Oliko siellä hyvää ruokaa, kysytään usein, kun joku palaa reissusta. Vastaus kysymykseen, onko Ljubljanassa tai ylipäätään Sloveniassa hyvää ruokaa, on hyvin helppo: kyllä on. Ruoka on loistavaa ja mikä vielä hyvinkin positiivista, se on erittäin edullista. Vai mitä tuumaat kuuden ruokalajin lounaasta viineineen alle 50 eurolla?
Na gradu -ravintola on helppo löytää Ljubljanan linnalta, jonne pääsee nousemaan köysiradalla (4 euroa / meno-paluu) tai omin voimin, jos haluaa reippailla. Linnalta on hyvät näköalat alas kaupunkiin, joten sinne mennään usein maisemien vuoksi, mutta myös syömään. Ravintolan avoimella ulkoterassilla juotiin lähinnä olutta ja lasitetulla nautittiin ruoasta.
Koska en oikein osaa puhua ruoasta asiantuntevin termein, en edes yritä. Joissain blogeissa on aivan huikeita ruokakuvia ja asiallisesti eritelty makuja, mutta minä olen parempi syömisessä. Vähän erilainen ruokajuttu siis. Tässä muistiinpanoni ihan sellaisenaan, kuin niitä syödessäni tein. Tervetuloa mukaan nauttimaan Jedilnik. sprehod po Sloveniji (Menu. Kävely Slovenian halki).
Viini yksi: kevyt, kuiva, hedelmäinen Verus.
Annos yksi: marinated scampi, salt flower, olive oli emulsion with orange and lemon, anchovy cream.
– kaunista!
– raakaa!!
– kiinnostava tuttavuus, en tilaisi toiste
– suutuntuma emulsiomainen
– appelsiini ja sitruuna maistuvat eniten
Annos kaksi: pasta filled with dandelion, rolled in karst bacon, with vinegar, Tolminic cheese cream and linseed.
– mikä tuoksu!
– äskeistä perinteisempää
– viileä ulkona, pasta ihan parasta
– niin hyvää!
– enemmänkin olisi maistunut (mutta vielä neljä ruokalajia jäljellä)
Annos kolme: crunchy dried and salted cod ball, chicory, candied red pepper and horseradish.
– mitkä värit!
– kyllä aukeaa nenä piparjuuresta
– piparjuuren vuoksi näyttää voimakkaamman makuiselta kuin on
– maku aika vähäinen
Tilannekatsaus: syöjä alkaa olla täynnä. Jäljellä puolet ateriasta ja mietin, miten ikinä kykenen.
Annos neljä: green drink for Ljubljana, european green capital 2016.
– Nyt on meinaan vihermömmöä!
– vähän ennakkoluuloja
– aivan ihana tuoksu
– ennakkoluulot turhat
– tosi hyvää
– maku raikas
– maistuu hedelmäiseltä enemmän kuin liian terveelliseltä
Viini kaksi: suuri lasi suurelle viinille, sanoi tarjoilija. Voimakas, erilainen kuin ennen juomani valkkarit, mutta epäilemättä hyvä lihan kanssa.
Annos viisi: wild boar fillet, mashed parsnip, carrot pudding, apple and thyme sause (vaihtoehtona olisi ollut myös kasvisversio).
– pakko maistaa, koska villisikaa en ole syönyt, vaikka vähän epäilyttää
– en jaksaisi enää yhtään
– palsternakan maku yllätti
– liha mureaa, erittäin hyvin valmistettu
– nyt on maistettu villisikaa
Jälkiruoan aika. En uskoisi koskaan sanovani tätä, mutta olin ihan vähällä todeta, etten enää pysty. En todennut.
Annos kuusi: castle cake
– suklaakakku! okei, syödään tyttömahaan
– mansikkavaahto aika epäesteettinen keko
– höh, kovin mieto maultaan, aika laimea
– mansikka tosi hyvää ja raikasta
Kokonaisarvosana hyvä. Ei erinomainen, mutta vahva hyvä.
Lopettelin lounaan siinä puoli neljä iltapäivällä. Arvaatko, milloin oli seuraavaksi nälkä? Ei varsinaisesti vielä edes seuraavana aamuna. Söin aamupalan, koska en tiennyt, koska ehtisin seuraavaksi syödä. Mutta koko iltana ei tullut mieleenkään mennä syömään. Olin aivan täynnä vielä nukkumaan mennessä. Hotellin pöydälle tuotuja suklaamunia aloin edes ajatella vasta iltakymmeneltä.
Yhteistyössä Ljubljana Tourist Officen ja Slovenia Tourist Officen kanssa
Lisää Sloveniasta tietenkin Travelloverblogissa mutta myös osoitteessa www.slovenia.info
12 comments
Tämmöisestä minä tykkään, pienistä kauniista piperryksistä, ja etenkin jos niitä on paljon! Eikä itse ravintolakaan näytä hullummalta, kelpaisi 🙂
Näitä oli ihan hirveästi! Tein virheen siinä, että söin kaikki neljä kalapalloa. En kehdannut jättää. Kaksi olisi ollut maksimi. Olisi välttänyt järjettömän ähkyn. 🙂
just hyvä ruokajuttu 🙂
Kiitti!
