpimällä säällä eksyt, osta parkkialueelta juotavaa. Temppelillä ei ollut mitään myyntiä. Tornilla olin jo läikähtyä janoon. Onneksi hissilipun myyjä neuvoi minulle, missä on keidas. Menemällä alueelta ulos löytää tien varresta pelastavan kojun.

Bái Đính Temple

Bái Đính Temple

Bái Đính Temple

Bái Đính Temple

Bái Đính Temple

Ninh Binh oli minulle ehkä parhaimmillaan, kun välillä poikkesin jollekin pikkutielle tai ihan vain ajelin samaa tuttua reittiä motollani. Temppeleitä on paljon, jos niitä haluaa kierrellä. Myös esimerkiksi Hoa Lun muinainen pääkaupunki vaikutti suositulta. Hämmästyin, kuinka hiljaista kuitenkin oli Tam Cocissa kylillä, vaikka porukkaa tuntui nähtävyyksillä jonkin verran olevan. Ehkä kuumuus sai jengin pysymään ilmastoiduissa huoneissaan? Tam Cocissa suosikkiravintolani oli intialainen Aroma. Pääkadun varressa minimarketin yläkerrassa oli myös aivan hurjan hyvä hieroja. (Marketin kulmalla lukee tattoo ja massage.)

Kun näin yritän purkaa fiilikset sanoiksi, tuntuu, etten saa välitettyä sitä hyvää fiilistä, jonka Ninh Binh sai minussa aikaan. Olin kaikkiaan viisi päivää, ja olisin minä tekemistä keksinyt pidemmäksikin aikaa. Janosin lisää kauniita maisemia ja niiden perässä jatkoin matkaani Cat Ban saarelle.

Ninh Binh

Ninh Binh

Ninh Binh

Ninh Binh

Ninh Binh

Ninh Binh

Ninh Binh

Next Post:
Previous Post:
There are 21 comments for this article
  1. Anna | Muuttolintu at 21:19

    Ninh Binh jäi oikeastaan omaksi suosikiksi Vietnamista. Ja parasta siellä tosiaan oli ne maisemat korkeuksista, ja se itsekseen seikkailu mopolla pitkin poikin. Veneretki oli myös tosi hieno meillä, ei onneksi sattunut kohdalle mitään tuollaisia ikäviä juttuja, tosin huono käytös soutajilta taitaa olla valitettavasti aika yleistä tuolla. Kuitenkin, yksi harvoja paikkoja Vietnamista, mihin voisin lähteä takaisinkin <3

    • Annika Author at 14:36

      Minäkin voisin hyvin mennä takaisin. Niin helppo ja miellyttävä alue. Toki Hanoi ja Hoi An ainakin sellaisia, joissa myös viihdyn. On kyllä kurjaa, että soutajat käyttäytyvät noin. Toisaalta kyllä mietin, että on yksi maailman huonoimmin palkatuista raskaista ammateista epäilemättä. Olisin halunnut antaa tippiä enemmän, mutta ensimmäinen missasi mahdollisuutensa kiukuttelulla. Toiselle taas tarjoamani raha oli prosentuaalisesti veneretken hintaan nähden minusta ihan ok. Mutta kun ei kelvannut.

  2. Anni | Rajatapaukset at 15:17

    Samaa ihmettelen minäkin että miksi en muista Ninh Binhistä kuulleeni aikasemmin mitään. Tutkiskelin Vietnamin kohteita mielestäni aika perusteellisesti alkuvuoden reissua suunnitellessa, tosin eipä suunnitelmaan mitään lisää oliskaan mahtunut että saattaa olla paikan vaipuneen siksi unholaan.
    Hienolta paikalta näyttää, ehdottomasti vierailun arvoiselta. Harmi sinänsä että jäi väliin, en varmaan ole ihan heti palaamassa Vietnamiin

    • Annika Author at 17:32

      Minäkin ajattelin, että sen verran monesti olen Vietnamissa ollut, että eipä sinne nyt tarvitse. Mutta sitten näin Ninh Binhin ja mieli muuttui lennosta. Tykkäsin kyllä niin paljon, että ehdottomasti kannatti. Josko nyt sitten pitäisin VIetnam-taukoa.

