Type and press Enter.

Kun reissubudjetti ylittyy reippaasti. Kalliit Hongkong ja Filippiinit

Miten käy, kun haluaa kauas pois, sinne missä on lämmin, ja alkaa varata lentoja jouluksi vasta elokuussa ja sitten vielä valitsee budjettinäkökulmasta aivan väärät kohteet? Silloin paukkuu budjetti ja pahasti. 

Joskus lanseerasimme säästömatkan käsitteen. Se oli muistaakseni lennot + hotellit kahdelta yhteensä tonnilla. Säästömatkailu onnistuu ihan hyvin Euroopassa, jollei matkalla voi olla kovin kauaa, koska vaikka lentoja saa halvalla, hyvätasoiset hotellit ovat usein hintavia. Jonkinlainen järkibudjetti onnistuu kaukokohteissakin, jos sattuu nappaamaan edulliset lennot. Aasiassa asuu tasokkaastikin kohtuuhinnalla, jos onnistuu välttelemään kohteita, joissa se ei onnistu.

Untitled

Untitled

Kun elokuussa aloin aloin heräillä Aasian-lentojen ostoon, oli ihan turha enää haaveilla halvasta reissusta. Suorien lentojen hinnat olivat karanneet noin 1500 euroon. Yli tonniin olivat kivunneet melkeinpä mitkä tahansa vaihtolennotkin, jos matka-aika oli jotain muuta kuin 42 tuntia suuntaansa. Päädyin Aeroflotiin. Economyt olivat noin 550 euroa, economy extrat noin 300 euroa enemmän. Päädyin jälkimmäiseen. Olin havainnut lisämaksun kannattavan ja todella tuovan lisäarvoa Vietnamin-lennoilla. (EE:n arvosteluni täällä.

Olin haaveillut pitkään paluusta Hongkongiin. Edellisestä kerrasta on kulunut varmaan jo kymmenisen vuotta. Mutta en muistanut, kuinka järjettömän kallis kaupunki se on. Dormia olisi irronnut 150 eurolla neljäksi yöksi, mutta minä ja jaettu majoitus emme mahdu samaan lauseeseen. Sitten oli kahden tähden paikkoja, jotka toivat mieleen lähinnä sanan loukko. Mekään emme kuulu toisillemme. Neljän yön majoitukseen jotenkin edes kivalta tuntuvassa vaihtoehdossa sain menemään saman verran kuin lentoihin. Kivasta hotellista, sellaisesta johon olisin oikeasti halunnut, olisi saanut maksaa tuplat.

Untitled
Tässä on koko huone. Lisäksi miniatyyrikylppäri. Etsin pitkään naulakkoa tai vaatekaappia. Se löytyi vasta, kun makaisin sängyllä. Jollain systeemillä tuo tanko tulee alas. Ei siis tarvitse kiivetä pöydälle.
Untitled
Näkymä ikkunasta oli aika kiva.

Mitä siis sain Hongkongista noin 200 eurolla yö? Huoneen, johon egoni ei mahdu. Ei sinne kyllä paljon muutakaan mahtunut. Matkalaukun sai lattialla auki, mutta siten se blokkasi aika hyvin ulos pääsyn. Mutta hyppäämällä onnistui. Ei huone paha ollut. Siisti oli ja valoisa, kaikki tarvittavaa mutta pari astetta totuttua kompaktimmassa paketissa. Palvelu oli ihan ok, mutta pelisilmä puuttui. Lobbyssa on tarjolla happy hour kello 17 – 19. Tulin yhtenä päivänä kaupungilta puolta tuntia myöhemmin ja kysyin, joko on päättynyt. Kyllä, loppui puoli tuntia sitten. Pelisilmäiseltä olisi liiennyt lasi viiniä, silmättömältä ei. Kuinka pienellä olisi saanut tyytyväiseksi!

Mutta Filippiineillä on varmaan halvempaa! Tässä vaiheessa reissukaverikin liittyy seuraan, joten loppumatkasta voi vähän tasoitella budjettia. Näin kuvittelin. Erehdyin. Ensin pitää päästä Filippiineille ja takaisin. Se järjestyi 380 eurolla. Cebun lentokentän kupeesta irtosi hotellikin 74 eurolla ensimmäiseksi yöksi.

Untitled
Reissukaveria voi odotella mukavasti.

Cebun saareen päädyimme suomalaisjohtoisen Divepoint Alcoyn hotellin ja sukelluskeskuksen vuoksi. Meidät kutsuttiin tutustumaan sen toimintaan, joten siellä olon ajalta menot olivat pienet, mutta muuten kävi vähän odottamattomasti: Cebun saarella on oikeastaan kahdenlaisia hotelleja: laadukkaita ja järjettömän kalliita tai vaatimattomia ja edullisia. Kohtuuhintaiset noin neljän tähdet majapaikat loistavat poissaolollaan.

