Tiedätkö sen lämpimän henkäyksen, jonka voi kokea, kun tulee lentokoneesta ulos jossakin kaukana kotoa? En odottanut tuntevani sitä Euroopassa maaliskuussa, mutta se tuli Maltalla – ja teki minut onnelliseksi. Välttämättä se ei ilahduttanut, että matkalaukkuni ei koskaan tullut hihnalle vaan se oli jätetty Helsinkiin, mutta se oli helppo unohtaa Marsaxlokkin värikkäiden veneiden, kaupunkien kapeiden kujien ja auringon hyväillessä silmiä ja sielua.
Malta on hallittua tai hallitsematonta liikennekaaosta. Sen kaupunkien kadut on suunniteltu ja rakennettu aikana ennen autoja ja lihavia busseja. Mutta jotenkin kummasti liikenne sujuu, ja vaikka ahtautta on epäilemättä ollut vuosikymmeniä, kuskeille ei ole kasvanut lehmän hermoja. Maltalla en suostuisi kuskin paikalle.
Talot näyttävät kuin yhdestä muotista tehdyiltä. Kellertävän valkoinen kalkkikivi on suunnilleen ainoa väri. Lisää sävyjä tulee oikeastaan vain ovista ja erkkerityyppisistä ikkunaratkaisuista, jotka voivat loistaa missä vain väreissä. Ne tekevät monet talot kauniiksi, uniikeiksikin. Mutta Marsaxlokkin satama on ihastuttava väripilkku, ehkä saaren ainoa? Rannan talot ovat samanlaisia kuin kaikkialla muualla, mutta satamassa kelluvat kalastajien veneet ovat auringossa hohtaessaan väriläiskä, jota jää katsomaan lähes hypnoottisena. Niistä tulee väkisin hurjan hyvälle tuulelle. Ne pakottavat hymyilemään. Yhtään ei enää haitannut, että oli herännyt neljältä lähteäkseen kuuden koneella reissuun. Kun isännät eivät ole veneineen kalassa, moni järjestää turisteille lyhyitä veneretkiä satamassa ja vähän ulkopuolella. Kauniilla säällä kympin retki ei epäilemättä ole huono idea. Rannan ravintolat näyttivät kutsuvilta. Kolmen sisaren ravintola mainosti aviomiehen pyytämää mustekalaa. Jäin vain miettimään, onko kolmella sisarella yhteinen siippa vai yksikö vain käy kalassa.
Suurin osa maltalaisista on katolisia ja lähes puolet käy vielä säännöllisesti kirkossa. Uskonnollisuus on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta pääsiäinen otetaan edelleen vakavasti. Ympäri saarivaltiota järjestetään pääsiäisen aikaan kulkueita, joissa kannetaan Jeesuksen viimeisiä vaiheita kuvaavia veistoksia parin tunnin kulkueissa pitkin kaupunkia. Pitkänäperjantaina kaikkialla liput liehuivat puolitangossa Jeesuksen kärsimyksen vuoksi. Pääsiäissunnuntaina liput liehuvat ylhäällä. Silloin on ilon aika.
Three cities on kolmen pienen kaupungin ketju vain lyhyen lautta- tai venematkan päässä pääkaupunki Vallettasta. Matka taittuu parilla eurolla joko reilut satapaikkaisella lautalla tai kuten ennen vanhaan soutupalveluna. Minua harmittaa, etten jo reilut kymmenen vuotta sitten Vallettassa risteilyllä käydessäni tiennyt näistä ihastuttavista kylistä. Vittoriosa, Senglea ja Cospicua ovat yhtenä nauhana, ja kulkija ei voi huomata, missä kylä vaihtuu toiseksi. Ne kävelee läpi vaikka puolessa tunnissa, mutta niissä voisi viipyillä helposti koko päivän. Samoin oli Marsaxlokkissa. Missään näistä paikoista ei ole varsinaisesti mitään erityistä, mutta niissä on kaikki, mitä voi lomalainen hengailuun kaivata.
