Type and press Enter.

Näin maailman kauneimman rannan 

Minut luvattiin viedä maailman kauneimmalle rannalle. ”Haluan näyttää sinulle minun rantani”, hän sanoi.

Kauneus on subjektiivista. Milloin ihmiset puhuvat paratiisirannoista, puhutaan yleensä valkoisesta hiekasta, turkoosista merestä, rannalla huojuvista ja mereen kurkottelevista palmuista, joiden rungoilla vai makailla ja siitä sitten jakaa Instagram-kuvia. Kyllä, minustakin tällainen on yhdenlainen rantaparatiisi. Onhan trooppinen lämpö ihanaa. Onhan valkoisen hiekan, turkoosin meren ja huojuvien palmujen pyhä kolminaisuus usein tae kivasta lomafiiliksestä, leppoisasta oleilusta, rentoutumisesta.

Mutta yhä useammin kaunista rantaa ajatellessani näen silmissäni Grönlannin kalliot, Färsaarten jylhyyden, Gozon kaupunkirannat, auringonlaskun, en niinkään sen paistamista päivällä. Näillä rannoilla eivät palmut huoju, mutta vesi voi olla kirkasta kaikissa sinisen eri sävyissä.

Maailman kaunein ranta

Maailman kaunein ranta

Yhä useammin ne paratiisirannaksi kutsutut ovat roskaisia. Paratiisiin kannetaan muovia, mutta sitä ei viedä pois. Minua suuresti kiehtovat rannat ovat edes osin koskemattomia, vailla ihmispaljoutta. Niissä on jotenkin enemmän luonnetta. Ja sitten minä yhtäkkiä olin siellä – maailman kauneimmalla rannalla.

Rannalle ei pääse autolla. Nyt tätä kirjoittaessani kolme päivää myöhemmin reiteni huutavat edelleen kivusta. Rannalle siis todella kiivetään. Ensin reilut puoli tuntia alaspäin ja noin 20 minuuttia ylös, kun rannalta vihdoin malttoi lähteä. Tämä ei todella ole mikään kivasti kesäisesti flipflopeissa lähestyttävä vaan vaatii kunnon kengät. Minulla oli tennarit ja nyt kunnon mustelma kankussa, koska irtokivet liukuivat alta. Kapea polku on jyrkkä. Ei se mikään extremereitti ole, mutta koska olen enemmän mallia sohvaperuna kuin vuohi, joutui siinä ponnistelemaan. Mutta aina välillä näkyi vilaus siitä, mikä alhaalla odottaisi.

Ja siellä se sitten oli: maailman kaunein ranta.

Maailman kaunein ranta

Maailman kaunein ranta

Ranta on pieni. Siellä on pehmeää hiekkaa. Siellä on puhdas vesi, turkoosia ja sinistä, koska merivirtaukset kulkevat kahteen suuntaan. Se on luonnon saartama, kuin luonnon muovaama amfiteatteri. Kalliot meressä ovat toinen valkoharmaa, toinen ruskea, koska luonto. En minä kivistä ymmärrä, mutta sen toki näen, että kahta eri tyyppistä on. Siellä on puhdasta. Ei ole roskia. On vain muutama ihminen. Yksi hurmiossa kirmaava koira. Tällaista on maailman kauneimmalla rannalla.

Kesällä muuten vesi on korkeammalla ja rantaa näkyy vähemmän. Minä luulen, että vaikka osuisin kulmille, en ehkä menisi uudelleen. Haluan muistaa sen tällaisena huhtikuun alun vähän vielä viileänä aamupäivänä. Haluan muistaa meren tuoksun ja kohinan, tuulen hiuksissa, ylhäällä rinteessä sekä tuulen että meren äänet.