Badian Island Wellness Resortin 500 euroa kahdelta yöltä tuntui pahalta, enkä voi väittää hinta-laatusuhteen olleen ihan kohdallaan, mutta pidin saaresta. Olisin mielelläni jäänyt sinne vielä pariksi päiväksi rentoutumaan. Paikallaan oleminen on minulle vaikeaa. Mutta kun olosuhteet ovat optimaaliset, pääsen hetkeksi tilaan, jossa en vaadi itseltäni kuin kirjan lukemista ja kevytlimun juomista. Jonkin verran halvempi oli Mövenpick Mactan, 180 euroa yöltä. Pidin hotellin puitteista. Ne olivat totuttua Mövenpick-laatua. Sänky oli taas paras pitkään aikaan. Mutta hotelli oli liian täynnä japanilais- ja kiinalaisturisteja, joiden käsitys rentouttavasta lomasta on toisenlainen kuin omani. Rannalla oleminen oli minulle enemmän stressitekijä kuin rentouttava kokemus. Siellä ollessani oikeastaan toivoin loman loppumista, ja se ei ole ihan tyypillistä minua. 

Untitled

Untitled
Jokainen asiakas saatellaan musiikilla ja lähtöseremonialla kotimatkalle.

Cebulla otimme kahdeksi yöksi myös Airbnb-kämpän. Ehkä sitä ei pitäisi sanoa kämpäksi. Norjalaisen Øyvindin talossa oli 300 neliötä, uima-allas, pari terassia, netti. Kokoa kuvannee se, että ensimmäisenä iltana hukkasin makuuhuoneen. Hukkasin minä taloon aika paljon rahaakin. Kaikkine maksuineen kahden yön hinta kapusi 333 euroon. Yritin muutamaa edullisempaa, mutta joko omistaja ei vastannut lainkaan tai sitten vastasi, mutta ei koskaan vahvistanut varaustani. Aikaa oli enää niin vähän, että jotain piti ottaa. Porukalle tuo olisi ollut aivan mainio vaihtoehto, mutta kahden hengen jengille ehkä vähän liioittelua.

Palasin FIlippiineiltä yhdeksi yöksi vielä Hongkongiin. Joulun ja uuden vuoden huippuhinnat olivat vähän tasoittuneet ja sain 150 eurolla ihan normaalikokoisen huoneen oikein kivasta hotellista tällä kertaa Kowloonin puolelta. Sen sijaintikin oli ihan loistava (ei ensimmäisen sijaintia kyllä moittia voinut). Ilmainen minibaari kuulosti hyvältä, mutta kyllä sitä katsoessa tuli mieleen, että missä on mun gin, missä on mun tonic. Ei pari limua ja mehua sittenkään ole käsitykseni minibaarista.

Elämisen hinnassa Hongkongissa ja Filippiineillä onkin sitten valtava ero. Hongkongissa eläminen tuli kalliiksi. Epäilemättä en löytänyt oikeita paikkoja. Muutaman kerran kävin drinksulla. Kun maksaa parikymppiä lasillisesta, ei muuten tee mieli juoda humalaa tai edes pikku hiprakkaa. Hyvään ateriaan meni lähes poikkeuksetta kymppejä. Halpaa oli lähinnä vain liikkuminen: ratikalla muistaakseni 20 senttiä, pisimmillään metromatka oli jotain reilun euron, ja Kowloonin ja Hongkongin saaren välinen lauttakin oli ihan jotain killinkejä. Filippiineillä taas elämiseen ei olisi saanut menemään rahaa juurikaan, vaikka olisi yrittänyt.  Ruoka, juoma ja palvelut olivat siellä todella edullisia.

Untitled
Olihan tuo hyvää, mutta myös 20 euroa aika kova hinta.
Untitled
Yksi lempikuvistani Hongkongista

En halua laskea, mitä kokonaisuus tuli maksamaan. Tietenkin osa kuluista on kahdelle, mutta esimerkiksi hotelleista kahdeksan yötä vain yhdelle. Jos matka olisi ollut superihana, en ajattelisi rahanmenoa lainkaan. Elämykset maksavat. Mutta vaikka matkassa oli paljon hyvää, kokonaisuus oli harvinaisen nihkeä. En ollut reissun jälkeen levännyt. Hongkongin ruuhkat ja tungos, Filippiinien muut haasteet ja jonkinlainen etäiseksi jäämisen fiilis jättivät tunteen, että nyt meni aika paljon rahaa oikeastaan jopa hukkaan. Mutta joskus matkailu on tällaista. Jospa seuraava seikkailu olisi paremmin rahansa arvoinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

26 comments

  1. Hei Annika,
    Hong Kong on todellakin kallis paikka, mutta valveutunut matkailija ottaa tästä selvää etukäteen. Hong Kongissa on pystyy elämään edullisesti jos ei vaadi majoituksessa länsimaalaista tasoa (ei kannata mennä sesongin aikana) tai syö turistipaikoissa. Ulkona söi ja joi mahansa täyteen 4-5 eurolla. Naisena kaupungissa selviää todella halvalla, koska joka päivä on lady’s night jossakin kuppilassa jossa naiset saavat juoda niin paljon drinkkejä ilmaiseksi kuin jaksavat. Mielestäni postausesi kertoo vain siitä miten kokematon matkailija olet. Ei ole kaupungin syy jos et suunnitelle matkaasi riittävästi ja selvitä mitä kaupungissa kannattaa oikeasti tehdä.