Samanlainen tunne minulle tuli, kun siirryimme Gozolle. Kuinka väärässä onkaan se, joka sanoo, että Gozolla kannattaa piipahtaa päiväksi. Kyllä vain, mutta sinne kannattaa myös jäädä. Siellä on rentoon elämään kaikki. Lauttoja saarten välillä kulkee koko päivän aikaisesta aamusta myöhään yöhön, ja jos myöhästyy suunnitellusta (jollekulle ehkä saattoi käydä niin), voi sataman pienessä kahvilassa nautiskella ehkä Maltan huonoimmasta palvelusta. Mutta sekin on omanlaisensa nähtävyys.
Yhteistyössä Malta Tourism Authority
26 comments
Aivan ihania kuvia. Malta on ollut jo jonkin aikaa bucket listallani ja nämä kuvat kyllä lisäsivät intoa päästä sinne.
Malta on osoittautunut paljon kivemmaksi, kuin osasin odottaa. Enimmäkseen olen ollut Gozolla, jota paikalliset pitävät rauhallisempana ja mukavampana, ja ainakin minusta tuntuu, että täällä on todella hyvä olla.
Ääni täältä useammalle yölle Gozolla. Muistelimme juuri omaa kahden vuoden takaista pääsiäisreissuamme Maltalle, jolloin Gozon komea Azure Window oli vielä pystyssä.
Onneksi täällä on niin paljon muutakin kuin romahtanut ikkuna. Gozo on osoittautunut superihanaksi. En millään malttaisi lähteä pois. Ihan minimissään viikko täällä kannattaisi olla.
Hienot kuvat! voi, niitä katsellessa kaipaa vaan enemmän Välimerelle. Olenkin koittanut etsiä suoria lentoja eri kohteisiin ja vaihdoin tässä jo paikkaakin. Malta taitaa olla parhaimmillaan juuri keväällä, kun on jo lämmin muttei vielä tulikuuma. Kävin Maltalla pari vuotta sitten risteilyn muodossa ja sää oli aika tulikuuma silloin alkukesästä jo. Mieleeni jäi että paikalliset vaikuttivat ystävällisiltä ja esim. sightsee ajelut ja taxit olisivat olleet paljon edullisempia kuin monissa muissa käymissäni kohteissa. Malta on vähän kuin pysäkki ennen Pohjois-Afrikkaa
Itse asiassa minusta taksilla ajaminen on aika kallista täällä, mutta bussilla pääsee melkeinpä mihin tahansa. Nyt on tosiaan sään puolesta todella hyvä aika. Paikalliset sanovat, että nyt on luonto myös vihreimmillään. Se alkaa vähitellen kuivua, koska sateista ei ole kuukausiin odotettavissa. Huhtikuuta pidetään hyvänä ja sitten alas lokakuuta. Välillä voi olla liiankin kuuma, mutta lämpöähän toisaalta moni suomalainen lähtee matkoilta etsimään.
Hienoja kuvia! Vietin perheeni kanssa viime kesänä viikon Gozolla vuokraamassamme talossa ja olen suositellut Gozoa kaikille. Mahtava paikka. Harmi, että sininen ikkuna oli jo sortunut vieraillessamme, mutta tulipa nähtyä sekin nykyasussaan sitten. Lisäksi vietimme pääsaarella muutaman päivän.
Rohkeana vuokrasin auton heti Maltan lentokentältä ja olihan se liikenne alkuun aika melkoista. Varsinkin kun en ollut koskaan aiemmin ajanut vasemmanpuoleisessa liikenteessä. Mutta siihen tottui nopeasti ja takaisin Suomeen päästessä menikin hetki tottuessa taas takaisin oikeanpuoleiseen liikenteeseen 🙂
Maltan liikenne on kuulemma pahempi kuin Gozon. Olin hämmästynyt, kuinka helppoa Gozolla oli vedellä vasenta laitaa skootterilla. Kertaakaan en ajautunut vastaantulevan puolelle.
