Maakrapukin nauttii Malediiveilla elämästä vedessä

Maakrapukin nauttii Malediiveilla elämästä vedessä

Kun kerroin olevani menossa Malediiveille, sain heti kuulla, minkälaiset uskomattoman hienot vesiurheilu- mahdollisuudet siellä on. Mutta kun en minä oikeastaan edes ui, kunhan menen veteen ja olen siellä, piipitin. Epäuskoisia katseita ja suora kysymys: miksi oikeastaan edes menet Malediiveille? Erittäin hyvä kysymys. Olin väsynyt. Halusin relata, lukea kirjoja palmun alla. Siitä haaveilin. Tiesin, että se olisi vähän tylsää, ehkä jopa rahan heittämistä melkeinpä hukkaan. Matkustaa nyt maailman ääriin rannalle lukemaan.

Untitled

Riippuu ehkä sittenkin rannasta. Ja niistä kirjoista.

Untitled

Ainahan voi makoilla rantavedessä tai kuvata kaveria tekemässä sitä.

Mutta löysin Canareef Resortistani sup-laudat! Sen kanssa olen oppinut tulemaan sinuiksi. Nykyään jopa pysyn aika hyvin laudalla. Koska olen sen verran sinut joidenkin omien puutteideni kanssa, vaikkapa juuri heikoin uimataidon, pidän aina mukana omaa pelastusliiviä, jos sille mitenkään voi tulla käyttöä. Jostain syystä monta kertaa melomaani liiviä pidettiin huonona ja sain toisen. No, mikäs siinä. Joulunpunainen liivi päällä ja tonttulakki päässä pistelin menemään. Olihan jouluaatto.

Olosuhteet olivat loistavat. Alue, jolla sain meloa, oli aika suuri. Suhailin sitä ympäri, tulin välillä huuhtomaan hikiset ja aurinkorasvaiset silmäni, hetin lakin tiehensä (Enköhän ollut ilahduttanut rannalla makailijoita jo kylliksi?) ja jatkoin melomista.

Untitled

Näytän aika sporttiselta. Not.

Untitled

Meloin minä muuallakin kuin rantavedessä köli pohjaa viistäen. Mutta kun kuvia ottamaan lupautunut korealaismies makasi vain aurinkotuolissaan, oli tultava edes jonkinlaisen kameran kantaman päähän.

Suppailu on jo vanha juttu. Mutta löysin itseni tekemästä myös jotain sellaista, mitä en ikinä olisi uskonut tekeväni: menin snorklaamaan, ensimmäistä kertaa elämässäni, 41-vuotiaana. Enää pitäisi tietää, miksi olen odottanut näin kauan! Kuinka monta mieletöntä vedenalaista maailmaa olenkaan menettänyt!? Mutta taidan tehdä asioita vasta pakon edessä: koska olin blogiyhteistyömatkalla, minun odotettin tutustuvan erilaisiin asioihin. En voi sanoa ilahtuneeni järjestetystä snorklausretkestä, mutta jälkeenpäin olin aivan älyttömän onnellinen, että uskaltauduin.

Taitaa olla niin, että sukellusporukat ja vesi-ihmiset ovat kuin yhtä suurta perhettä. Haluavat jakaa oman maailmansa onnettomien räpistelijöidenkin kanssa ja vieläpä niin, ettei räpistelijä tunne itseään surkeaksi. Tämänkin retken toinen ohjaajista otti minut huomaansa. Kannusti hyppäämään, ojensi pelastusrenkaan, josta kiinni pitäen sain ensimmäiset kokemukseni. Tietenkin kiinalaisturistien tyyliin pelastusliivit päällä. 

Untitled

Untitled

Ja mikä aivan uusi maailma minulle avautuikaan? Kaloja! Koralleja! En minä tiedä, mitä kaikkea siellä pinnan alla oli. Mutta siellä oli uskomattoman hienoa. Malediiveilla on yhdet maailman puhtaimmista vesistä, joten näkyvyys oli ihan uskomaton. Tottuneille snorklailijoille tällainen on arkipäivää, minulle ainutlaatuinen uusi kokemus.

Minulla olisi ollut gopro sukelluksenkin kestävällä kotelolla mukana, mutta tietenkään en ollut malttanut kuunnella kotona ohjeita, miten sitä käytetään. En saanut koko härveliä edes päälle. Taisi muutenkin olla aika optimistinen ajatus, että ensimmäisellä kerralla otan vieläpä aivan loisteliaita kuvia veden alla… Nämä kuvat sain käyttööni sveitsiläispariskunnalta.

