Kuuba on mainettaan parempi ruoka- ja juomamaa

Kuuba on mainettaan parempi ruoka- ja juomamaa

Olin kuullut Kuubaa pidettävän surkeana ruokamaana. Minua kehotettiin ottamaan omat suolat ja pippurit mukaan, ja lennolta ne nappasinkin valumaan laukkuun, kun korkit pettivät. Jostain matkablogistakin luin, että papu-riisiä ja lihaa, siinä kaikki, muuta ei olisi saatavana. Olin kuullut myös tarinoita rytmikkäästä rummutuksesta, jota kuulee aina ravintolassa. Pauke tulee kuulemma siitä, kun asiakkaat hakkaavat kuivettuneita suolasirottimia pöydän kanteen.

Puppua joka sana. Kuubalainen ruoka on mainettaan paljon parempaa. Ruokapaikkoja ei ole määräänsä enempää, mutta esimerkiksi Havannan vanhassa kaupungissa niitä on kyllä valittavaksi asti. Olin myös kuullut Kuuban olevan kallis, eurooppalaisissa hinnoissa. On vain muistettava, että eurooppalaisia hintoja on monenlaisia. On suomalainen ja vaikkapa bulgarialainen Eurooppa. Hintataso oli ehkä jotain siltä väliltä, lähempää kuitenkin Bulgariaa kuin ryöstöhintaista Suomea. Vai milloin olet saanut lautasellisen hummeria Helsingistä vitosella?

Kuuba ruoka

Vitosen hummeri

Kuuba ruoka

Possua, kanaa, katkarapua ja hummeria vartaassa. Hinta alle kympin.

Ruoan kanssa kävi samoin kuin missä tahansa: välillä se oli syötävää, toisinaan ihan hyvää ja joskus ihan taivaallista. Parasta oli ehdottomasti El Idiliossa, lähellä jälkimmäistä Havannan majapaikkaamme. Se on kaukana vanhasta kaupungista, mutta koska taksi maksaa vitosen suuntaansa (enemmän maksaminen on liikaa), kannattaa sen ruoan vuoksi ajella. Lounasaikaan saimme viimeisen pöydän, illalliselle piti jonottaa. Alku- ja pääruoat juomineen kahdelle maksoivat kalleimmillaan 48 euroa (sis. 10 % tarjoilupalkkio).

Kuuba ruoka

El Idilion moderni avokeittiö

Kuuba ruoka

Kuuba ruoka

Hummeria, kalaa ja katkarapuja 11 euroa

En ole perehtynyt kuubalaiseen talousjärjestelmään tai politiikkaan kovin tarkasti, mutta jos oikein olen ymmärtänyt, yksityisyrittäminen on aika rajallista ja valtio omistaa paljon, kuten kommunistisissa maissa on tapana. Suurin osa ravintoloista ja baareista on siis valtion, ja pakko todeta, että niissä palvelu on useimmiten hirvittävän hidasta, oli kyse kuinka tyylikkäästä paikasta hyvänsä. Sen sijaan jotkin ravintolat, paladarit, ovat yksityisessä omistuksessa, kuten juuri El Idilio. Siellä toiminta on vastaavaa kuin meillä kotona: tehokasta, ei mitenkään ylitsevuotavan ystävällistä, mutta asiallista.

Kuuba ruoka

Vanhassa kaupungissa

Kuuba ruoka

No hups, ei kun ihan vaan naapuripöydästä kuvailin…

Koska rommi luultavasti on halvempaa kuin siihen sekoitettavat ainekset, pitää drinksuissa varautua kohtuullisen kitkeryyteen, jollei opi sanomaan, että vähempikin rommi riittää. Keskimääräinen mojiton hinta oli siinä neljän euron pintaan, ja sillä rahalla sai rommia useamman paukun tarpeiksi. Välillä juomat olivat niin vahvasti Havana Clubia (rommimerkki), että juomatta jäi. Vitosella sai pina coladan ananaksessa, valmistettuna siinä silmien alla hedelmän poraamisesta alkaen. Sellaista vanhaa taksia vasten imutellessa tuntui kyllä niin kesältä, niin lomalta, niin Karibialta.

