Type and press Enter.

Makumatkalla Tallinnassa alkuasukkaan kanssa

Tallinna on liian lähellä. Vaikka esimerkiksi sen vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohde ja oikeasti hieno, olen käynyt siellä todella harvoin. Maaliskuinen maanantai, Helsingissä nilkkoihin asti räntää – mikäpä olisi parempaa kuin paeta hetkeksi. Niinpä hyppäsin laivaan ja tulin alkuasukkaan vietäväksi. Alkuasukas on työkaverini Helsingistä, mutta hänellä on upea asunto vain muutaman askelen päässä vanhasta kaupungista. Pääsin asumaan kauniisti ja makumatkalle virolaiseen ruoka- ja juomamaailmaan.

Kaikille aisteille herkullinen Noa

Lounaalle ajoimme Viimsin puolelle Noaan. Olin kuullut paikasta vain kehuja, mutta se yllätti silti: aivan valtavan viehättävä paikka. Voin vain kuvitella, millainen se on aurinkoisena ja lämpimänä kesäpäivänä, kun terassin lasit on avattu, kun nytkin saatoin katsoa merelle tyhjyyteen ja seurata joutsenparin uiskentelua rannassa.

Ruokalistalla on monenlaista, ja hinnat ovat aina 6, 12 tai 18 euroa. Valitsimme lammasta, jota tarjottiin listan ulkopuolelta (18 euroa), ja suklaafondantin (6 euroa). Jos on kunnolla nälkäinen, kuten minä olin, suosittelen myös alkuruokaa. Annokset ovat kauniita, maistuvat taivaalliselta, mutta kuten kunnon gurmeepaikassa, myös täällä ovat aika pienet.

Tallinna
Noa restoran

Tallinna

Tallinna
Suklaafondant ja basilikasorbettia

Noa on ehdottomasti vaatimansa pienen matkan arvoinen. Sinne on Tallinnan keskustasta kymmenisen kilometriä, joka maksaa taksilla reilun kympin, mutta numeron 1 bussillakin pääsee, jos mieluummin ajaa julkisilla. Kauniilla säällä ainakin osan matkasta voisi kävellä, osuuhan matkan varrelle Laululavaa, Piritan rantoja, Moskovan olympialaisten aikainen purjehduskatsomoa ja vaikkapa luostarin raunioita.

Teatteriravintola NO99

Tallinna

Tallinna

Palattuamme keskustaan menimme yhteen ystäväni suosikkipaikoista, teatteriravintola NO99:ään. Maanantai-iltana saimme olla pitkään kahdestaan. Ravintola on taiteilijoiden suosiossa, ja paikalle tulikin yksi Viron tunnetuimmista dokumentaristeista. Ai mistä tiedän? En minä olisikaan tiennyt, mutta olihan minulla alkuasukas oppaana.

Ystäväni kertoi teatterin olevan olemassa 99 esityksen ajan ja sitten lopettavan. Hän oli taannoin käynyt katsomassa esityksen, jonka numero oli jotain yli 60. Oli kuulemma ollut vähän hämmentävää istua kolmannessa rivissä ja tajuta, että naisnäyttelijä on ilkosillaan koko esityksen. En tiedä, kannattaako kenenkään tästä innostua, koska en selvittänyt, esitetäänkö tuota näytelmää enää.

Karun tyylikäs kuppila voisi hyvinkin olla mieleeni sitten, kun siellä on paljon porukkaa. Ei siis sillä, että se huono olisi hiljaisenakaan ollut. Viinivalikoima ei vakuuttanut, ja coctail-listalla oli neljä vaihtoehtoa, mutta puitteet paikkasivat tällaiset puutteet.

Tallinna

Tallinna

Tallinna

Tallinna

Salaatilla Helvetissä

Alkoi taas tulla nälkä. Minut vietiin Pôrgu-nimiseen kellariravintolaan. Se on vanhassa kaupungissa upean kirkon kupeessa. Kun Pôrgu tarkoittaa helvettiä, oli sijainti kirkon kupeessa, matalan oven takana kellarissa aika hauska.

Ravintola on holvimainen, ruokalista ihan monipuolinen ja erittäin edullinen myös. Salaatit taisivat olla alle seitsemän euroa. Alkuasukkaani on hyvien oluiden ystävä ja tyytyväinen Pôrgun tarjontaan. Minä maistoin virolaista siideriä, kun listalla oli muutakin kuin Kissiä.

Tallinna

Tallinna

Halusin nimenomaan nähdä ei-turistipaikkoja, ja sellaiseen todella pääsin myös seuraavaksi.

Valli Baar suoraan neuvostoajoilta

Ystäväni kertoi, että Valli Baarilla on erikoisuus, Millimallikas-shotti. Milli mallikas tarkoittaa jotain meduusan tapaista, joten saattanet päätellä, mitä tuo juoma tekee kurkussa. Paikalla on toinenkin erikoisuus: siellä viihtyy aina sama jengi, ja muukalaisia tuijotetaan. Mikäpä sen parempi kuin miesten herkeämätön tuijotus… No ei sentään, mutta kuvaus neuvostoajoilta, perustamisestaan saakka samanlaisena pysyneestä baarista oli liian innostava jätettäväksi testaamatta.