  3. Anu /Matkataan Mutkitellen at 15:25

    Onpa upeita maisemia. Paikka on pimitetty myös minulta. Tosin pohjoinen Vietnam on valitettavasti muutenkin jäänyt aika vähäiselle.
    Itse nykyään tippaan aika nihkeästi juurikin sen takia, että tipaaminen usein koetaan itseisarvona eikä kiitoksena hyvästä palvelusta. Toki erinomaisesta palvelusta haluan tipata. Onneksi maisemat ja paikan muu fiilis ylitti huonon palvelukokemuksen.

    • Annika Author at 17:30

      Kun itse näin Ninh Binhin Muuttolintu-blogissa, olin ihan myyty. Ei mennyt monta viikkoa ja olin siellä. Olin siis toki menossa Kaukoitään muutenkin, mutta vailla suunnitelmia. Oli helppo päättää, että tänne!

      Suomalaiselle tippaaminen on edelleen vaikeaa, kun ei se vain oikein ole osa meidän kulttuuria. Minusta olisi parasta, jos kaikkialla palvelu sisältyisi pääsymaksuun tai loppusummaan ja henkilökunnalle maksettaisiin palkka, jolla voi elää.

  4. Eve, Jetlaggies at 12:16

    En ihmettele sun hyvää fiilistäsi paikasta, sillä tämä tarina ja erityisesti ihanat kuvat kyllä välittävät (ainakin osan) tunnelmasta! Ninh Binh on lisätty nyt meidänkin reissulistaan, kiitos tämän ihanan postauksen <3

    • Annika Author at 14:17

      Kiva kuulla, että fiilis välittyi. Minäkin löysin Ninh Binhin matkablogista. Blogeien lukeminen aiheuttaa kroonista matkakuumetta ja luo uusia tarpeita. 🙂

  5. Anna K. – Kaukaa haettua at 23:16

    Vaikka tippi onkin monessa maassa lähes itsestään selvyys ja tärkeä lisä pieneen palkkaan, sen vinkuminen ärsyttää silti. Kai sitä nyt jokainen saa itse päättää, miten tyytyväinen palveluun on. Tuo palautelapun täyttö oli niin koomista, sättimällähän ne parhaat arvosanat tietenkin tulee!
    Mutta maisemat on hienot! Onneksi et pimittänyt tätä paikkaa meiltä!

    • Annika Author at 17:22

      Ei Ninh Binhin saa pimittää! Sen kauneutta on julistettava. Suomalaiselle kun tippaaminen on muutenkin vaikeaa, se muuttuu entistä hankalammaksi, jos on tällaisia kokemuksia. Naiselle, joka ei ollut tyytyväinen, olisin antanut kymmenen prosenttia palvelun hinnasta. Minusta se oli ihan kohtuullinen.

  6. Sandra / Terveiset päiväntasaajalta at 07:19

    Wou, Vietnam on kyllä täynnä helmiä. Harmi kun 2012 vierailulla ei tiedetty mistään siististä mitään 😂 tuli sohailtua aivan väärissä paikoissa. Ihania löytöjä siis. Tuo soutajan käytös oli varmasti jäätävää 😅 parempi antaa hyvää palautetta jos sitä joutuu antamaan vesillän😂

    • Annika Author at 17:23

      Olen ollut Vietnamissa muutaman kerran ja vasta nyt löytänyt näitä pohjoisen helmiä. Pelottaa vain, kuinka pian vaikkapa Ninh Binh on pilalla, jos massaturismi sen kunnolla tavoittaa.