Tiedän, että jos en nyt sano tätä tässä, joku kysyy, missä ranta on. Lupasin olla kertomatta. Minut vietiin sinne, koska minun haluttiin näkevän se, mutta vannotettiin olemaan kertomatta, koska kohta se ei enää ole samanlainen. Vielä sinne voi paikallinen mennä makuupussissa yöksi kenenkään häiritsemättä. Telttailu on kiellettyä.

”My beach”, hän sanoi. Vaikka Portugali tarvitsee turisteja, ei meidän kaikkialle tarvitse mennä. Kyllä meille riittää merenrantaa pitkälti. Antaa paikallisten pitää omat salaiset sopukkansa. 

Maailman kaunein ranta

Maailman kaunein ranta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

6 comments

  1. Hieno ranta, tuo on totta että usein ne parhaat rannat on vähän tyhjempiä. Olen nähnyt monenlaisia, suosikkini taitaa nyt olla Italian saarten ja Kreikan rannat. Vähän pohjoisemmassa Italiaa tuli yllätyksenä se kun rannalla oli lipunmyyntikioski josta sai ostaa kaikkia palveluita ja sisäänpääsylippuja rannalle. Mieleeni on myös jäänyt yksi suosittu ranta Espanjassa joka oli kesällä roskainen ja pulut metsästivät niitä roskia

    1. Rannan kauneuskin on helposti kiinni siitä, mitä siellä haluaa tehdä. Tuolla esimerkiksi ei ole mitään palveluja. Siksi se on säilynyt hiljaisena ja siistinä. Usein suosituimmilla on kaikki tarvittava, mutta niissä on taas omat varjopuolensa.

  2. Minulle parhaat rannat ovat sellaisia, joita massat eivät ole löytäneet ja joita pitää hieman etsiä- oli se sitten Kaakkois-Aasian turkoosin sininen “kahluuranta”, Islannin musta laavahiekkainen myrkyisiä ranta tai oma mökkijärven pieni hiekkaranta.. Haluan siis olla rauhassa enkä viihdy ns. hyljerannoilla, jossa “läskiä grillataan” vieri vieressä tai kaikkea myydään turreille. Näissäkin olen tosin käynyt… Matkoja varten, jos haluan mennä rannalle, katselen googlen karttoja ja satelliittikuvia, ja koetan löytää oman Shangri-La rannan. Aika lähellä oli löytää sellainen viime kesänä Uzbekistanissa Aydarkul järvellä, jossa oli 54 astetta lämmintä ja vesikin reippaasti yli 30 astetta — eikä ketään siinä hiekkarannalla. Siis Uzbekistanissa! Olinko hämmästynyt — olin.

    1. No onpa takuulla ollut kokemus tuo Uzbekistanissa!
      Jos rannalle menee oleilemaan, silloin tietty palvelut kivoja, mutta eihän omaa rauhaa mikään voita. Kovin harvoin läskejäni grillailen, mutta joskus on kiva varjon alla makailla lukemassa. Varjoa taas vaikea saada ilman palveluja. Nää on näitä ensimmäisen maailman todellisia ongelmia. 😀

  3. Oi, onpa kaunista tosiaan! Itselleni kauneimmat rannat liittyvät luontoon ja hiljaisuuteen ja juuri siihen edes osittaiseen koskemattomuuteen eikä niiden tarvitse olla aina trooppisia rantoja. Pohjoisen pallonpuoliskon karunkauniit, ilmastoltaan viileämmät rannat ovat monesti huikean kauniita. Ei ole merta voittanutta.❤️

    1. Rannat varmaaan jakavat mielipiteitä. Toisille se ainoa oikea ranta on valkoista hiekkaa ja palmuja. Eihän niistäkään voi sanoa, että kun on nähnyt yhden, on nähnyt kaikki, mutta niissä on variaatiota vähemmän kuin näissä enemmän luonnonmukaisissa. Tai siis luonnon muovaamiahan monet hiekkarannatkin ovat. Äh, en osaa selittää. Mutta siis minun sydämeni pamppailee kyllä ehkäpä enemmänkin juuri näille vähän karuimmille.