Minäkään en ole kovin hyvä taiteilemaan sanoilla, kun on kyse ruuasta. Mutta mielelläni siitä luen, katselen kuvia ja SYÖN! 🙂 Kylläpä sait eteesi kauniita annoksia. En ihmettele, että alkoi olla täysi olo, voisi tehdä minullakin tiukkaa, vaikka tällä hetkellä olen imetyksen myötä ollut jo kuukausitolkulla sellaisessa tilassa, että syötyäni oman ruokani putsaan myös muiden lautaset. Tuo raaka scampi kuulosti kyllä vähän jännältä, mutta muuten oikein pätevän näköinen menu.
En muuten ymmärrä ollenkaan, miksi olen reissannut niin vähän Itä-Euroopassa, en lähes ollenkaan! Suht lähellä, kaunista ja halpaa… what’s there not to like?
Itä-Eurooppa on aliarvostettu monella tavalla. Kun niihin maihin menee, hullaantuu. Ainakin minä. Ruokaa rakastavalle monet itäisen Euroopan maat ovat aivan huippuja: erinomaista ruokaa ja todella halvalla. Tämäkin ravintola on meille suomalaisille varsin edullinen laatuunsa nähden. Pitkin kevättä olen miettinyt dieetin välttämättömyyttä, mutta kuten huomaat, en ihan ainakaan Sloveniassa ryhtynyt…
Kyllähän tässä nyt sekä kuvat että teksti helposti yltää ruokabloggaajan tasolle! Ja erittäin selkokielisesti kyllä tulee esiin oma kokemus ja mielipide. 🙂
Näyttää eri hyviltä ihan kaikki, enkä panisi lainkaan pahakseni! Eilen vetäisin täällä Tukholmassa bib gourmand -ravintolassa kolmen ruokalajin illallisen, ja sekin sai olon jo HYVIN kylläiseksi. Lämmintä ateriaa en edes jaksanut kokonaan! Näiden viiden tai kuuden ruokalajin ruokailuja on aina vaikea jaksaa, ellei sitten ole todella pieniä annoksia. Todelliset fine dining -paikat osaavat kyllä sen taidon erinomaisesti.
Näissä ruokajutuissa jään aina miettimään omalta kannalta tärkeää gluteenitonta kulmaa. Aina näissä keskihyvissä paikoissa ulkomailla se ei ole kovinkaan helppo rasti. Harmillisesti joutuisi todennäköisesti jättämään monenkin ruoan tästä listasta pois. Erityisesti jäisi ottamaan pannuun tuo suklaakakku. 😛
Tiedätkö, siinä syödessäni mietin, miten mahtaisivat huomioida erilaisia ruokarajoituksia. Totta on, että näistä ruoista epäilemättä keliaakikko joutuisi jättämään jotain syömättä. Ruokalistaa en muuten katsonut, koska tämä oli minulle valittu valmiiksi. Kai sieltä jonkin setin saisi sinullekin kerättyä. Hinnat olivat kyllä kovemmat. Kuudesta itse valitusta joutuisi maksamaan enemmän. Mutta ehkä vähempikin riittäisi… En juurikaan käy fine dining -paikoissa kotona, mutta sen kerran, kun käyn, en haluaisi lähteä nälköisenä kotiin, mutta niinkin on käynyt. Sen puoleen todellakin arvostan, että tässä ravintolassa sain ruokaa taatusti kyllikseni. 🙂
Laitan tämän ravintolan muistiin, koska toivon palaavani Ljubljanaan lähivuosina. Ei olisi tullut mieleenkään, että sieltä linnalta voisi löytyä näin houkuttelevalta kuulostava ravintola ilmeisen mainiolla hinta-laatusuhteella. Kun näin tuon pastakuvan, niin harmittelin mielessäni annoksen pientä kokoa jo ennen kuin mainitsit saman asian. Mutta niin, osana noin suurta kokonaisuutta ei varmasti suurempaa määrää kaipaisikaan!
Suosittelen todella, jos haluaa vetää överit hyvää ruokaa. Toki listalta tilaamalla saisi ehkä syötyä maltillisemminkin. 🙂 Joo, jos pasta olisi ollut pääruoka, olisin alkanut perätä oikeuksiani, mutta osana kuutta ruokalajia olisi suonut vaikkapa kalapalloja olevan jopa vähemmän. Usein on niin, että turistipaikkojen yhteydessä olevat ravintolat ihan kuraa. Joskus muistan Roomassa Pantheonin kulmalla syöneeni pakasteesta sulatettua lasagnea. Mutta ei ollut tämä sellainen.
Oi miten kaunista <3 Ovatko viinit muuten ihan paikallista tuotantoa?
Juu, Slovenia on aivan verraton viinimaa! Kirjoitan siitä lisää lähiaikoina.