    1. Heippa nimetön, anteeksi, mutta minua naurattaa ihan kamalasti tuo “kokematon matkailija”. Ehkä meissä vain on iso ero matkailijoina: toinen spontaani, toinen asioita selvittävä, toinen vaatii laatua, toinen ei, toiselle on tärkeää saada paljon alkoholia ilmaiseksi, toiselle riittää yksi drinksu laatupaikassa. Ja ehkä juuri kokematon matkailija on se, jonka täytyy selvittää kaikki etukäteen. Minä reissaan sen verran paljon, etten oikein ehdi. Muuten ei joutaisi töissä käymään, kun pitäisi vaan tehdä suunnitelmia. Että en oikein ymmärtänyt kommenttisi pointtia. Ei nimettömänä kannata tulla toisten blogeihin huutelemaan, varsinkaan kun et vissiin oikein tunne minua matkailijana. 😀

  2. Ihanaa vaihtelua että joku kirjoittaa niistä ns.huonoistakin matkoista! Aina on vähän jotain säätöä mihin ei osaa varautua ja rahaa voi humahtaa ihan huomaamattakin..

    1. Olen aina kirjoittanut kaikenlaisista fiiliksistä. Toisaalta en halua antaa itsestänikään mitään täydellinen matkailija -kuvaa. Minun virheeni voi myös välttää ja esimerkiksi varata reilusti etukäteen. Minä vain en ole kovin suunnitelmallinen – ja se valitettavasti maksaa.

  3. Toi on kyllä ikävää, jos tuntuu että reissurahat meni melkeinpä hukkaan. Hongkongin muistan itsekin kalliina kaupunkina verrattuna moneen muuhun. Piti äkkiä käydä tsekkaamassa, paljonko me maksettiin, 70 eurolla saatiin ihan perushyvä huone Kowloonista, mutta siitä on pari vuotta, ja varmaan oltiin liikenteessäkin parempaan aikaan hintojen suhteen. Pieni sekin huone oli, jos nyt ei ihan noin pieni. Mutta kunnollisen kokoista huonetta taitaa olla vaikea löytää Hongkongista. Ruokaa kyllä löytyi halvalla, tosin ei ihan yhtä halvalla kuin jossain Kaakkois-Aasian maissa.

    Ja mitä tulee Filippiineihin, niin ei se tosiaan ole Kaakkois-Aasian halvin maa. Aika halvalla meillä on kuitenkin aina majoituksetkin irronneet, paitsi just tuolla Cebussa ja Manilassa. Tämmöisissä paikoissa joutuu aina dilemman eteen, maksanko enemmän vai tyydynkö vähempään? Tylsää, että Hongkongista ja etenkin Filppareista jäi nihkeä fiilis, ne kun on meidän lemppareita <3 Mutta aina ei voi onnistua, siihen kokemukseen kun vaikuttaa niin monet asiat, odotukset tai vaikka just se, saako kunnolla rentouduttua. Mutta ehkä se seuraava reissu on tosiaan parempi!

    1. Hongkongista tykkään, mutta nyt olin ilmeisesti itse liian stressaantunut mennessäni. Siksi tungokset ja ruuhkat tuntuivat liialta. Ja aika oli väärä. Joulun ja uuden vuoden tienoilla paikallisilla pitkät vapaat, joten kaikki liikkeellä. Kun siihen päälle täyteen myytyjen hotellien kaikki vieraat, väkeä on ihan hulluna. Low seasonin aikaan pitää mennä seuraavaksi. Silloin majoituksen hinnat ovat myös maltilliset. Hyvä kuulla, että muilla saarilla Filippiineillä majoittuminen olisi halvempaa. Tykkään laadukkaista paikoista, mutta kun niitäkin saa Aasiassa usein satasella ja allekin. Siihen verratuna Cebu todella oli kallis.

