Mennyt vuosi oli matkailumielessä minulle paras koskaan. En usko, että sen ylittävää enää voi tulla. Sain olla maailmalla yhteensä vajaat viisi kuukautta. Ilman sapattivapaata toista ei tule. Olen onnellinen kaikesta näkemästäni. Jotenkin ei oikein löydy edes sanoja, joilla kuvata tunnetta, kun olen voinut toteuttaa unelmiani. Ehkä se on kiitollisuus. Aloin myös löytää oikeasti omaa tapaani matkustaa. Haluan nähdä koko ajan uutta, mutta enemmän vielä nähdä yhdestä maasta enemmän kuin ahnehtia heti kohta seuraavaan. Niinpä kävin viime vuonna 15 maassa, joista vain yhdessä en ollut käynyt ennen.
Tällainen se oli, paras matkavuoteni ikinä:
Toteutui pitkäaikainen haave: Kuuba
Kuuba oli ihana. Tarkennan: vanha Havanna oli. Kun katson kuvia vanhoista autoista, vähän ränsistyneistä kaduista, auringonpaisteesta, haistan nenässäni jo sikarin, muistan Casa Madelynin vähän kovan sängyn pinkissä huoneessa ja tyylikkäästi sisustetun, miesparin omistaman casa particularen parvekkeella datailun auringon laskiessa punaisena. Muistan Cayo Santa Marian valkoisen hiekan ja kammottavimman rantaparatiisin ikinä. Kun unelmien rantakohteesta tulee vankila, jonka paras paikka on sänky ja melko lähellä oleva vessa. Se oli pahin matkasairaus aikoihin. Kuubaan haluan palata. Toivottavasti mahdollisimman pian.
Enemmän Suomea kuin koskaan
Suomi 100 -hengessä pääsin ja hakeuduin tutustumaan Suomeen enemmän kuin koskaan. Elämäni ensimmäinen kerta Lapissa oli hieno, vaikka en luontoon mennytkään vaan tutustuin enemmän suksettomiin hommiin. En suksinut edes Hulluun Poroon. Kunnostauduin myös kansallispuistoissa ja näin niitä enemmän kuin eläissäni tähän asti yhteensä. Koli vei sydämeni, vaikka ensin ei ollut sumussa paljastaa itseään ollenkaan. Bomban kylpylä ja retki Suomi-romantiikan keskukseen Kouvolaan olivat omiaan avaamaan taas lisää omanlaistaan Suomi-eksotiikkaa.
Pitkä irtiotto oli neljä kuukautta vapautta
Nämä neljä kuukautta ympäri Kaukoitää olivat rantaelämää, erilaisia kulttuureita, melkoinen annos temppeleitä. Ne olivat suurkaupunkeja, auringonlaskuja, hyvää ruokaa. Toisaalta ne olivat matka monella tavalla myös omaan itseeni. Olin niin paljon yksin, kaukana kotoa, että väkisinkin oli vähän tutkailtava, kuka olen, mitä haluan, mistä tulen ja mihin olen menossa. En minä missään joogaretriitissä ollut henkistymässä. Ihan vain viinilasin ääressä meditoin.
Näistä kuukausista ei vieläkään ole oikein rakentunut minulle kokonaiskuvaa. Aina välillä mieleen tulee yksittäisiä hetkiä, jotka tuntuvat jotenkin merkityksellisiltä. Mutta kun koko ajan ympärillä on uusia virikkeitä, aistiärsykkeiden määrä on niin valtava, että ehkä sulattelu ei onnistukaan.
Löysin Pietarin
Se, että hyvin lähellä itärajan takana on Pietarin kaltainen helmi, tulee monelle jotenkin yllätyksenä, vaikka siinähän tuo on ollut aina. Olin käynyt ennen, mutta ollut saamatta kaupungista mitään irti. Syksyn kaksi käyntiä saivat kelkkani kääntymään täysin: Pietari on hieno ja monipuolinen. Se on niin paljon muutakin kuin Eremitaasi ja Nevski Prospect. Onneni oli olla ammattilaisten kyydissä, En usko, että olisin itse saanut niin lyhyessä ajassa yhtä paljon irti. Parhaat Pietari-vinkkini olenkin siksi jakanut myös sinun käyttöösi.