Untitled

Untitled

Jos vielä olisin nähnyt ne hait ja erityisesti merikilpikonnat, joita muut näkivät sillä aikaa, kun nynnyilin tauolla veneessä! Jos olisin nähnyt kilpparit, kokemus olisi ollut täydellinen, sillä uskaltauduin omineni vielä takaisin veteen, koska en enää kestänyt vain katsoa toisten räpylöimistä menemään. Tee se, sanoisin sinulle, joka olet pelännyt ja arkaillut snorklailemista. Selviät siitä, jos vain annat mennä ja jos kerran minäkin selvisin. Vain kerran haukoin vettä suuhuni ja panikoiduin lyhyeksi ajaksi, kunnes muistin, että pelastusliivi kannattelee kyllä.

Canareef Resort sijaitsee Malediivien eteläisimmällä atollilla, ja sen lähivesissä on yhdet parhaista mahdollisuuksista nähdä delfiinejä. Niitä on alueella pari sataa. Vain aivan satunnaisilla kerroilla delfiinit jäävät näkemättä. Minun retkeni ei ollut sellainen.

Miten suloisia delfiinit ovatkaan omassa kodissaan, meressä. Ne uiskentelevat yksin, kaksin, ryhmissä. Ne ovat veden alla, hyppäävät pintaan. Ne hyppäävät pystyasennossa tekemään kierteitä – ja ihmiset haukkovat henkeään ihastuksesta, minä muiden mukana. Mietin, kuinka reilua on mennä veneillä niiden tonteille, mutta voisivathan ne uida tiehensä, jos ottaisi päähän. Riittäisi niille vettä kalastella, mutta siinä ne pyörivät veneiden vaiheilla vailla halua poistua. Enimmillään veneitä oli kolme, joten ei niitä joka suunnasta saarrettu, ja veneet ajavat suurehkoa ympyrää, jonka ulkopuolelle olisi helppo uida.

Untitled

Untitled

Untitled

Arvostan, kuinka paljon Malediiveillakin on alettu ajatella ympäristöä. Liian myöhään toki, mutta elintaso saarilla alkaa vasta vähitellen kunnolla nousta. Televisiossa ohjeistetaan kierrätyksestä, siitä, ettei muovia tai muuta roskaa tulisi päästä mereen. Verkkokalastus on kielletty, etteivät korallit vaurioidu. Onhan kalastus toiseksi tärkein elinkeino turismin jälkeen. Kilpikonnien pyydystäminen on kielletty. Kiinalaisethan mieluusti ostaisivat kilvet, kuten he ostavat norsunluun. Samoin korallien kerääminen on kielletty. Koralleja kuulemma halutaan ostaa talojen rakennukseen. On paljon asioita maailmassa, joita vain yksinkertaisesti on vaikea ymmärtää.

Yhteistyössä Canareef Resortin kanssa

Next Post:
Previous Post:
There are 40 comments for this article
  1. Avatar
    Elina | Vaihda vapaalle at 10:21

    Voi vitsit miten huipulta kuulostaa! Mulla on ollut jo jonkin aikaa orastava Malediivit-kuume ja tässä se vain nousee. 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 15:53

      Minä en oikeastaan odottanut Malediiveilta mitään. Nyt odotan: että pääsisin pian uudelleen!

  2. Avatar
    Maarit at 19:10

    Aika mahtavalta kyllä näyttää ja kuulostaa! Minäkään en mikään vesipeto ole, mutta aivan varmasti osaisin nauttia tuolla myös siitä merestä. Ihanat nuo delfiinit! 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 15:54

      Delfiinit ovat niin suloisia! Olen niin iloinen, että ylitin itseni ja menin snorklaamaan. Nyt vain toivon pääseväni pian uudelleen. 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 15:31

      Ihanaa uutta vuotta sinullekin! Canareef oli kyllä ihana. En löydä siitä vikaa, vaikka yrittäisin. 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 15:32

      Ja vaikkei olisi älyttömiä summia laittaa matkailuun, Canareef on ihan mahdollisuuksien rajoissa. Se on malediivilaisittain kohtuuhintainen. Suosittelen pitämään mielessä. 🙂

  3. Avatar
    Mrs Suvi at 04:44

    Minullakin on GoPro mukana täällä matkalla, mutta en nyt jotenkin ole sinut sen kanssa. Päälle sen sentään sain 😉

    • Avatar
      Annika Author at 15:34

      Päälle saaminen on hyvä alku. 🙂 Tänään matkakaveri oli sillä tyytyväisenä kuvaillut. Vika siis todellakin oli käyttäjässä, ei laitteessa. 🙂

  4. Avatar
    Henna /suurin onni at 16:19

    Malediivit on niiiiin ihana paikka, varsinkin tällaiselle vesipedolle 🙂 Mutta ihanaa, että myös maakrapuna löysit ilon tuosta upeasta merimaailmasta ja uskaltauduit kurkistamaan snorkkelin kanssa! Tuolla Canareefissa ei ilmeisesti ole omaa house reefiä, kun lähdit retkelle snorklaamaan?