  4. Aasiassa on kyllä suhteessa kallista jouluaikaan, mutta toisaalta Jenkkien hintoihin tottuneena saatiin tää joulureissu kyllä varsin kohtuulliseen hintaan. Tein varaukset muistaakseni alkusyksystä, onneksi jo silloin. Siihen aikaan sai Honkkarista ihan ok “neljän tähden” hotellin vähän reilulla satasella. Paluumatkamme yhden yön Ibis oli ihan ok sekin ja maksoi 70-80e. Tietty tuohon hintaan saa muualla Aasiassa ja ei-sesonkiaikaan jo ihan hyvääkin tasoa 🙂 Phu Quocin hinnat olivat suht maltillisia kans, sielläkin päästiin vähän päälle satasella yö, tosin taso oli jotain kolmea tähteä, meille kylläkin ihan riittävä. Tasokkaampaan ei kyllä olis riittänyt rahat. Meilläkin on aina sellainen häilyvä henkinen budjetti, ei välttämättä mitään tiettyä euromäärää. Tällä kertaa olin tyytyväinen kokonaishintaamme (tosin en edes ole laskenut sitä tarkalleen, mutta kaikki saatiin kohtuullisella hinnalla), mutta loppumatkasta meille tuli joidenkin satojen eurojen lisälasku siitä Istanbulin kentän sulkeutumisesta, eikä vielä tiedetä saadaanko mitään korvauksia mistään. Se vaikuttaa kokonaisbujettiin aika paljon näin jälkikäteen!

    1. Mun yleinen ongelma kaikessa varaamisessa on se, että olen liikkeellä liian myöhään. En osaa alkaa miettiä joulun matkaa vielä kesällä. Se vain ei sovi mulle. Siksi olen usein tässä tilanteessa: jäljellä vain huonot ja kallit. Ja tietenkin hinnatkin saattavat nousta, kun kapasiteetista suurin osa on jo myyty. Tällä matkalla kalliit hinnat vielä korostuivat, kun olin niin pitkään yksin. Onneksi seuraavalle Aasian-reissulle lähden low seasonin aikaan. Ei enää kukkaro repeä parin sadan öihin yksin. En sisänsä ole pahoillani loppusummasta. Mutta sillä rahalla olisin toivonut saavani enemmän – esimerkiksi kaksi vikkoa pidemmän reissun. 🙂 Pitäisi oppia taloudellisemmaksi eli suunnitelmallisemmaksi, mutta kun ei ihminen ihan helpolla tässä iässä enää muutu. Olen esimerkiksi tiistaina lähdössä reissuun, eikä minulla ole vielä majoitusta. 🙂

  5. Tuo on kyllä niin harmittavaa, jos paikasta ei löydy keskitasoista majoitusta vaan joko tosi halpaa tai tosi kallista. Se on tietty vielä vähän pahempi, jos löytyy pelkkää kallista ja vielä vähän heikkotasoistakin. 😀 Me yritetään välttää matkustelua sesongin ulkopuolella, jotta kulut säilyisi kohtuullisena, mutta on noita sesonkihintoja tullut itsekin maksettua.

    1. Sesongin ulkopuolella matkustaminen todellakin tulee huomattavasti halvemmaksi. Mutta kun ei loma-ajoille aina mahda mitään, ja jos tahtoo jouluksi ja uudeksi vuodeksi pois, kärsii kukkaro. Mutta juu, ihan tosi paljon enemmän harmittasi, jos kallis olisi vieläpä ollut ihan surkeaa. 🙂

  6. Harmillisen kalliilta kuulostaa. Itseäni vähän hirvittää, kun omat lennot painottuu tulevaisuudessa koulujen loma-aikoihin, esimerkiksi joulua en ole toistaiseksi ulkomailla viettänyt. Hongkongissa olen käynyt reilut kymmenen vuotta sitten. Tykkäsin kaupungista paljon, oli omaan makuuni sopiva sekoitus kiinalaista ja länsimaista. Haluaisin joskus uudestaan, mutta täytyy pitää mielessä paikallisten sesonkien hintataso muuhun aikaan verrattuna. Kiinalainen uusivuosi olisi varmaan ikimuistoinen kokemus, mutta hotelli pitäisi varata tosi hyvissä ajoin ja kestää perillä odottava hässäkkä.

    1. Honkkarissa sesonkihinnat näemmä selvästi kovemmat. Varmasti olisi ollut järkeviä ja kohtuullisia vaihtoehtoja, jos olisin
      ajoissa varannut. Mutta tällä kertaa näin. Kiinalaisen uuden vuoden aikaan olen ollut Singaporessa. Olihan se. Hirveä ryysis. Jotenkin vaikkapa just Hongkongin tämänkertaisen järjettömän väkimäärän jäljiltä en vastaavaa enää kaipaa.

  7. Muistan että Honkkarin hotellihinnat olivat tosissaan jotain käsittämätöntä. Yövyttiin jossain Man Fuk Roadilla (halusin päästä kirjoitttamaan tän ;), ei erityisen kummoisessa hotellissa, jossa joka kulmasta veti sisään ja huone oli kamalan kylmä. Varsinkin kun oli vasta saapunut Filippiinien lämmöstä sinne. Bonarina saatiin joku kamala vatsatauti siellä, joten siellä huoneessa todella tuli vietettyä aikaa.