Tallinna

Tallinna

Tallinna

Tallinna

Olihan siellä jotenkin pysähtynyt tunnelma. Hanuristi istui ikkunalaudalla ja antoi mennä. En minä erityisesti tuijotusta huomannut, vaikka epäilemättä näyttävästi tiskille purjehdimme ja äänekkäästi nauraen otimme ennen ja jälkeen frendsiet (julkaisukelvottomat) ja keräsimme rohkeutta shotin juomiseen. Täytyy sanoa, että olihan sekin kokemus! Enpä muista, milloin olisin ylipäätään shottia juonut, snapsitkin jätän illallisilla ottamatta. Ehkä kultaisina salmiakkikossun nuoruusaikoina olen viimeksi sortunut. Ja nyt sitten tuollainen votka-tabasco-ties-mikä myrkky piti kiskaista. Olihan siinä ihan topakka jälkimaku, mutta kun ykkösellä vetäisi, ei se erityisesti poltellut.

Tallinna
Millimallikas – kippis!

En usko, että toista tarvitsen, mutta baari, jonka valomainoslogokin on alkuperäinen ja jonka sisustusta ei epäilemättä ole ehostettu sitten baarin rakentamisen, oli ehdottomasti pistäytymisen arvoinen.

Kahdestaan rokkibaari Woodstockissa

Kotiuduimme vielä yhden baarin kautta. Baar Woodstock kuulosti hyvältä, mutta kuvittelepa mustanpuhuva rokkiluola ilman yhtään asiakasta. Vähän kuin olisi Tavastialla kahden oman seuralaisen kanssa. Ajatuksessa olisi toisaalta jotain aika romanttistakin – olettaen että on sellaisia tunteita toista kohtaan. Siispä maanantai-iltana Tallinnaan treffeille!

Tallinna

Tallinna

Entä majapaikkani?

Koska pääsin jo kehumaan alkuasukasystäväni erityisen hienoa asuntoa, on kai reiluuden nimissä näytettävä siitä muutama kuva. Kyllä vain puitteet voittavat melkeinpä minkä tahansa hotellin 6–0, vai mitä sanot tästä jugendhuoneistosta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

8 comments

  1. Avatar

    Tosi hyviä vinkkejä Tallinnaan, etenkin tuo neuvostobaari vaikutti tosi mielenkiintoiselta! Tallinna on mun reissuhistoriani suurin yllättäjä ja suosikkikohteeni. Olen käynyt siellä kahdesti, toisella kerralla Matteon Tallinnassa asuvan kaverin opastamana. Ja vitsi, mitä sieltä löytyykään kun tietää minne mennä.

    1. Avatar

      Alkuasukkaan kanssa kaupungista kuin kaupungista saa enemmän irti. Huomasin kyllä, että vanhassa kaupungissakin olen liikkunut säälittävän pienellä alueella. Satoi vain niin älyttömästi, että jäivät tunnelmakuvat ottamatta.

  2. Avatar

    Hyviä vinkkejä! Tallinna on aliarvostettu ja olen aikanaan sortunut vähättelemään Tallinnaa itsekin. Joskus vain lähelle ei näe riittävän selkeästi. Sittemmin mielipiteeni on täysin muuttunut ja arvostan nykyään Tallinnan korkealle matkakohteena.

    1. Avatar

      Pelkästään jo vanha kaupunki on upea, eihän sitä voi kiistää. Minusta vain me suomalaiset itse pilaamme upean kaupungin mainetta kulkemalla verkkareissa ja raahaamalla kaljalaatikoita. En todella ihmettele, miksi olemme “poroja” virolaisille. Sateinen maaliskuinen maanantai oli siitä erinomainen, että suomalaisia ei juuri näkynyt.

  3. Avatar

    Heh, juuri eilen itsekin googlettelin Noaa ja mietin sitä seuraavan Tallinnan reissun illallispaikaksi. Hyvä tietää, ettei paikka tuottanut pettymystä!

    1. Avatar

      Ei todella tuottanut. Ystäväni on käynyt useita kertoja ja on aina ollut tyytyväinen.

  4. Avatar

    Tallinna on ihastuttavan keskieurooppalainen kaupunki ja niin hyvä kohde ruokamatkailuun! Olen itsekin löytänyt sieltä monta aivan loistavaa ravintolaa, mutta näistä mikään ei ollut tuttu. Kiitos siis hyvistä vinkeistä! Edellisestä Tallinnan-reissusta onkin jo puolisen vuotta, joten voisin hyvin alkaa suunnitella seuraavaa. 🙂

    1. Avatar

      Kiva, jos sait jotain ideaa. Seuraavassa postauksessa tulee vielä yksi ravintola, jota ehdottomasti voin suositella.