Vietin ihania tyttöjen hetkiä Mikulovissa ja Lontoossa
Maailma yhdistää samanhenkisiä ihmisiä. Minulla on ollut onni tavata tänä vuonna kaksi reissunaista, joiden seurasta olen saanut nauttia ensi tapaamisen jälkeenkin. Gabrielan tapasin Thaimaassa, ja syyskuussa lensin Tšekkiin viinijuhlille hänen kanssaan. Mikulovin viinijuhlat olivat ensimmäiset laatuaan, joissa koskaan olen ollut, mutta erittäin mielenkiintoinen kokemus. Tapahtuma levittäytyy koko kaupunkiin, ja ohjelmassa on muun muassa konsertteja, ei suomalaiskansallisesti vain kupin kaatoa aamusta iltaan. Anna-Katrin kanssa tiet yhtyivät Myanmarissa, ja marraskuussa kävimme viikonloppumatkalla Lontoossa. Voi Lontoo, miksi olet niin kallis. Siellä olisi niin kiva pistäytyä vaikka useammin, lentojahan saa usein halvalla.
Uusia kulmia tuttuun paikkaan. Kuin tapaisi vanhan ystävän ja päivittäisi kuulumiset.
Istanbulin eksoottisuus, länsimaisen ja itämaisen yhdistelmä, modernius, mutta moskeijat ja tiettyjen kaupunginosien voimakas uskonnollisuus, ruoka, vilinä, ihanat ihmiset – ne houkuttelevat yhä uudelleen. Osa kaupungista on alkanut muodostua jo tutuksi. Mutta koska kaupunki on valtava, se elää ja muuttuu. Syntyy uusia muodikkaita kaupunginosia, ennen kuin olen tiennyt edellisten olevan jo vähän poissa muodista. Minä vasta löysin Balatin, kun Istanbulin trendikkäät viettävät aikaa Karaköyssa. Ai niin, mutta enhän minä olekaan muodikas…
Paluu Myanmariin
Syksyllä oli aika matkustaa kolmas kerta Myanmariin. Aiemmin rantaelämä oli jäänyt kokonaan näkemättä. Temppelit ja Yangonin eksoottisuus täydentyivät nyt Ngapali Beachilla ja yhdellä ihanimmista hotelleista ikinä. Tiedän, muslimien tilanne alueella on kamala, mutta ei mennä siihen nyt. Pohdiskelin sitä postauksessani aiemmin. Ngapali oli offseasonina rauhallinen, suorastaan hiljainen. Ruoka oli superhyvää, sähkömopolla pääsi ajelemaan auringonlaskuun, omaan pool villaan olisi voinut jäädä vaikka asumaan. Tämän lokakuisen viikon jälkeen olen vain haaveillut huojuvista palmuista, valkoisesta hiekasta, uima-altaista…
Erilainen talviloma Euroopassa
Näihin aikoihin vuodesta olisi niin ihana olla jossain kaukana, tosi kaukana, jossain, missä on todella lämmin ja takuuvarma aurinko. Sellainen paikka ei ole Baskimaa. Mutta täällä minä kuitenkin olen. Mutta tämä on ollut hyvä paikka ajella ympäriinsä, nauttia kaupungeista, maisemista, ruoasta, paikallisista viineistä, kulttuurista, nähdä vihdoin Guggenheim, ahmia pintxoja. Baskimaasta tuli kyllä minun Espanja-suosikkini. Näitä juttuja on tulossa blogissa seuraavat viikot.
Mikä sinun reissuvuotesi 2017 kohokohta oli?
– –
Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -kampanjaa, jonka ideana on jakaa matkailuinspiraatiota ja hyvää reissufiilistä Instagram-kuvien avulla. Jaa oma Instagram ja matkailu -aiheinen, suomenkielinen postauksesi alla olevasta add-linkistä. Instagram Travel Thursdayhin voit osallistua Travelloverblogin ja Vagabondablogin kautta. Voit lisätä linkkisi kumpaan tahansa blogiin, ja se näkyy molemmissa. Muista lisätä postaukseesi linkit emoblogeihin ja kertoa, että osallistut IGTT-kamppikseen. Tämän kuukauden teema on Matkailuvuosi 2017.