Kuuba juoma

Kuuba juoma

Kuuba juoma

Kuuba juoma

Tiedätte sen tilanteen, kun veskiin pitäisi päästä ja kun ei ostamatta oikein kehtaa vesiin pyyhältää. Ei ihan se tyylikkäin ja trendikkäin mesta. Muuta ei ollut tarjolla kuin rommia ja rommia, muovipullosta.

Kuuba juoma

Tämä on Che Guevara. Niin paljon rommia ja tuota sinistä, ettei mitenkään pystynyt juomaan. Reissukaveri joi. Sanoi, ettei kehtaa jättää. Ja lähtiessä kaadettiin vielä tujaus rommia, noin niin kuin kai kiitokseksi.

Kuuba juoma

Loman ensimmäiset mojitot. Huom, vain yhdet. Tehtiin vain sarjoissa. Mutta sama juttu oli tämä kanssa: niin vahva, että jäi juomatta.

Vähitellen silmä alkoi tottua seinässä oleviin luukkuihin, pikku kioskeihin, joita oikeastaan on Havannassa kaikkialla. Yksityisyritteliäisyydeksi voisin uskoa niitäkin. Yleisin myyntiartikkeli niissä näytti olevan eri tavalla täytetyt sämpylät. Sen kerran, kun esimerkiksi kahvilassa otin aamupalalla sandwichiä, se oli täytetty, jollain tavalla lämmitetty sämpylä, joka jäähtyessään muuttui rutikuivaksi. Jos et kuivasta valkoisesta leivästä noin erityisemmin välitä, suosittelen välttämään. Pitsapaloja ja muuta snacksia näytti luukuista myös saavan.

 Meillä kahdesta casa particularesta (kotimajoitus) toinen tarjosi aamiaista vitosella, toisessa ei aamiaisvaihtoehtoa ollut. Vitosella sai kahvia, tuorepuristettua guavamehua, leipää, munakasta, hedelmiä. Kaupungilla aamiaiseen sai menemään enemmän. Inglaterra hotellin laajan ja verrattain hyvän buffan upeassa ruokasalissa sai kahdeksalla eurolla.

Kuuba ruoka

Aamupalalla Plaza Viejalla

Kuuba ruoka

Next Post:
Previous Post:
There are 10 comments for this article
  1. Avatar
    Teija / Lähdetään Taas at 14:52

    Kyllä on Kuuban ruoka kehittynyt kymmenen vuoden aikana. Itse muistan vain ne riisit ja pavut kala- tai kanapalan kera. Hyviä nekin, kun pidän riisistä ja pavuista 😉 Havana Clubia oli tosin jo tuolloin koko Kuuba täynnä. Ihan kuin koko maa olisi ollut brändätty. Tai sitten sen rommin brändäys on onnistunut 😀 Muistan, kun oli paljon edullisempaa ostaa koko pullo rommia lantrinkeineen pöytään kuin seurueemme kolmelle henkilölle yhdet drinkit. Välillä oli pakko valita kalliimpi vaihtoehto.

    • Avatar
      Annika Author at 17:20

      Minä olin oikein hyvilläni kehityksestä, koska pavut eivät oikein putoa. Johan minä niitäkin olisin syönyt, jos muuta ei olisi ollut, ja niihin olin varautunut. Mielihyvä oli melkoinen, kun näin ruokalistoilla yhtä ja toista vaihtoehtoa. Ei ihan laadukkainta rommia tainnut che guevaran muovipulloissa olla. Sanoin pulloriviä rypsiöljyksi. Samanlaisia muovipulloja. Eipä tullutkaan katsottua, paljonko olisi baareissa pullo maksanut. Isommalla porukalla epäilemättä järkevää. Kaksin oikein ei…

  2. Avatar
    Henna / Kulkutautiset at 09:25

    Näyttää siltä, että kyllähän tuolla kelpaa syödä! Olen myös kuullut riisistä ja pavuista, ja itse asiassa vastaavia annoksia popsinutkin esim. Costa Ricassa. Maistuivat nekin ihan ok, mutta nämä näyttävät monet jo sen verran hyviltä, että alkoi tehdä mieli 😀 Olen myös kohdannut reissatessa tuon samaisen ongelman, että drinkit tehdään liian vahvoiksi. Joskus jopa niin, että baarimikko ilahduttaakseen lorauttaa vielä ylimääräisen tujauksen mukaan. Ei uppoa minullekaan, nämä suomalaisen säännöstellyt drinkit ovat paljon sopivampia sekä makuhermoilleni että viinapäälleni.