    Muuten tykättiin kyllä Honkkarista, mutta ymmärrän jos se on ahdistanut. Ei se helppo kaupunki ole. Pitää olla oikeanlaisessa moodissa. Sieltä löytää ihan Michelintasoistakin ruokaa erittäin edullisesti, mutta vaatii vähän etsintää. City Hallin erinomaiset dim sumit eivät ihan halpoja olleet, mutta rahansa väärtit. Freeflow -shamppanjabrunssille ei raatsittu tuolla kertaa mennä kun matkakassa uusi hoosiannaa reissun loppuvaiheessa. 🙂

    Filippiineillä on tosissaan tuo ongelma myös monasti että löytää vain hyvää tai huonoa. Oltiin niin sesonkiaikana että jouduttiin yhtenä yönä käyttämään 6 euron bambumajaa yöpymispaikkana. Kun laittoi valot pois, kuuli miten torakat alkoi sihisemään ympärillä. Apinat huusivat seinän takana alkavassa viidakossa. Olihan sekin. Elämys. Joskus sitä sitten mielellään maksaa vähän enemmänkin ja antaa budjetin paukkua kun on tarpeeksi saanut näitä koettelemuksia.

    Sama kokemus muuten monesta paikasta tuosta AirBnBstä – ei tule vastauksia ja loppupeleissä sitä sitten ottaa mitä otettavissa on, tai jopa hotellin. Harmillista!

    PS. Satun muuten tietämään että eihän sulle nyt yksi drinksu mitenkään riitä. 😉

    1. Tuo kuvailemasi bambumaja on kuin suoraan mun helvetistä. Apua! Jotenkin vissiin en ole osannut itseäni ilmaista, kun tuosta jutusta tulkitaan, etten olisi pitänyt Hongkongista. Siitä ei ole ollenkaan kyse. Mutta olin väärässä mielentilassa ja oli väärä aika. En nauttinut siten kuin olisin voinut. Juu, toki voin ottaa toisenkin drinksun, mutta en 20 eurolla kappale. Ladies nightien ilmaisjuominen yksin vieraassa kaupungissa olisi kyllä niin vierasta mulle. Kun ei se ihan pyyteettömältäkään kuulosta.

  8. Kiitos rehellisestä postauksesta! Mä niin tiedän tuon “tää matka voisi jo päättyä” -tunteen, kun itse tuskailin marraskuussa kalliissa Los Angelesissa kotopuolen murheiden keskellä. Mielentila on ihmeellinen juttu. Kun jokin on päin prinkkalaa, hulppeinkaan palatsi ei tunnu miltään ja päinvastoin. Toivottavasti seuraavalla reissulla ollaan paremmissa tunnelmissa puolin ja toisin. 🙂

    1. On jännä juttu, että vaikka periaatteessa reissussa kaikki hyvin, silti joskus on vain tämä fiilis. Olen valmis laittamaan matkailuun paljonkin rahaa. Kaikkihan siihen menee, mutta pitää olla tunne, että haluan olla juuri nyt ja tässä. Jos ei ole, alkaa rahanmeno syödä naista.

  9. Olen pitkään haaveillut Filippiineistä, mutta tässä kiteytyy huoleni… kallis hintataso niissä tietyn tyyppisissä paikoissa, joihin tällä hetkellä haluaisin, kun vissiin juuri se oma normitaso puuttuu tuolta kokonaan. Sen lisäksi ne paikat, jonne siellä haluaisin, ovat ilmeisesti hieman hankalammin tavoitettavissa. Mutta katsotaan nyt. Ehkä jossain vaiheessa.

    Hong Kong taas… ah. Voin kuvitella tilanteen. Olen käynyt itse kaupungissa useita kertoja, sillä ystäviäni on asunut siellä. Tällöin on selvitty todella halvalla, sillä pojilla on aina ollut mielessä yksi jos toinenkin hyvä mutta edullinen paikka, missä päin kaupunkia onkin aina kuljettu. Sen viimeisen kerran, kun olen käynyt, ystäväni olivat jo muuttaneet takaisin Suomeen ja olimme omillamme. Huomasin, että osaan sinänsä kulkea kaupungissa aika hyvin, mutta vaikkapa tuo hyvien (ja niiden edullisten) ruokapaikkojen löytäminen tuntui ihan mahdottomalta. Kävimme silloinkin yhtenä iltana syömässä erään siellä asuvan tuttuni kanssa jossain erittäin mainiossa hotpot-paikassa ja kyllä taas kelpasi… mutta eihän näistä paikoista tiedä, kun saattavat olla jonkun aivan random kerrostalon kerroksessa x ja ulkopuolella kyltti kiinaksi tai ei kylttiä ollenkaan. Viimeksi asuimme kuuluisassa Chungkin Mansionissa huoneessa, jossa ihan oikeasti ei melkeinpä mahtunut kääntymään 😀 Hinta taisi olla noin 20€/yö… tästä on siis jo 7 vuotta aikaa, ja laatuvaatimukset ovat sen jälkeen hieman muuttuneet. Kowloonissa aion ehdottomasti asua tulevillakin kerroilla, vain kerran olen eksynyt yöpymään HK saaren puolelle. En kestä, miten siitä on niin kauan kun olen viimeksi tavannut tämän suurimman kaupunkirakkauteni… 7 vuotta. Joka kerta on ollut kuin kotiin tulisi… mutta enpä ole ollut koskaan jouluna, joten en osaa kuvitella, miten kaupunki silloin muuttuu ja minkälaisia ne ruuhkat oikein ovat.