Instagram Travel Thursdayn kantava ajatus on sosiaalisuus. Muistathan myös lukea toisten juttuja, osallistua keskusteluun, kommentoida ja tykkäillä muiden mukana olevien kuvista Instagramissa sekä jakaa kuviasi #IGTT- tai #IGTravelThursday-tunnisteella. Minut löydät Instasta nimellä @travelloverblogi.
IGTT-uutiskirjeen (kerran kuussa, muistuttaa kamppiksesta ja tulevista teemapostauksista) voi tilata tästä linkistä. Kirje saattaa mennä roskapostikansioon.
36 comments
Olipas mukava lukea hyvin menneestä vuodesta! Ja tosi upeat valokuvat mukana. Meillä 2016 oli paras ikinä ja 2017 aika vastaliike sille, mutta ei onneksi huonoin mahdollinen.
Niin ja se vuoden kohokohta – tapahtui kotona lokakuussa kun tuli puhelu TYKS:ltä. ^_^
Puhelut sairaalasta aina pysäyttäviä, on uutinen hyvä tai huono. Ilman niitä elämässä on paremmat tilaisuudet retkeillä maailmalla. Toivon parempaa reissuvuotta 2018.
Näitä vuosikertomuksia on kiva lukea, sillä vaikka seuraan useita blogeja säännöllisesti (sinunkin <3), menee väkisinkin välillä sekaisin siitä, että missä kukanenkin on käynyt ja mitä siellä nähnyt ja tehnyt. Itsellekin oli hyvä tehdä pieni kooste, jonka voi sitten siinä vaiheessa vetää esiin, kun tulee taas tunne, että "mä en ikinä pääse minnekään…" 😀
Voi ei, tuo on niin tuttu! En koskaan pääse mihinkään. Viime vuonna en sitä kyllä kertaakaan sanonut. Nyt alkavana takuulla löydän itseni tilanteesta, että marisen, että kaikki muut vaan matkustaa, miksen minä. 🙂
Kiitos, kun jaoit tunnelmasi! Kohokohtaa on vaikea valita: tutusta löytää uutta ja uusia toteutuneita haaveita oli esim. Budapest. Ihastuin myös Puolaan! En ehkä olisi uskonut.
Budapest on ihana. Puolasta olen kuullut pelkkää hyvää. Minilla oli vähän ajatuksena ensi kesänä lentää Puolaan ja pikkuhiljaa sen halki junailla kohti etelää. Mutta sitten suunnitelma muuttui – joulupukki toi Kaukoidän lennot.
Huikea matkavuosi sinullakin! Kommentoin juuri Vagabondan Terhille, että hänen 20 maata vuodessa oli mieletöntä. Mutta ei sinullakaan tuo määrä vähäiseksi jäänyt. Omalla kohdalla se tarkoittaisi muutaman kuukauden breikkiä töistä, jotta tuohon voisi päästä. Maybe someday 🙂 “En minä missään joogaretriitissä ollut henkistymässä. Ihan vain viinilasin ääressä meditoin.” Tämä! Juuri noin minäkin tekisin. Istanbul ja Pietari myös täällä lähellä sydäntä.
Tuo viinikommentti tuli oikeastaan siksi, kun taannoin joku kävi täällä kommentoimassa mun viininjuontia. 🙂
Minulla maiden määrä ei ole tärkeää. Olen niin monessa jo ehtinyt käydä, että enää en oikeastaan välitä. Haluan vain uusia kokemuksia, nähdä asioita, oppia jotain uutta. Olla onnellinen maailmalla.
En ihmettele, että tulee tuollaista matkailuvuotta ikävä! Reissasit niin monipuolisesti jokaiseen ilmansuuntaan, ja jopa Lappia myöten 🙂 Minun vuoden kohokohta oli irtiotto: se kun jätin tylsän työn ja jokseenkin tylsäksi käyneen elämän Kööpenhaminassa ja lähdin reissaamaan ilman sen suurempia suunnitelmia. Ehdottomasti koko vuoden paras päätös!