Hassua on, että ennen Azure window oli Gozon kuuluisin nähtävyys. Nyt se on paikka, jossa ikkuna ennen oli. 🙂
Olen kokenut tuon lämpimän henkäyksen myös Maltalla. Tuo henkäys tosiaan kertoi, että vielä on kesää jäljellä. Matkustimme Maltalle elo-syyskuun vaihteessa ja polttava kuumuus ja lämpö jäi mieleen pitkäksi aikaa, vaikka palatessamme Suomeen päivä oli sateinen. Voin niin samaistua tähän, miten kuvailet Maltaa. Kolmen sisaren ravintola olisi mielenkiintoinen nähdä, nyt minäkin jäin miettimään, että onko tosiaan kuvioissa vain yksi siippa, vai mikä on homman nimi.
Jos oikein ymmärsin, Maltalla on elo-syyskuussa vielä oikeasti kesä ja välillä suomalaiselle ehkä liiankin kuuma. Maalis-huhtikuun vaihteessa saattoi päivällä olla 20 astetta, useimmiten noin 17. Se oli täydellinen sää ulkoiluun ja kaikenlaiseen aktiviteettiin, johon viikko kului ihan hujauksessa.
Uh! Malta ei itseäni joskus vuosia sitten kauheasti sytyttänyt, mutta kun katsoo näitä sun kuvia, tulee tunne, että pitäisköhän sittenkin antaa Maltalle uusi mahdollisuus. Ehkä minulta sittenkin jäi jotain huomaamatta 🙂
Juuri juttelin työkaverin kanssa, jolla oli sama tunne. Hän sanoi sen johtuvan ehkä siitä, että pitää vihreästä luonnosta, mutta on ollut Maltalla vain loppukesästä, jolloin aurinko ja kuivuus ovat jo poltaneet maan. Näin pääsaarta tosi vähän, Gozoa senkin edestä. Ainakin pieni Gozo on hurmaavan ihana.
Malta on yksi Euroopan lempparikohteistani, johon olen kaikista sen vioista välittämättä onnistunut rakastumaan niin, että haluaisin palata sinne aina uudestaan ja uudestaan. Tykkään kohteesta auringon ja lämmön lisäksi myös monipuolisuuden takia. Saarella pääsee liikkumaan ja näkemään eri kyliä lyhyenkin matkan aikana. Yhtenä päivänä voi shoppailla Sliemassa tai Vallettassa, toisena käydä syömässä kakkua Mdinassa ja kolmantena makoilla rannalla Golden Baylla.
Maltan liikenne on ruuhkineen kyllä omaa luokkaansa. Viime reissulla vietimme sunnuntaita Gozolla ja takaisintulo matkalla tuli muisteltua ilolla Suomen juhannusruuhkia, jossa sentään liikenne liikkuu johonkin.
Päiväretkeläiset aiheuttavat melkoisia ruuhkia satamassa ja sinne johtavilla teillä aamupäivällä ja alkuillasta. Me oltiin vain tuota kuvaamani päivää lukuunottamatta Gozolla, jossa ei ruuhkia ole. Töiden päättymisen aikaan pääkadulla vähän jonotetaan, mutta eipä muuta. Pääsaaren monipuolisuus minulla on siis edelleen kokematta ja varsinkin Mdinan haluaisin vielä nähdä.
Mä en kestä niin mahtavia kuvia! Malta on edelleen haaveena ja näiden kuvien jälkeen matkakuume sinne vaan kasvaa! Näyttää kerrassaan upealta!
Pääsaaresta onnistuin näkemään vain ihania asioita. En tiedä, onko Maltalla myös jotain muuta. Gozoa kierrettiin niin paljon yli ja ympäri, että siitä ei paljon ole jäänyt näkemättä, ja se on ihana ihan kaikkialta. Kyllä minullekin jäi tunne, että Maltalle pitäisi palata ja seuraavalla kerralla tutkia pääsaarta enemmän.
