Viimeisen safaripäivän päätteeksi ajoimme yhteen masai-heimon kylistä. Tarkoituksemme oli kävellä kylään meitä hotellilta hakemaan tulevan oppaan kanssa, mutta ajelu venyi toista tuntia aiottua pidemmäksi, jos olisi tullut pimeä, jos olisimme lähteneet kävellen matkaan.
Paikka herättää hirvittävän ristiriitaisia tunteita. Pienessä kylässä asuu 200 ihmistä. Yksi kyläläisistä tuli autollemme vastaan. Hän olisi oppamme. Valokuvaaminen ja kaiken kyseleminen olisi sallittua. Kysyin Davidilta (kuski-oppaamme), käyvätkö masait kylänsä ulkopuolella muualla töissä kuin paimenessa. Eivät juurikaan käy. Jokunen saattaa olla vartijana lähialueen lodgeissa. Niinpä noin 25 euron pääsymaksujen maksaminen on ehdottomasti hyväksi koko kylälle, mutta kyllähän se aikamoiselta hinnalta tuntui noin puolen tunnin vierailusta maassa, jossa raksamiehen päiväpalkka on vähän alle kaksi euroa.
Kylä aiheuttaa edelleen lähinnä hämmentyneitä ajatuksia. Se on rakennettu suunnilleen ympyrän muotoon, ja keskellä on aukio. Sillä toisaalta vietetään juhlat, toisaalta siinä yöpyvät lehmät. Lampaita varten on tiheällä risuaidalla aidattu alue, josta niitä on petojen vaikea tavoittaa. Aukio on lehmänlannan peitossa, ties kuinka monen lehmäsukupolven jätöksissä me astelimme. Samasta lannasta ovat talot, jotka kuulemma ovat naisten rakentamia.
Pääsimme vierailemaan oppaamme taloon. Ovella pöllähti vastaan kärpäsiä enemmän kuin näen Suomessa koko kesänä. Tuulta päin, ajattelin ja menin sisälle majaan, jossa oli hirvittävän kuuma ja pimeä. Ainoa ikkuna-aukko oli halkaisijaltaan tuskin kymmentä senttiä, ja majan keskellä paloi nuotio. Se kahta puolta oli lavitsat: toinen vanhemmille, toinen lapsille. Sellainen maja on tarkoitettu kuudelle ihmiselle. Oppaallamme oli vain yksi lapsi, 2,5-kuinen pieni poika, jota piti sylissään alle kymmenen ikäinen tyttö. Siinä he kyyhöttivät, ehkä 50-asteisessa majassa.
Opas istui kotonaan vanhempien lavitsan reunalla ja minä nuotion toisella puolella lasten makuusijalla. Kaapumaisen vaatetuksen alta paljastuivat tavalliset sortsit. Masait eivät olleet pukeutuneet värikkäisiin vaatteisiinsa vain turistien takia, vaan näin pukeutuneena heitä näki kulkevan muissakin kylissä ja niiden ulkopuolella.
Ihmiset näyttivät ravituilta, mutta hirveän likaisilta. Lähtemättömän jäljen minuun jättivät lapset, joiden kasvot olivat aivan kärpästen peitossa. Olin itse huomannut kärpäset hyvin aggressiivisiksi ja iholle liimautuviksi safarin aikana, joten ymmärrän, kuinka vaikea pienen lapsen on niitä kimpustaan häätää. Myös pihassa liikuskelevat koirat vaikuttivat hyväkuntoisilta.
Miehet esittivät meille muutaman minuutin masai-tanssin. Opas kertoi, että korkealle hyppäävä voi maksaa vaimosta vähemmän kuin normaalin kymmenen lehmän myötäjäiset. En oikein saanut tehtyä eroa nuorten miesten hyppyjen korkeuksista. Miesten show oli ihan mielenkiintoinen, vaikkei erityisen hieno tai vaikuttava. Sen sijaan naisten esitys vaikutti erittäin väkinäiseltä, kuin heitä ei todella olisi kiinnostanut laulaa tavuakaan. Siihen he tulivat riviin, katselivat kuka mihinkin, korjasivat selässään olevien pikkuihmisten asentoa ja lauloivat puolihuolimattomasti.
Oppaan kiinnostus meihin väheni eksponentiaalisesti, kun hän tajusi, ettemme aio ostaa mitään. Ensin tarjosi koruja, sen jälkeen mahdollisuutta mennä naisten markkinoille, jossa on myynnissä kyläläisten valmistamia asioita. Totuus oli, ettei meillä kiinnostuksen puutteen lisäksi ollut edes rahaa. Jouduimme lainaamaan pääsymaksuakin varten Davidilta. Hän myös sanoi, etteivät tavarat ole kovin hyvää laatua, joten senkään vuoksi ostaminen ei houkutellut emmekä lainanneet enempää. Totuuden paljastuttua meidät johdatettiin varsin pian takaisin parkkipaikalle ja autoon. Monien turistien näin vierailevan masaiden koulussa, joka oli ihan kylän vieressä, mutta sinne menemistä, edes erillisestä maksusta, meille ei edes ehdotettu.
Hämmennys on voimakkain tunne tämän vierailun jälkeen. Lantamajoja, roskaa kaikkialla, paitarievuissa kulkevia, lähes vauhdissa pissaavia lapsia. Toisaalta kännyköitä ja selvää bisnesmeininkiä. Ehkä tämä vain on Afrikkaa?