Tuo onkin ihan mieletön päätös. Minusta ei ole tuohon, vaikka usein haaveilenkin. Oma ratkaisu on siis tehdä työt Suomessa ja kaikki liikenevä aika olla maailmalla. Länteen liian vähän, ei yhtään Afrikkaa. Jos saa valittaa. Mutta en valita. Olen niin onnellinen noista kaikista.
Hieno reissuvuosi on sinulla ollut. Ja mitä, meillä on yksi yhteinen rakkaus: Havanna! Se on minun ehdoton suosikki. Minun vuoden 2017 ehdoton kohde oli Sahara ja Meteora. Kumpikin saa yhtä paljon pojoja!
Havanna oli niin ihana! Rakastuin ihan täysin. Meteorasta on minulla niin monta vuotta, mutta muistan sen olleen aivan upea. Pitäisi joskus mennä pidemmäksi aikaa. Mutta kun on niin paljon uuttakin nähtävää. Voi maailma, olet vaan niin ihana.
Kuubasta Kouvolaan ja Mikulovista Myanmariin, melkoinen vuosi! Jos yhtä moneen matkapäivään ei ole nyt mahdollisuutta, niin ainahan laatu voi korvata määrän 🙂 Minustakin on antoisampaa tutustua muutamiin maihin paremmin kuin mennä aina uuteen, vaikka uusikin tietysti houkuttaa. Hyvää matkavuotta 2018!
Minulla uusien maiden hinkuaminen on laantunut. Bongaamista en ymmärrä ollenkaan. On ollut ihanaa palata jo tuttuihin, nähdä niistä uutta. Laos oli ainoa uusi, ja siellä viihdyin huippuhuvin kolmessa eri kaupungissa. Sain verrattain monipuolisen kuvan, ja monipuolinen oli sekin maa. En oikein tiedä, mitä laatu korvaa määrän tapauksessani tarkoittaisi. Ainakin kaikki rahat tähän hommaan joka tapauksessa menevät.
Aivan ihana hyvän mielen postaus! Ja kaunista, miten paljon arvostat kokemuksiasi, kaikki eivät valitettavasti osaa olla niin kiitollisia. Jos pitää valita yksi, olkoon se minun ja Väli-Amerikan kanssani kiertäneen kaverin viimeinen yhteinen ilta Granadassa, Nicaraguassa. Söimme jäätelöä illalliseksi, kävelimme Nicaragua-järven rannassa auringon laskiessa ja nauroimme onnellisena rommilasit kädessä riippumatossa. Onnellisina niistä kaikista hetkistä, jotka olimme saaneet kokea yhdessä.
Kertomasi hetki sai melkeinpä kylmät väreet nousemaan. Ymmärrän niin täysin tuollaisten hetkien merkityksen.
Harvoja asioita elämässä voi pitää itsestäänselvyyksinä. Ei ole ollenkaan itsestäänselvyys päästä näkemään maailmaa. En voi kuin olla kiitollinen. Nuorena on vielä aika kuolematon. Nelikymppisenä tajuaa myös rajallisuuden. Ja silloin alkaa ajatella monenlaista ja on kiitollisempi kuin nuorena.
Ihana reissuvuosi Annika ollut sulla! 🙂 Kuuba ja erityisesti myös Havanna juuri sieltä on ollut pitkään mun haaveena, oltiin niin lähellä jo varaamassa sinne lentoja helmi-maaliskuulle, mutta Sri Lanka vei voiton hinnoillaan. Vielä joku päivä!
Mä tein 2017 vuodelle pienen lupauksen, että matkustan enemmän Suomessa. Toisin kävi, ehkä tänä vuonna otan malli susta ja matkustan Suomessa enemmän kuin koskaan ennen. Lapissa haluaisin vuosien tauon jälkeen käydä uudestaan, etenkin omissa lapsuusmuistoissa Levin, Pallaksen, Muonion ja niiden suunnilla. Koli on kyllä huikea paikka, tulee käytyä siellä usempaankin otteeseen vuodesta, ehkä mun pitäisi tänä vuonna matkustaa sinne vähemmän ja käydä muualla Kolin sijasta Suomessa?