Maltasta olen kuullut aika ristiriitaista; osa tykkää ja osalle se on ollut huonoin lomakohde ikinä. Haluaisin päästä itse tutustumaan saareen ja muodostaa mielipiteen sen jälkeen. Näiden hienojen kuvien perusteella Malta näyttää siltä, että tykkäisin 🙂
Näin pääsaarta varsin vähän, koska pääkohde oli Gozo. Gozo oli aivan hurmaava. Olen ymmärtänyt, että Malta on kiireisempi. Luonto myös kuivuu kesällä todella nopeasti, ja ruskeaksi palanut luonto ei toisia viehätä. Minulla jäi vain hyviä fiiliksiä tästä matkasta.
Tunnistan niin hyvin tuon kahden ensimmäisen lauseen lämpimän henkäyksen, kun astuu koneesta ulos jonnekin uuteen ja lämpimään! Jo itsessään se tunne tekee matkustamisesta sen arvoista. 🙂 Kiva kuulla, että Malta voisi sopia jo alkukevään kohteeksi. Yleensä siihen aikaan vuodesta tulee katsottua matkoja vähän muualle, mutta Maltan lämmin henkäys kieltämättä vetää puoleensa.
Itse asiassa kevät on paras aika matkustaa Maltalle. Alkaa olla jo lämmin, luonto on parhaimmillaan, massaturismikausi ei ole vielä alkanut. Syksyllä kesälomakauden jälkeen on kuulemma toiseksi paras. Silloin merivesi on uimalämmintä, mutta päivälämpötilat taas maltilliset. Näin sanovat saarella asuvat. Keväällä luonto on vihreimmillään. Kuiva kesä tekee nopeasti tehtävänsä.
Ah, ihanat värit ja todellakin kesäisen näköisen kuvat! Malta on täälläkin kuulunut listalle jo pitkään, juurikin kevät- tai syyskohteena aurinkoa varastoon -tyylisesti.
Ihan niin kesä ei vielä ollut, kuin kuvista voisi päätellä, mutta kun aurinko todella jo noilla leveyspiireillä lämmittää, tuntui niin ihanalta olla lämmön hellittävänä. Marsaxlokk näyttää väreineen varmaan aina kesältä, kun ei siellä kummankaan koskaan kunta sada.
Mäkin muistan Maltalta erityisen hyvin nuo talojen yksivärisyyden. Se on jäänyt mielikuvissa ruskeaksi saareksi, mutta sun kuvissa Malta näytti aivan ihanalta. 🙂 On niin parasta saada lupaus kesästä jo maaliskuussa, meilläkin kävi niin Roomassa.
Malta tosiaan on yksivärinen. Se on vaalean beige. 🙂 En minä värejä löytänyt kuin satamista. Kalastaja-alukset hehkuvat kaikissa väreissä. Myös parvekkeet tuovat katukuvaan jotain väriä, mutta niissäkin aika säännellyt mahdollisuudet vaikuttaa. Mutta kaikki talot, varmaan ihan jokainen, on tehty samasta kalkkikivestä.
Ihania tunnelmia olet taltioinut Maltalta! Maltan pari vuotta sitten kokeneena, pidin saarten pienestä koosta ja siten lyhyistä välimatkoista! Autoa en olisi kyllä itse uskaltanut tuolla ajaa 😀 Gozo jäi etenkin mieleeni paratiisina ja silloin päätin, että kun kirjoitan joskus kirjan, tulen tekemään sen tänne. Istun pienen hotellin parvekkeella, aurinko paistaa ja meren aallot lyövät pärskyen rantaan. Kauanko teidän reissunne tuolla kestää?
Hyvin saan kiinni haaveestasi. Gozolla todella olisi juuri tuo rauha tehdä luovaa työtä. Reissu kesti viikon, eli johan olen tovin ollut kotonakin. Mutta koska Gozo on niin pieni, sen ehtii viikossa koluta aika tarkkaan.