Type and press Enter.

La Digue (Seychellit) on paratiisi

– La Digue, vastasin, kun taas yksi paikallinen kysyi, mikä on suosikkini Seychellien saarista.
– Kaikki sanovat La Digue. Paikalliset haluavat muuttaa sinne, kun jäävät eläkkeelle, minulle vastattiin.

Seychellien pääsaarista La Digue on ihan omanlaisensa. Siitä puhutaan autottomana fillarikansan saarena, ja kuvaus pitää hyvin paikkansa. Autoja on, mutta hyvin vähän. Lähinnä ne ovat takseja tai pieniä lavakuorma-autoja ja golfkärryjä. Suurin osa tosiaan ajelee fillarilla. Kaikissa kuvissa minäkin olin nähnyt helmat hulmuten merimaisemassa hikoilematta hymyillen pyöräileviä turisteja, mutta totuus on, että La Digue ei suinkaan ole mikään Alankomaat vaan siellä on todellisuudessa aivan järjettömiä mäkiä. Jos siis vuokraat majapaikkasi kautta jo joitain vuosia sitten parhaat päivänsä nähneen mankelin etkä ole ihan triathlon-kunnossa, olet vaikeuksissa. Mutta jos onnistut saamaan vuokralle sähköpyörän, saaresta nauttiminen paranee eksponentiaalisesti. Täällä sähköpyörät ovat vähän kuin sähköpotkulaudat, eli alkuun polkaistaan, tasaisella pääsee polkematta kuin tehottomalla mopolla, mutta ylämäessä poljetaan sähköavusteisesti. Aivan mainioita pelejä (mutta vuorokausivuokra on noin 40 euroa ja ilman voi jäädä, jollei varaa etukäteen)!

La Digue

Lautat tulevat pikkuruiseen keskustaan. Kylänraitilla taksi vältteli tottuneesti fillareita. Jo auton ikkunasta katsellessani saaresta tuli hirmu hyvä fiilis. Lautalta noin kilometrin säteellä on tasaista, mutta kun lähtee päätietä kiertämään saarta (ei mene ympäri), päätyy mäkiin. Ihan hurjiin mäkiin. Tasaista aluetta voisi sanoa keskustaksi. Siellä on kauppoja ja ravintoloita. Vähän syrjempänä on suosikkini Zerof, edullinen ja hyvä take away -paikka, jossa voi syödä myös pöydässä, mutta ruoka on noutopakkauksessa.

La Digue on kuuluisin yhdeksi maailman kauneimmista rannoista sanotusta Anse Source d’Argentista. Se on valokuvissa aivan uskomattoman kaunis. Siellä on jännän näköiseksi hioutuneita kiviä ja valkoista puuterihiekkaa. Minä jouduin pettymään, koska en nähnyt rantaa sellaisena. Menin vahingossa laskuveden aikaan, jolloin meren pohjaa näkyi aika pitkälle. Ranta ei enää ollutkaan niin kaunis. Toisaalta myöhään iltapäivällä ranta oli melkein tyhjä, mikä lisää minkä vain luonnonpaikan viehätystä. Mutta seuraavana päivänä aamupäivällä sinne ajoi katkeamaton fillarijono. Anse Source d’Argent on suojelualueella, jonne on noin kympin pääsymaksu. Se on maksettava joka kerta, kun rannalle menee. Jos menee kello 16-18 välisenä aikana, saa samalla lipulla mennä seuraavanakin päivänä.

Anse Source d'Argent La Digue
Anse Source d'Argent La Digue

Melkein kaikille muille rannoille meneminen vaatii ponnistelua (tai sähköfillarin tai taksin). Grand Anse on suuri ja kaunis. Näytti kuitenkin siltä, että suuri osa ei jäänyt siihen, vaan jatkoi polkua pitkin jalkaisin ensin Petite Anselle ja sitten vielä Anse Cocosille. Vaikka korkeuseroa ei sanottu opastaulussa suureksi ja vaikka monista blogeista voi lukea, että pikku jungletrek siinä vain on, sanoisin, että kyllä ihan hiki tulee, kun Cocosille kiipeää. Polku kulkee paljolti kivikkoisessa maastossa, jossa suosittelen ehdottomasti kunnon kenkiä (ei flip flopeja). Rantana Cocos ei minusta ollut erityinen, mutta kuulin siellä olevan hyvät mahdollisuudet nähdä merikilpikonnia, jos snorklailee. Rannan Coco Bar tuli rommeineen kyllä tarpeeseen. (Ehkä patikka tuntui minusta poikkeuksellisen raskaalta, koska olin saanut koronatartunnan, mitä en tuolloin vielä tiennyt, mutta olin jo kuumeessa.)