Mun reissuvuoden kohokohta oli kyllä meidän Balkanin road trippi telttailen, erityisesti se telttailu oli mulle aika extremeä. :’D
Havanna <3 Vielä minä menen takaisin. Siellä on majoitus aika halpaa, kun menee casa particulareen. Hotellit ovat superkalliita. Mutta Sri Lankakin on ihana. Mahtavaa matkaa sinulle! Telttailu on minulle liian extremeä. Haluaisin voida nauttia siitä. Se toisi niin erilaista vapautta matkustamiseen. Mutta ymmärrän keski-ikäset rajani. 🙂
Monipuolisesti eri kohteita. Minun kohokohdat oli kesänvietto Italiassa ja myös Bratislavassa oli kiva käydä. Arvostin sitä että Italiassa oli aurinkoista ja kuuma, sateesta ei ollut tietoakaan
Tulin juuri Baskimaasta, jossa aika paljon satoi. Ei se varsinaisesti haitannut, koska tiesin, että mitään rantalomaa ei ole odotettavissa. Mutta milloin lähtee etsimään aurinkoa ja lämpöä, toivoo tietenkin niitä saavansa.
Olipa paljon ajatuksia ja kohteita mihin oli helppo samaistua. Pietari avautui itsellenikin vasta kolmannella kerralla ja sitten ihastuinkin ikihyviksi. Ihania muistoja ja kaiken kaikkiaan onnistunut reissuvuosi. Ei tarvitse ihmetellä, että kaipaat 🙂 Kuuba ja Myanmar ovat omalla haavelistallani myös korkealla. Vielä en tiedä mitä tämä vuosi lomareissuina tuo tullessaan, joten kaikki on mahdollista. Mikä sekin on ihanaa!
Ehkä ollaan molemmat opittu sitten ainakin se, että ensimmäisellä kerralla kylmäksi jättäville paikoille kannattaa antaa uusi mahdollisuus. HArvoin vain niin tulee tehtyä. Milano ja Barcelona ovat olleet minulle sellaisia, että vaikka en ole tykännyt, olen mennyt uudelleen, ja enää en taida mennä. Kumpikaan ei ole mitenkään huono, mutta jotenkin jättävät silti etäisen fiiliksen.
Upea ja monipuolinen reissuvuosi sinulla takana! Samanmoisiin matkamääriin en itse yllä, vaikka paljon minäkin pääsin viime vuonna reissaamaan. En millään haluaisi valita vaan yhtä suosikkia omien matkojen joukosta, mutta jos on pakko, niin sitten se on safari Krugerissa. Tykkäsin muutenkin Etelä-Afrikasta superpaljon! Toisaalta myös Turkin Kappadokia oli huippu, samoin Zionin kansallispuisto USAssa, Islanti….
Minulla on jatkuva Afrikan eläinkuume. Etelä-Afrikassa en ole ollut, mutta sinne todella tekisi mieli. Se on ymmärrykseni mukaan niin paljon muutakin kuin vain eläimet. Kappadokian ainutlaatuisuutta en lakkaa hehkuttamasta. Se on ihana paikka!
Reissuvuotesi on kyllä ollut upea! On ollut kiva seurata seikkailujasi, etenkin kun mukana on ollut kohteita, jotka ovat meilläkin olleet jo pitempään haaveissa. Etenkin kokemuksia Myanmarista olen lukenut mielelläni. Tuo pitempi irtiotto oli varmasti hieno kokemus. Viinilasi kädessä mediointi kuulostaa ihan parhaalta. 🙂
Kiva, jos olet saanut ideoita tai inspistä omiin tuleviin matkoihisi. Myanmar oli todella hieno kohde, joten todella voin sitä suositella. Irtiotosta tietenkin jäi tunne, että haluaisin vielä kokea kunnollisen, esimerkiksi vuoden mittaisen. Katsotaan, josko joskus vielä.
Todella monipuolinen vuosi! Mulle 2016 oli se vuosi, jonka vertaista en helposti uskonut kohtaavani. Viime vuosi ei ollut matkailun laajuudessaan sen veroinen, mutta silti mainio. Tästä vuodesta kyllä tulee parhaassa tapauksessa 2016:lla lattiaa pyyhkivä.