    • Avatar
      Annika Author at 16:34

      En tiedä, mikä house reef on. 🙂 Yritin googlailla, mutta en silti ihan ymmärtänyt. Jotkut snorklailivat rannassa, mutta ilmeisesti parhaat mestat oli atollilla pienen venematkan päässä.

    • Avatar
      Henna /suurin onni at 00:15

      House reef on monien Malediivien saarten ympärillä oleva oma riutta, joka saattaa siis olla hyvinkin värikäs ja eloisa parhaimmillaan 🙂 Kaikkia saaria tällainen ei ympäröi ja niistä resorteista sitten tehdäänkin enemmän noita snorklausretkiä muualle. Parhaimmillaan siis siihen väriloistoon voi kävellä suoraan oman bungalowin ovelta. Vaikka ei varsinaista kotiriuttaa olisikaan, niin toki snorklailemalla voi silti nähdäkaloja ja yksittäisiä korallirykelmiä, mutta parhaat apajat on yleensä riutan yhteydessä.

    • Avatar
      Annika Author at 14:02

      Okei, jotain tuollaista ymmärsinkin, kun googlailin. 🙂

  5. Avatar
    Meri / Syö Matkusta Rakasta at 17:26

    Ihanaa että löysit snorklauksen ilon – mä oon snorklannut jo vuosia mutta ymmärrän kyllä miksi kaikki eivät siitä (siis etenkään ennen sitä kokeiltuaan) innostu, tai miksi se voi tuntua jopa pelottavalta. Mä olen nähnyt isoja kilpikonnia vilaukselta snorklausretkellä Malesiassa, mutta mieluusti näkisin uudestaankin.

    Ja niin, kiinalaiset tosiaan tykkäävät kilpikonnista. Täällä niitä näkee joka päivä jossain, milloin ravintolan tarjottimella, milloin metrossa jonkun kantamassa laatikossa (lemmiksiksi tai ruoaksi menossa?) ja milloin missäkin.

    • Avatar
      Annika Author at 20:36

      Mä niin olisin halunnut nähdä kilpikonnan! Pään veden alle laittaminen on mulle jo iso juttu. Siinä sitten vielä opetella hengittelemään jonkin putkilon kautta. Ja vielä kun olen surkea uimari. Mutta onneksi on pelastusliivit!

  6. Avatar
    sarrrri | La Vida Loca 2.0 Matkablogi at 18:46

    Hihi, maakrapu. <3 Mä en ole koskaan kokeillut suppailua, olen pitänyt sitä vähän humpuukina… 😀 Mutta snorklailu on aivan mieletöntä, ja parhaat snorklailut olen suorittanut Galapagossaarilla. Se vedenalainen väriloista on jotain ihan mieletöntä. Mä aloitan nyt tällä sekunnilla kampanjoinnin sen puolesta että lähdetään pian Malediiveille.

    • Avatar
      Annika Author at 20:34

      Suppailu on ihan parasta liikuntaa! Allit kipeänä monta päivää, kun tunnin mloo menemään. 🙂 Ja tuntuu se muuallakin. 🙂 Mulla on aika kivoja kokemuksia, vaikka kalojen tiirailua Gilillä (ei tarvinnut kuin laudalta katsella) ja rukouskutsun kaikuessa jalkaa matkaa Omanissa. Joskus harkitsin jopa oman laudan ostamista, mutta sitten tajusin, että aika vähän olen kotona kesäisin, jolloin voisi olla jonkinlaiset olosuhteet suppailuun.

      Galapagoksella snorklailu on mun unelma. Joskus vielä!

  7. Avatar
    Lotta Watia | Unagidon at 18:53

    Mullekin meri on jotenkin todella vieras – oon todellakin maakrapu. Malediivit silti itseänikin kiehtoneet, mutta hyvä kysymys, miksi? En ole koskaan käynyt sukeltamassa enkä ole meressä rantavettä pidemmälle uskaltautunut. Snorklaaminen voisi olla sellainen hyvä steppi, ettei suoraan sinne sukeltamaan kuitenkaan. Tosi upeelta näyttää! Oon menossa parin kuukauden päästä Okinawalle ja siellä pääsisi snorklaamista puhtaissa vesissä kokeilemaan. Täytyy ottaa itseään niskasta kiinni.