    1. Filippiineissä on minulle sekin ongelma, että vaikka saarihyppely olisi ihanaa, en uskaltaudu heidän lauttoihinsa. Jos milloin kuulee lauttaonnettomuuksista, ne ovat hyvin usein juuri Filippiinien vesiltä. Ajatus liian täyteen pakatusta lautasta, jonka kyydissä pelkään aina koko matkan, on vain liikaa. Kauhukuvani saattaa olla vääristynyt, mutta se joka tapauksessa hillitsee halujani. Jos Filippiineille tulee vielä tarve lähteä, varaan aikaisemmin ja etsin saaren, jolla hinta-laatusuhde kohtaisi paremmin. Kuuleman mukaan niitäkin kuitenkin on.

      Kun katselin Hongkongin halpoja majoituksia, tuli ahdistus. Vaikka olisin todellakin halunnut selvitä viidestä yöstä halvemmalla kuin lähes tonnilla, en vain kyennyt. Oma vika, miksi olen nostanut vaatimustasoni niin korkealle. Mutta kerta kaikkiaan kun ei vain taivu mihinkään luukkuun. Ruokapaikkoja olisi ehkä pitänyt googlailla tai kysellä hotellilta vinkkejä, mutta en oikein osaa kartan kanssa lähteä etsimään ruokaa. Olisi mukava syödä sillin, kun tulee nälkä. Paikalliset kaverit olisivat tällaisessa tilanteessa todellakin arvokkaita. Eipä arvaa itse lähteä kipuamaan kerrostalon neljänteen kerrokseen kyselemään ruokaa. 🙂

  10. Heippa ja terkut täältä Filippiineiltä. Meillä on pieni majoituskohde Siargaon saarella ja on kurja tietysti kuulla huonoja kokemuksia Filippiineistä, vaikka sen toisaalta ymmärtääkin. Kaupungeissa tosiaan hyvätasoiset majoituksen ovat kalliita ja usein vielä laadultaan hieman heikkoja kuitenkin, jos vertaa laatuun monissa muissa Aasian maissa. Mutta esimerkiksi meillä saa noin 40 eurolla sesongista riippuen hyvätasoisen, ilmastoidun, rantabungalowin alle 40 m päästä tyhjästä hiekkarannasta, jonka muut käyttäjät ovat lähinnä paikallisia kalastajia tai lapsia. Kyseessä ei tietysti ole mikään 5 tähden luksus, mutta jos tämä voisi olla esimerkkinä siitä, että Filippiineillä löytää hyvää hintatasoa matkailija joka uskaltautuu kaupungeista, resorteista ja kaikkien turistisimmista paikoista ulos, ja joka etsii ns. keskitason majoitusta, mitä tämä sitten kenellekin ikinä tarkoittaakaan.
    Sen sijaan kokemukseni mukaan luksusmatkailija pettyy usein Filippiineillä, koska taso ei vastaa hintaa. Ellei sitten maksa to-del-la paljon. Täältäkin löytyy privaattisaaria ja yli 1000 $ yö -resortteja, ja niissä kuulemma saa sitten huippulaatua, ainakin välillä. Ei ole omakohtaista kokemusta tosin.
    Itse joudun usein yöpymään Cebussa ja Manilassa, ja kiristelen hampaita maksaessani n. 50-60 eur yöstä ihan ok:ssa majapaikassa: lue suihku ja netti toimii, mutta usein ei ole esim. ikkunaa. Toivottavasti vielä annat toisen mahdollisuuden Filippiineille ja saat parempia kokemuksia! Lauttamatkoja ei kannnata liikaa pelätä, mutta on totta että säätiedotuksia kannattaa seurata, eikä lähteä matkaan jos on varoituksia päällä. Samoin voi vähän vilkuilla miltä laiva näyttää. Osa laivoista on ihan ok.

    Honkkarissa hotellit ovat todellakin kalliita ja huoneet mikroskooppisia jos ei halua sijoittaa. Ruoka sen sijaan oman kokemukseni mukaan todella halpaa ja hyvää.

    1. Sen verran tämä ja muut Filippiini-postakseni ovat keränneet kannattaa antaa toinen mahdollisuus -tyyppisiä kommentteja, että ehkä joskus vielä. Paikkasi kuulostaa kivalta. Tykkään matkustaa laadukkaasti, mutta luksus tarkoittaa niin monia asioita. Hiljainen ranta, oma bungalowi sillä – sekin on omanlaistaan luksusta.