  7. Aron / Ja sitten matkaan… at 09:38

    Nihh Binhistä olen nyt lukenut niin paljon hyvää, että paikka taitaa päätyä oman Vietnamin matkamme ohjelmaan. Maisemat ovat kyllä todella upeita. Tosin nuo veneretket eivät ihan hirveän kivoilta kuulostaneet, erityiseti tuon rahan kärttämisen vuoksi. Tosin muualtakin olen kuullut vastaavaa.

    • Annika Author at 17:25

      Veneretket ovat kuitenkin niitä, mille kaikki Ninh Binhissä osallistuvat ja mitkä kuitenkin työllistävät naisia, vaikka duuni vaikutti siinä helteessä ehkä maailman raskaimmalta. Suosittelen aluetta kyllä lämpimästi.

  8. VEERAPIRITA / AURINKORASVAA JA ALOE VEERAA at 07:55

    Ninh Binh harmittaa todella paljon, kun ei ehditty käymään siellä. Oon kuullut niin paljon kehuja paikasta,
    mutt nyt kyllä nää siun kuvat oli sen verran ihanat, että olisi kyllä superia päästä käymään tuolla.

    • Annika Author at 13:27

      Ninh Binh oli kyllä kiva. Se on taas sellainen, että pitää osata nauttia rauhallisuudesta ja olla valmis näkemään vaivaa oman viihtymisen eteen. Mutta näillä ehdoilla viihtyminen ei kyllä ole vaikeaa.

  9. Nimetön at 10:10

    Ymmärrän hyvin, että noihin maisemiin on helppo rakastua – ja kun lisätään siihen päälle se fakta, että olet päässyt huristelemaan villinä ja vapaana omalla skootterilla, ymmärrän vieläkin paremmin miksi paikka on tehnyt sinuun vaikutuksen. 🙂
    Vietnamia olisi ihana tutkia lisää, aiemmalla reissulla näin vain pari paikkaa, mutta nyt näitä sinun ja Muuttolinnun postauksia lukiessa iskee kaipuu palata takaisin, seikkailemaan enemmän. Lähdetäänkö yhdessä? 🙂

    • Anna-Katri / Adalmina’s Adventures at 10:11

      Jep, edellinen anonyymi kommentti oli sitten minulta. 😀

      Ymmärrän hyvin, että noihin maisemiin on helppo rakastua – ja kun lisätään siihen päälle se fakta, että olet päässyt huristelemaan villinä ja vapaana omalla skootterilla, ymmärrän vieläkin paremmin miksi paikka on tehnyt sinuun vaikutuksen. 🙂
      Vietnamia olisi ihana tutkia lisää, aiemmalla reissulla näin vain pari paikkaa, mutta nyt näitä sinun ja Muuttolinnun postauksia lukiessa iskee kaipuu palata takaisin, seikkailemaan enemmän. Lähdetäänkö yhdessä? 🙂

    • Annika Author at 13:23

      Minua kiinnostaisi kovasti North Vietnam Loop vai miksi sitä sanovatkaan. Siis moottoripyörällä kierros Vietnamin pohjoisosissa. Sapan olen nyt nähnyt, mutta siellä lähellä Kiinan rajaa on kuulemma upeita kohteita. Tänä vuonna siihen ei vielä rohkeus riittänyt. Ja tiedän, että yksin en taitaisi lähteä myöhemminkään, mutta seurassa kyllä. Että miltä kuulostaa?

  10. Marttiina / Onioni.fi at 17:06

    Onpa hyvä vinkki ja hienoja kuvia! Pohdinnan alla on juurikin talviloma, ja yhtenä vaihtoehtona Vietnam. Jos sinne päädymme, tämä on kyllä hyvän oloinen vaihtoehto. 🙂

    • Annika Author at 13:14

      Vietnam on niin monipuolinen maa, että siellä riittää vaikka mitä. Olen ollut useamman kerran ja yrittänyt nähdä pohjoisesta etelään kaikenlaista. Nyt tuli vaan kotvaseksi mitta täyteen. Mutta kai mä noilta kulmilta itseni aika pian taas uudelleen löydän. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.