    • Avatar
      Annika Author at 09:31

      Lisäkkeenä papuriisiä kyllä halutessaan sai, mutta myös riisiä ilman papuja. Olin niin yllättynyt ruoasta, koska sen huonoudesta ja yksipuolisuudesta oli varoiteltu. Noh, omat annokseni ovat aika yksipuolisia kyllä, koska tykkään kalasta ja merenelävistä.

      Olin taannoin Porvoon paahtimon drinkkikoulussa, ja siellä baarimikko korosti nimenomaan ainesosien oikeita suhteita parhaan maun saamiseksi. Jos sitten lorottelee viinaksia överisti, todellakin kärsii maku. Enkä minäkään pidä optimaalina tilanteena olla yksien jälkeen päissäni. 😀

  3. Avatar
    Miika ♥ Gia | matkakuume.net at 09:42

    Kyllä nuo ihan mukiinmeneviltä näyttävät, ellei osittain jopa herkulliselta!

    Törmäsin pariin kuubalaiseen taannoin eräällä työmatkalla, ja juttelin heidän kanssaan koko illan viinipullon äärellä taloudellisesta tilanteesta, Se ei tosissaan ole häävi. Ongelmaksi muodostuu normikansalle tuolle se, että vaikka olisikin rahaa, ei ole mitään mitä ostaa. Turisteille toki näyttäytyy erilaiset kasvot, sillä se mitä on, panostetaan vieraanvaraisuuteen.

    Drinkkiongelmahan ei muuten normisuomalaiselle mikään ongelma olisi, alkoholi-hintasuhden kohdillaan. 😉 Mutta olen itsekin vastaavaan ongelmaan törmännyt reissuilla. Yleensä jää kyllä minulta juomatta, aika sissi reissukaveri sulla! 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 11:52

      Iloitsin, kun El Idiliossa suurin osa ruokailijoista oli paikallisia. Ulkomaalaiset luultavasti Havannassa asuvia enemmän kuin turisteja. Mutta kyllä siinä hummeria syödessä tuli uhrattua ajatus jos toinen peruskuubalaiselle, sille jonka ulottumattomissa liian moni asia on.

      Suomalaisten maine viinaanmenevänä kansana saattaa Kuubassa joutua koetukselle, jolleivät makuhermot liian turrat. Ei ollut reissukaverikaan väkevyydestä mielissään, mutta hän ajattelee, että jättämällä aiheuttaa pahaa mieltä varsinkin maassa, jossa on pulaa asioista. Ja sitten huitaisi puolikkaan minunkin ghestä. 😀

  4. Avatar
    Tiltu at 05:57

    Mitenkäs tuo hygienian laita? Pärjäsitkö vatsavaivoitta koko reissun?

    Mä jotenkin kuvittelin, että nuo Paladarit ovat kuten Casa Particularit – ihmisten kodeissa. Mutta tuo El Idilio ei näyttäisi ihan (mun mielikuvien) perus kuubalaiselta kodilta 😀

    Oliko noita ananaksesta tarjoiltavia piña coladoita kuin helposti saatavilla? Jos ei, niin en pahastu tuon mestan sijainnin kertomisesta ^^

    nimim: helmikuussa Kuubaan <3

    • Avatar
      Annika Author at 11:31

      Havannassa pärjäsin täysin vaivoitta. Syötiin lähinnä vanhankaupungin ravintoloissa ja El Idiliossa. Mutta Cayo Santa Marialla viiden tähden resortissa saatiin molemmat hurja vatsatauti. Olin pari päivää ihan sänkypotilaana. Muissa paladareissa ei oltu, eli en tiedä, millaisia ovat. Mutta tuo oli ihan todella hyvä. Koko ajan myös täynnä.

      Voi vitsit, kertoisin sinulle tarkan sijainnin piña coladalle, jos osaisin. Niitä ei siis ole joka kadunkulmassa ollenkaan. Oli jokin aukio puiston laidassa. Tiedän, ei auta ihan hirveästi. On kuitenkin siellä, missä turistit yleensä pyörii. Ihanaa matkaa sinulle! Toivottavasti löydät oman ananaksen. 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 17:34

      Kyllä sinä sen löydät. Ja jos et, saa hyviä mojitoja joka paikasta. Ihanaa matkaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.