La Digue
La Digue
Anse Cocos La Digue
Anse Cocos La Digue

Toisella puolella saarta on myös ihan nätti Anse Patates. Tällä puolella (lauttarannan puoli) saarta on muutenkin enemmän palveluja, esimerkiksi rantabaareja. Anse Source d’Argentin puolella, jossa itse asuin, palvelut olivat vähissä. Reggae Barissa käväisin uuden vuoden aattona, mutta ruoka oli kovaan hintaansa nähden aika kehnoa. Fillarilla toki suhailee pikkuruisen saaren puolelta toiselle helposti. Suosittelen mutten otsalampun tai vastaavan ottamista mukaan. La Digue on auringon laskettua varsin pimeä. Toinen vinkki olkoon se, että rannoilla keskimäärin on aika vähän palveluja, välttämättä ei edes kioskia. On siis hyvä ottaa juomaa ja evästä mukaan.

La Digue

Olin La Diguella vain kaksi vuorokautta, mikä oli aivan liian vähän. Sen leppoisassa tunnelmassa olisin viihtynyt pidempäänkin. Jos näillä tiedoilla menisin ensimmäistä kertaa, viipyisin neljä päivää, ja jos rahat riittäisivät, ottaisin koko ajaksi sähköpyörän.

Jäin vielä miettimään, miksi niinkin voimakkaasti julistin otsikossa, että ihan paratiisiksi sanoin. Kun tarpeeksi on kiertänyt maailmaa, harva paikka enää varsinaisesti tekee vaikutusta. La Digue on kuitenkin niin erilainen ja ainutlaatuinen kuin oikeastaan mikään paikka koskaan ennen, että se pääsi vaivihkaa todella tekemään vaikutuksen. Onhan se turistinen, ja muihin Seychellien saariin verrattuna varsinainen rysä, mutta toisaalta siellä voi tulla vastaan keskellä tietä aterioiva jättiläiskilpikonna.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

4 comments

  1. Ei muuten ole ihan edullinen tuo 40 euron vuorokausihinta. Useassa paikassa saa autonkin halvemmalla, mutta kieltämättä on varmaan näppärä peli La Diguella. Ja kyllähän tuo saari hienolta kuvien perusteella näyttää, olkoonkin kuinka turistinen tahansa.

    1. Hinta on ihan järjetön, mutta linjassa liikkumisen kalleuden kanssa noilla saarilla. Autoja näkyi Mahella halvimmillaan tuohon hintaan. On se melkoinen lisä päiväbudjettiin, mutta oli sähköfillari hurjan hyvä.

  2. Kyllä vahvasti siltä vaikuttaa, että jos Seychelleille pääsen, niin La Digue olisi minunkin valintani. Onko siellä myös ihan paikallisasutusta ja -elämää turistisuudesta huolimatta? Jospa siellä nelisen yötä ja sitten pääsaarella pari-kolme.

    Komeat maisemat! Kartalla etäisyydet näyttävät lyhyiltä, käveltäviltäkin, mutta niin ei taida käytännössä olla. Voisiko mielestäsi kävellä Anse Source d’Argentiin tuolta kylästä?

    Kilppari saa kyllä bonuspisteet!

    1. On kyllä paikallisasutusta ihan heti kylillä ja ympäri saarta ylipäätään. 3000 asukasta on. Vaikka saari on turistinen, siellä on ihan aitoakin elämää. Jos olisin ollut pidempään, olisin fillaroinut myös pikkuteitä enemmän ja tutustunut paikalliseen elämäntapaan.

      Pystyy hyvin kävelemään. Välimatkat eivät varsinaisesti ole pitkiä. Enimmäkseen vain porukka ajaa pyörällä, ja jos lähtee yhtään pidemmälle, vaikka Grand Anselle, sinne kävelee reilun tunnin. Eivät matkat siis mitään älyttömiä ole, mutta aikaa vievää liikkuminen jalkaisin on. Mutta jos yhtään suunnittelee päiväohjelmat etukäteen eikä rynni edestakaisin, pärjää kyllä kävellenkin.

      Odota, kun kerron vielä Praslinista. Saatat sittenkin päätyä menemään myös sinne. 🙂