      Et taida olla blogini vakilukijoita, koska aika lailla otti silmiini vähän alentuva sävy turistikohteiden ja resorttien ulkopuolelle uskaltautumisesta. Siitä ei suinkaan ole kyse. En ole turistirysien tai eriisesti edes turistipalvelujen perään, mutta toisaalta esimerkiksi herkkävatsaisena joudun katsomaan hiukan hygienian perään ja välttämään katuruokaa, vaikka en haluaisi. Kun aikaakaan ei ollut tällä kertaa kovin paljon, matkasta muodostui tällainen, omalla tavallaan myös helppo. Varsinaisesti en resorttienkaan perään ollut, mutta oli otettava, mitä tarjolla oli. Maksan kuitenkin mieluummin vaikka tuplasti saadakseni lomalla sen ikkunankin. 🙂

      Mutta mikäli tie vie Filippiineille toiste, kurkkaanpa sinunkin paikkaasi. Ties vaikka tapaisimme vielä 🙂

  11. Tällaiset postaukset on siitä hyviä, että lukiessa oppii jotain sellaista mitä matkaoppaista ei löydä! Itsellä tahtoo nykyään olla vähän samaa vikaa, että ei ehdi ottamaan tarpeeksi selvää kohteesta tai ainakaan niin paljon kuin haluaisi. Kun lennot tulee myös varattua aika myöhään, niin majoitushinnatkin on pompannut korkealle. Kävipä tässä taannoin sellainen vahinko reissussa, että varasin seuraavaksi yöksi hotellin väärästä maasta, joka jäi luonnollisesti käyttämättä – kylä oli kyllä saman niminen 😀 No nyt naurattaa, silloin oikeastaan vain piti selvitä tilanteesta keskellä ei mitään keskellä yötä. Tietysti jos kaikki olisi minuutilleen “kokeneena matkailijana” miettinyt, ei tällaisia rahanmenoja pääsisi syntymään 😀 Eikä sitten niitä elämyksiäkään :-

    P.S. Ei tosiaan hinta/laatu vaikuttanut kovin korkealta tuossa Hong Kongin majoituksessa.

    1. Hotelli väärästä maasta! 😀 Hups. Meillä kävi vuosi sitten tosi paha moka, kun tuli varattua lennot viikkoa liian aikaisin ja maksettua ne sitten kahteen kertaan, kun piti siirtää oikealle viikolle. Mua niin naurattaa “kokematon matkailija”. Ei auta. En vain ole suunnittelijatyyppiä. Kerran tein yhdelle pikkulomalle hyvin kattavaa taustaduunia, ja kyllä se kannatti. Nyt lähdössä samaan kohteeseen ihan takki auki. Huomenna matkaan ja vielä ei ole edes hotellia. Kun ei oikein taida olla oikeaa ja väärää tapaa matkustaa. Saattaa olla kohtuuhintainen ja kallis, mutta ei kai paljon maksaminenkaan väärin ole? 😀 Mutta joo, Hongkongin eka hotelli oli periaatteessa ihan laadukas, mutta tilava ei. Jos olisi ollut vaikkapa 100 prosenttia enemmän tilaa, huone ei vieläkään olisi ollut suuri, mutta egoni ja minä olisimme mahtuneet paremmin. 🙂

  12. Hei vielä!
    Ei todellakaan ollut tarkoitukseni kirjoittaa alentuvaan sävyyn. Pahoittelen sitä! En ole vakilukija, mutta silloin tällöin luen blogiasi ( kun netti toimii:), se on oikein hyvä ja mielenkiintoinen ja arvostan rehellisiä juttujasi, joissa kaikki ei ole pelkkää ihanaa. Olen itse yli nelikymppinen ja tehnyt koko koko työurani matkailualalla ja muun muassa toiminut pitkään matkanjohtana ja oppaana joten arvostan kaikenlaisia matkailijoita ja erilaisia tarpeita. En itsekään enää jaksa hirveän low budget- matkailua kuin pakon edessä, koska ikä ja mukavuudenhalu. Tarkoitin enemmänkin sitä, että Filippiineillä paikat joissa on paljon turisteja ovat usein aika kaoottisia, koska kunnossapidossa sekä organisoinnissa on usein ongelmia ja majoitusten taso ei vastaa usein hintaa. Kokemukseni mukaan esim. Indoissa, Malesiassa tai Vietnamissakin voi kaupungeissa ja turistikohteissa saada hyvän hotellihuoneen samaan hintaan kuin täällä jonkun kämäisen luukun (en ole kovin tuttu blogimaailman kanssa, ja minulle esim “turistikohde” ei ole mikään kirosana, vaan paikka jossa on turisteja. Ja itsekin lasken itseni turistiksi kun lomailen). Samoin jos esimerkiksi on tottunut käyttämään booking.comia, täällä monet kohteet eivät sieltä löydy ja tarjonta voi tuntua pieneltä. Eikä minulla ole mitään resortteja vastaan, päin vastoin, esimerkiksi Siargaolla moni nimenomaan haluaa resorttiin, jossa on ravintola, koska jos ei aja mopoa, voi täällä liikkuminen tuntua hieman hankalalta, varsinkin aluksi ja iltaisin.

