Melkein yksin matkalla, osa Pariisi

Melkein yksin matkalla, osa Pariisi

Olen ollut arka matkustamaan yksin, mutta olen rohkaistunut jo muutaman kerran itsekseni lähtemään. Parin viikon päästä on tiedossa A-luokan kevätretki, kuten ikiomaa minilomaani tapaan kutsua. Sitä odotellessa ajattelin vähän muistella aiempia me, myself and I -reissujani.

Ensimmäisen kerran sain harjoitella itsenäistä reissaamista Pariisissa kesällä 2010. Olin ostanut miehelleni 40-vuotislahjaksi viikon kielikurssin. Tietysti lähdin itse mukaan! Kiertelin kaupunkia, kun mies hikoili heinäkuun helteessä kieliopintojen parissa. Joku amerikkalaisrouva olikin kielikoulussa kysynyt, mitä pahaa mies oli tehnyt, kun oli pakotettu koulunpenkille keskellä kesää ja rouva nautti kaupungista. 

Koulua oli maanantaista perjantaihin aamusta lounaaseen asti (noin yhteen, muistaakseni) ja kahtena päivänä vielä lounaan jälkeen muutama tunti. Näinä parina pitkänä päivänä ajoin metrolla lounasseuraksi, ja koulun jälkeen teimme treffit aina jonnekin metroasemalle aina sen mukaan, missäpäin kaupunkia milloinkin liikuin.

Matkaoppaista parhaita ovat minusta Kaupunkikirjat erinomaisine karttoineen ja kuvineen. Kaupunkikirjat Pariisin avulla sunnittelin päiväni. Valitsin kaupunginosan tai pari, joihin aina päivän aikana tutustuin. Tietyt must see -paikat olin Pariisista nähnyt lukiolaisena viikon opintomatkalla, joten jätin nousematta Eiffel-torniin, ihmettelemättä uudelleen, kuinka pieni Mona Lisa onkaan tai päivittelemättä Versailles’n pömpöösiyttä.

Koska miehen kielikoulu oli jonkin verran keskusta-alueen ulkopuolella, piti hotelli valita sen mukaan, että ihan nurkalta pääsee kätevästi yhdellä metrolla mahdollisimman nopeasti ja helposti aamulla kouluun. En muistanut kaupunginosista juuri mitään, joten melkolailla tuurilla valitsin hotellin Oopperan alueelta, joka osoittautui oikeastaan erinomaiseksi sijainniksi. Sieltä oli erittäin helppo liikkua niin kävellen kuin metrollakin ympäri kaupunkia. 

Pariisi

Vain muutaman korttelin päässä hotellilta sijaitsivat suuret Au Printemps – ja Galeries Lafayette -tavaratalot. Molemmissa on muuten mykistävät kenkäosastot.

Satuimme muuten saapumaan Pariisiin Ranskan ympäriajon päättymispäivänä. Silloin ei Champs Elysees’llä vain patsasteltu ja näyttäydytty, vaan koko bulevardi oli tungokseksi asti täynnä kisaa katsomaan tulleita. Oli muuten meininki aika erilainen kuin lapsena isän kanssa Aurajoen rannoilla TS-kortteliajoja katsellessa. Väkijoukon takaa oli vaikea nähdä oikeastaan vilaustakaan itse pyöräilijöistä, ja kun vilahdus näkyi, se oli oikeastaan ohi jo ennen kuin ehdin tajuta. Sen verran lujaa pojat polkevat! Paras näkymä kilpailuun oli suurilta screeneiltä. Toisaalta ihmisten katseleminen oli itse pyöräilyä kiinnostavampaa.

Tour de France

Tour de France

Niin vain näyttää käyvän, että matkaopasta nyt selaillessani en pysty enää varmaksi sanomaan, missä olen ollut. Valokuvistakaan en läheskään kaikista osaa sanoa, mistä päin Pariisia ovat. Niin harmillista! Toisaalta ei kai sillä väliäkään ole, muistot, tunnelmat ja elämykset tietysti täsmällistä määrittämistä tärkeämpiä, mutta kyllä minua silti vähän harmittaa. Kuinka mieluusti kertoilisin päiväretkistäni, mutta koska en ole matkapäiväkirjaa pitänyt, täytyy tyytyä joihinkin välähdyksiin ympäri kaupunkia.

Pariisi

Latinalaiskorttelissa Seinen rannalla Shakespeare & Co kirjakauppa

Pariisi

Latinalaiskorttelin kaupat ja ravintolat vain ovat upean näköisiä.

Pariisi

Olen monissa kaupungeissa viehättynyt persoonallisiin, vanhoihin kunnon lehtikioskeihin, joita meillä ei ole. Koskaan en ole nähnyt kioskeilla jonoa, mutta tasaisena virtana niihin riittää asiakkaita.

Pariisi

Kävelin paljon Seinen rantoja ja ihailin kauniita vanhoja rakennuksia. Sää oli harmaa, mutta ei onneksi sateinen.

Pariisi

Seinen rantaan on jo joitain vuosia kesiksi rakennettu “hiekkaranta”. Harmaana heinäkuun päivänä se oli aika lohduton näky.

Pariisi

Abbessesin art nouveau -metroasema Montmartrella.  

Pariisi

Montmartren taiteilijakukkula ympäristöineen on kuin oma kaupunki Pariisin ainoine viiniviljelmineen.

Pariisi

Nuoruuden Pariisin matkalta mieleeni on jäänyt erityisesti Sacré-Coeur-kirkko. Erityisesti nautin aikuisenakin kirkon puistossa istumisesta ja harpistin soiton kuuntelemisesta. Paikka kuhisi turisteja, mutta syventymällä postikorttien kirjoittamiseen ja musiikin kuunteluun oli helppo sulkea muut ihmiset pois – kunnes viereiselle penkille istahti kaksi kovaäänistä suomalaisnaista. Lumous haihtui.

Pariisi

Jollain tapaa Place du Tertren taiteilijakukkula on ehkä kliseisintä Pariisia Eiffel-tornin jälkeen, mutta on niillä molemmilla oma viehätyksensä.

Pariisi

Olen mieltynyt kirkkoihin. Pariisissakin piti nähdä ainakin tunnetuimmat. Tässä Panthéon.

Pariisi

Ja tässä Notre Dame.

Pariisi

Ja Invalidikirkko.

Pariisi

Luxembourgin puisto, kesästä nauttijat ja kahdeksankulmainen vesiallas. Puistossa on lukemani mukaan myös mm. mehiläishoitokoulu. Yllättävää informaatiota.

Pariisi

Tuiliersin puisto ja maailmanpyörä. 

Pariisi

Katunäkymää Montparnassen kaupunginosasta.

 

Next Post:
Previous Post:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.