Mä palasin myös viime vuonna paljon vanhoihin tuttuihin kohteisiin. Kävin kymmenessä maassa, mutta vain kaksi niistä olivat uusia. Oli ihana käydä ihastumassa uudelleen vanhoihin tuttuihin kaupunkeihin ja löytämässä uusia ihanuuksia, joihin palata.
Viime vuoden parasta antia taisivat olla San Marinon sydäntäsärkevän kauniit maisemat. Siellä oli niin ihanaa, että halusin – ja haluan kyllä edelleenkin – muuttaa sinne!
Sen verran monessa maassa olen käynyt, että uusia ei enää samalla tavalla kerry kuin aikaisemmin, ja koska en ole maabongaaja ollenkaan, en niitä uusia etsimällä etsi. Mutta kaikkialla on niin paljon uutta ja ihanaa, ja toisaalta tutuissa on ihana olla juuri sen tuttuuden takia. San Marino on jännä valinta kohokohdaksi. Siis vain erilainen, jotain mitä en ole kenenkään toisen kuullut koskaan näin ylistävän. Olen itse käynyt siellä päiväseltään kahdesti, ja molemmilla kerroilla oli aivan tolkuton sumu. Siispä San Marino on oikeastaan edelleen näkemättä. 🙂
Sulla on kyllä ollut niin ihana matkailuvuosi ja oot käynyt niin mahtavissa ja mielenkiintoisissa paikoissa, että melkein olen kade!
Musta ei kuitenkaan olisi yksin matkustajaksi. Kaipaan seuraa, turvaa ja tuttuutta ja pystyn pääsemään tiloihin seurassakin. Kyllä vaan matkakuume nostaa päätään, kun näitä sun kuvia ihailee! <3
Minä opettelin matkustamaan yksin. Ensin vain pari päivää kerrallaan. Enhän toki näilläkään matkoilla ole kaikilla yksin ollut, mutta kun aina ei ole mahdollista saada seuraa, ja toisaalta olen alkanut kaivatakin yksin menemistä. Siinä on oma viehätyksensä. Jotenkin pitäisi vielä ottaa seuraava askel ja lähteä yksin myös länteen. Olen ollut vain Euroopassa, Tunisiassa ja Kaukoidässä.
Ihania matkoja sinulla! Minun pitäisi varmaan sanoa että: “Matkavuosi 2017, en kaipaa sinua” 🙂 Sen verran vähiin jäi reissut perheenlisäyksestä johtuen. Mutta toivottavasti tänä vuonna otamme takaisin ja ainakin tuota kotimaata on reilusti ohjelmassa. Kaukokohteet on vielä mietinnässä.
Vauvahommat väkisin vaikuttavat, mutta on kai siinä perheenlisäyksessä loppupeleissä enemmän seikkailua kuin maailman kiertämisessä. Kaikelle on aikansa.
Viime vuoden kohokohtani oli kahden viikon hiihtoloma Phuketissa. Yhteisiä kohteita meillä oli Pietari, jossa kävin kolme kertaa. Myanmarissa olen viettänyt vain 15 minuuttia, joten se pitää korjata lähivuosina.
Vartti Myanmarissa? Mitä siinä ajassa ehtii? Ei ehkä edes vaihtaa lentokonetta? Myanmar on kyllä hieno ja monipuolinen kohde, että sille kannattaa antaa enemmänkin aikaa.
Kyllähän sinun reissuvuotesi oli sellainen, että moni olisi tyytyväinen tuollaiseen koko elämän mittaiselta ajalta. Baskimaan postauksiasi täytyy tutkia, se on itsellä lähiajan haaveissa. Ja Kuuba, jonne on tehnyt jo pidemmän aikaa mieli mennä, mutta on jäänyt kakkoseksi mm. seuraavaa reissua suunnitellessa. Mukavia reissuja tällekin vuodelle!
Kiitos. Uusi reissuvuosi pyörähtää käyntiin tänään. Kaikenlaista taitaa olla tulossa tänäkin vuonna, vaikka viimevuotisen kaltaiseen on mahtodotonta päästä. Oma käsitys hyvästä matkavuodesta alkaa varmaan olla jo vähän vääristynyt.