    Olen kanssasi samaa mieltä siitä että luksus voi tarkoittaa monenlaisia asioita. Itse suunnittelimme paikkamme sellaiseksi, jossa itse, aikuisina matkailijoina haluaisimme yöpyä ja jotka me henkilökohtaisesti koemme luksukseksi. Koska työni puolesta asuin vuosia paljon hotelleissa, mieluiten omalla matkallani majoitun rauhallisessa paikassa, joka on siisti, rantanäköalalla, jossa on oma kokkausmahdollisuus ja tietynlainen kodin tuntu. Toisaalta, jos haluaa ns. täyden palvelun lomalle, meidän paikkamme ei ole oikea. Joskus asiakkaista huomaa sen. Lähinnä innostuin kirjoittamaan kommenttini siksi, että olen kuullut samantyyppisiä kokemuksia ennenkin, ja halusin rohkaista uuteen yritykseen! Lisäsin blogimme tuohon nimimerkkiini ( nyt vasta tajusin sen) vaikka se onkin viime aikoina päivittynyt aika harvoin.

    1. Aivan! Nyt ymmärsin. Sain vaikutelman, että turistikohteet ja resortit olisivat sinulle nounou. 🙂 Olen itse hotellivaraussivujen suurkuluttaja niiden helppouden takia. On varmasti paljon pikkupaikkoja, jotka olisivat ihania mutta joiden etsimiseksi pitää nähdä enemmän vaivaa. Se jää helposti tekemättä. Pitää odotella vastauksia sähköposteihin, jos ylipäätään paikka löytyy googlaamalla. Ehkä tosiaan pitäisi tehdä tätä enemmän. Jos suunnittelisin hyvissä ajoin, tällainen olisi mahdollistakin.

  13. Joskus kauan sitten luin nämä Filippiinit-artikkelisi, mutta jotenkin en ollut sisäistänyt sitä, että juuri Cebulle säkin päädyit. Mitähän tästä Cebusta nyt sanoisi. On todella ristiriitainen olo. Joskus 2009 ostin Lonely Planet Philippinesin, kun halusin Manilaan. Luettuani sen en ehkä enää halunnutkaan, mutta halusin silti Filippiineille.

    Nyt vihdoin ryhdyin toimeen ja etsin Singaporesta suorat lennot kriteerillä Filippiinit, ei Manila. Löytyi joku Cebu, josta en mielestäni ollut mitään koskaan kuullutkaan. Googlailua (tässä välissä olin jo unohtanut, että mulla on se LP) ja totesin että joo, voisihan tuolla käydä, olisi kivannäköistä resorttia ja vieressä kaupunki, jossa pistäytyä kun aika käy pitkäksi. Olisi ehkä pitänyt googlata vähän enemmän.

    Mövenpickin hotelli ei ole viittä tähteä nähnytkään, mutta on kyllä ihan OK. Suurin huvitus on katsella korealaisten uimamuotia: altaassa ollaan täydessä meikissä, t-paita päällä, aurinkolasit nenällä ja lippis päässä. Lapsilla on vielä pelastusliivit ja aikuisilla tietysti kännykät. Siis altaassa. Muovipussissa, joka on sitä varten valmistettu. Suomalainen terveystarkastaja saisi slaagin, kun ottaisi vesinäytteen. Harmaantuneet saksalaisukot parikymppisine filippiiniläistyttöystävineen eivät huvita yhtään. Kohteliaassa kyltissä kerrotaan 1800 peson lisämaksusta per satunnainen yövieras. Hotellin ulkopuolella ei ole mitään. Paitsi afrikkalaista slummia, tosin afrikkalaiset on korvattu ystävällisillä filippiiniläisillä.

    Kävin myös Cebun kaupungissa. 18 km matka kesti 75 minuuttia. Helsingin liikennevaloinsinööreillä olisi paljon annettavaa paikallisille, joiden mielestä kahdeksan minuutin valokierto risteyksissä on sopiva. Perillä odotti jonkinlainen geton ja kaatopaikan yhteensulautuma, jossa kaikki hymyilivät iloisesti. Sain hiukset leikattua 0,85 €:llä, mutta jotenkin jäi kaupungista sellainen fiilis, että jos tarvitsisi kilon heroiinia tai kolmivuotiaan prostituoidun, niin varmaan löytyisivät ongelmitta. Ei kiva.

    Filippiinit ei taida saada multa toista mahdollisuutta.

    1. Hyvin samoja fiiliksiä!

      Muut paikat, missä oltiin, olivat ihan ok, sukelluksen ystävälle löytyi hyvät paikat, mutta ainakaan Cebun perusteella en menisi uudelleen. Onhan Filippiineillä hienojakin rantakohteita, mutta ainakin osa hirveän kalliita. Jotenkin en oikein osaa minäkään itseäni sinne enää ajatella. Mutta en mene sanomaan. Hyvinkin voin vielä päätyä. Jännä, että ollaan päädytty samaan hotelliin. Se oli todella jännä paikka bileineen.