    • Avatar
      Annika Author at 20:38

      Mä niin kannustan sua kokeilemaan! Ihan tämän yhden kokemukseni pohjalta sanoisin, että tee se, jos vain mitenkään rohkaistut! Ja jos hirvittää, laita pelastusliivit. Kiinalaisilla niitä näkyy melkeinpä siinä rantavedessäkin. Minä en voisi lähteä ilman, jottei pohjasta tarvitsisi muijaa hakea. 🙂

  8. Avatar
    Venla / Breezes from my Atlas at 20:53

    Oi voi toi suppailu näyttää niin ihanalta! Vois olla mullekin sopiva laji, ellen sitten kyllästyis lajin hitauteen. 😀 Uiminen ei oo muakaan varten vaan nimenomaan toi vedessä lilluminen kuulostaa tutummalta. En edes jaksa uida kun parikyt metriä, joten siitäkin syystä se jää vähäiselle.

    • Avatar
      Annika Author at 14:12

      Hitaus tai nopeus riippuu siitä, miten lujaa meloo! 😀 Oma uimataito on samaa tasoa. Siksi on mietittävä vesilajitkin sen mukaan.

  9. Avatar
    Tiia/ReiseReise at 00:30

    Haluisin kovasti kokeilla suppailua joskus, kiva, että lajia voi kokeilla melkein missä vain. Snorkkailua en ole koskaan kokeillut, mutta voi olla, että joskus uskaltautuisin.

    • Avatar
      Annika Author at 14:11

      Minä olen aivan hurahtanut suppailuun. Menen aina, missä mahdollista. Paitsi jos kova merenkäynti. Vesipelkoisena on mietittävä vähän myös olosuhteita. 🙂 Minulla suppaillessakin aina pelastusliivit, vaikken menisi edes syvälle. Tässä iässä ei enää paljon puristele, mitä joku ajattelee… 🙂

  10. Avatar
    Noora | Kerran poistuin kotoa at 00:46

    Mä voin niin samaistua tohon ei-vesipedolliseen elämään! On vedessä kivaa uida (jos ei mene liian syvälle) ja sitä on kiva ihastella, mutta mikään vesipeto mäkään en ole. Tota suppailua voisin kyllä mielelläni kokeilla, se näyttää tarpeeksi vaarattomalta 😀 Snorklaamista kokeilin Jamaikalla alkuvuodesta, mutta se ei ollut ihan mun juttuni. Tai en saanut sitä maskia pysymään kunnolla, niin ei hirveästi huvittanut snorklailla. Ehkä jos ei olisi kauheaa epävarmuutta maskin kanssa, niin siitä olisi voinut nauttiakin. 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 14:07

      Minulla varmaan kävi tuuri maskin kanssa, koska se ei ollut edes epämukava! Yritin eilen mennä Sri Lankalla uudelleen, mutta siitä ei mitään hyvää seurannut ja pysyin maissa. Mutta kyllä minä vielä joskus teen sen uudelleen!

  11. Avatar
    Erja/ Andalusian auringossa- ruokamatkablogi at 11:51

    Tuo on niin koomista – että joku menee Malediiveille eikä pidä vedestä 🙂 Mutta hyvä että löytyi oma juttu. Itse en ole mitenkään innoissani vedenalaisista aktiviteeteista (snorklauskin tuntuu jo luonnottomalta, laitesukellus taas niin pelottavalta että joudun muistuttamaan itseäni hengittämisestä, sitten on vielä niitä meduusoja…) ja tunnen oloni todella epämukavaksi siellä mutta se vedenalainen elämä – kaloineen ja muineen on parhaimmillaan kyllä jotain ihan uskomatonta ja niin sen vaivan arvoista!

    • Avatar
      Annika Author at 14:06

      Kyllä minä vedestä pidän: katseltuna ja lojuttuna. Molempiin Malediivit loistava. Esimerkiksi ei delfiinejä, jollei vettä. 🙂

  12. Avatar
    Ansku BCN at 20:10

    Toinen maakrapu täällä moi! Asun Välimeren rannalla ja enkä viihdy meressä. Puolustelen sitä sillä, että ei meillä Lapissa ollut mahdollisuutta tulla sinuiksi veden kanssa, kun vielä juhannuksena oli järvet jäässä :). Mutta enköhän minäkin Malediiveilla keksisi tekemistä, on meinaan melekosen kaunista!

    • Avatar
      Annika Author at 13:11

      Juhannuksenakin järvet jäässä. 😀 Meri on monesti parhaimmillaan rannalta katsottuna, mutta kyllä vain avasi snorklaus niin uusia ulottuvuuksia!

  13. Avatar
    Satu VW I Destination Unknown at 23:40

    SUPpailu on kyllä mahtavaa ja mitkä puitteet teillä tuolla oli! Ja itse voisin kyllä juuri lähteä nyt ihan mihin vain, lukemaan kirjoja ja nollailemaan arjen kiireitä, eli toisin sanoen tuo suunnitelma jo itsessään kuulosti aivan unelmalta!

    • Avatar
      Annika Author at 13:12

      Tiiätkö että niin hullulta kuin se kuulosti, sitä minäkin halusin. Kaikki muu oli plussaa (ja siksi kyllä jäi nojaileminen aika vähiin).

  14. Avatar
    Mika / Lähtöportti at 21:28

    Nämä juttusi Malediiveilta ovat mielenkiintoista luettavaa, koska näkökulmaasi on helppo samaistua. Olen aina ajatellut, ettei siellä olisi itselleni juurikaan tekemistä. Käyn kyllä mielelläni uimassa ja tuollaisissa olosuhteissa vaikka snorklaamassa, mutta vesi ei ole oma elementtini. En usko että viihtyisin resorttisaarilla ollenkaan, matkustan nähdäkseni paikallista elämää ja arkeakin. Mutta tuollaiset delfiinikokemukset kyllä houkuttaa kovasti! Ja aiemmin mainitsemasi Midun kylän tapaiset paikat kävisin itsekin katsomassa. Vaikea kai Malediivien maisemissa olisi pettymystä tuntea! Vaan maailma on monenlaisia kohteita ja houkutuksia täynnä…

  15. Avatar
    Annika Author at 13:14

    Kiva kuulla, että avasin näkökulmaa, joka sinuakin ehkä askarruttanut. Delfiinit olivat aivan mielettömiä! Ja tosiaan kylä. Luultavasti resortin valinnalla on aika suuri merkitys loman onnistumissa, jos haluaa muuta kuin ihan vain rantaelämää. Paikalliset saaret ovat tietenkin myös vaihtoehto, jolloin paikalliselämä tulee tutummaksi, mutta silloin naisväen lomailuun tulee omat rajoitteensa, esim. uiminen vaateet päällä.

  16. Avatar
    Miika ♥ Gia | matkakuume.net at 01:10

    Malediivit ♥ SInne lähtisin milloin tahansa uudelleen. Monta upeaa rantakohdetta on maailmasta löytynyt, mutta ei vielä Malediivien voittanutta. Ja se vedenalainen elämä se vasta huikeaa onkin. Upeaa että voitit itsesi ja otit kurkistuksen pinnan alle. Sitä on vaikea sanoin kuvailla, mutta se todellakin on aivan oma maailmansa 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 09:54

      Todellakin! Miksen voisi pakata laukkua ja lähteä takaisin just nyt!

  17. Avatar
    Stacy Siivonen at 21:26

    Niin on paljon asioita maailmassa, joita on vaikea ymmärtää ja minusta koralli talon rakennusaineena on sellainen.
    No, enpä minäkään ole tutustunut juurikaan vedenalaiseen elämään, kaikkeen ei elämä riitä. Minä olen tehnyt päätöksen käyttää tämä elämäni maaeläinten havainnointiin, mutta mahdollinen tuleva elämä on sitten käytettävä vedenalaisen elämän tutkimiseen.

    • Avatar
      Annika Author at 11:22

      Ajattelin nyt päälle nelikymppisenä laajentaa aluetta myös veden alle. Ihan vähän. Sukeltamaan en ryhdy!

  18. Avatar
    Kohteena maailma / Rami at 22:44

    Täydellien paikka rentoutumiseen. Upeat rannat, sopivan vähän tekemistä ja palmuja, minkä alla lukea kirjoja. Jos saisi vielä jotain laadukasta IPA olutta pimeän laskeuduttua, niin taitaa olla jo liikaa pyydetty?

    • Avatar
      Annika Author at 11:19

      Eiköhän tuolta sitä oluttakin olisi saanut. Oli kuulemma alkoholivarastot kunnossa kuukausiksi, jos jostain syystä ei olisi mahdollista tuoda lisää. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.