Dubaissa ei ole juuri mitään vanhaa turistille ihmeteltäväksi. Vielä 1990-luvun alussa päätie halkoi erämaata. Nyt sen molemmin puolin on silmänkantamattomiin lasia ja terästä, tehokkuutta henkiviä pilvenpiirtäjiä. En ehtinyt kolmessa päivässä oikein hahmottaa paikkaa kartalla, joten en anna ohjeita, miten minnekin mennä. Tiedän, että metro on ja jonkinlainen ratikkakin, mutta myös aivan tuhoton määrä autoja ja leveimmillään seitsenkaistaisia teitä. Siis tuo määrä yhteen suuntaan.
Deirassa, yhdessä kaupungin vanhimmista osista on mauste- ja kultasoukit, joissa ehkä on alkuperäisintä ja jollain tapaa autenttisinta Dubaita. Toisaalta kaupungilta ei kukaan ehkä odotakaan kulttuuria vaan ennemminkin rantaelämää, ostareita, kaikkea vähän erikoistakin, mitä vain rahalla on voitu rakentaa, kuten palmusaari meren päälle, laskettelukeskus sisätiloihin, maailman korkein rakennus jne. Samoilla kulmilla on myös Dubai Museum, joka on Dubain vanhimmassa olemassaolevassa rakennuksessa vuodelta 1787. Bur Dubaihin pääsee kätevästi Dubai Creekin yli abralla, perinteisellä puuveneellä. Ajelu kannattaa tehdä jos ei muuta niin siksi, että se on jokseenkin ainoa halpa asia Dubaissa: muutaman minuutin venematka maksaa yhden dirhamin, eli noin 25 senttiä.
Maustesouk on suurilta osin turisteille. Siellä myydään paljon matkamuistoja, mutta kyllä myös oikeasti mausteita ja esimerkiksi teetä. Myyjät ovat jonkin verran päällekäypiä, mutta oikeassa kaupantekotilanteessa ystävällisiä ja osallistuvat hanakasti tinkimiseen. Muista olla maksamatta pyydettyä hintaa, koska se varmasti ei ole ns. oikea hinta. On soukissa myös selvästi paikallisille suunnatut kojut, jollei kukaan sitten erityisesti halua matkamuistoksi vaikka kymmenien litrojen painekattiloita.
Kultasouk häikäisee silmiä. Yhdessä ikkunassa on nähtävillä maailman suurin sormus, 21 karaatin kullasta valmistettu, yhteensä kivineen yli 60 kiloa painava järkäle. Toisaalla on käätyjä, jotka muhkeimmillaan ovat kuin kullasta tehtyjä paljastavia puseroita. Yhdessä liikkeessä näin naiselle soviteltavan lanteille kultaista vyötä. Se ei ollut mitään kaulaketjun paksuista lankaa ollenkaan vaan näyttävää, kuten kaikki korut noilla main. Jotenkin tämän kullan ja kimalluksen keskellä oli outoa, kuinka paljon piraattituotteita tultiin kauppaamaan. Olisi ollut jokseenkin kaiken merkkisiä luksuslaukkuja, kelloja ja aurinkolaseja. Näkyvillä mitään ei ollut, eli ilmeisesti kauppa ei kestä päivänvaloa ja tuotteita tarjotaan vain turisteille. En tiedä, missä takahuoneessa kauppaa sitten tehdään. Oma kiinnostukseni kopiokamaan kun on rutkasti pakkasella.
Soukeja kiinnostavampi kokemus ehdottomasti oli The Sheikh Mohammed Centre for Cultural Understandingissa järjestettävä kultturilounas. Tarjolla näyttää olevan aamupaloja, lounaita, dinnereitä jja brunsseja, jotka ovat hinnaltaan todella kohtuullisia ravintolahintoihin verrattuna (20 – 25 euroa). Kulttuuriaterialle kannattaa osallistua toki herkullisen ruoan vuoksi, mutta erityisesti siksi, että se on portti arabikulttuuriin ja muslimiuskoon. Aterialla on läsnä paikallinen, jolta saa kysyä mitä tahansa. Yhtään ei tarvitse ujostella, liittyy kysymys mihin tahansa. Meitä oli lounaalla parisenkymmentä turistia eri puolilta maailmaa, ja lounaan aikana kysymyksiä sateli kaiken aikaa. Lounas tarjottiin perinteisellä tavalla: ruoat katettiin maton päälle lattialle, ja me ruokalijat istuimme matalilla tyynyillä siinä ympärillä. Tällainen on vieläkin tavallista, mutta monissa kodeissa on myös länsimaisia ruokapöytiä.

Mitä minä siis opin?
Abaya ei ole mekko vaan takki, joka puetaan kaiken muun päälle, kun poistutaan kotoa.
Abayalle on tietyt säännöt, kuten ei saa näkyä läpi ja pitää peittää vartaloa tietyllä tavalla, mutta muuten on vapaata. On abayamuotia kuten mitä tahansa muotia. Ei ole pakko olla mikään teltta, vaan aika vartalon mukaan oli kulttuurikeskuksen naisenkin abaya leikattu. Meille korostettiin abayan olevan kulttuuria ylläpitävä, ei niinkään uskonnollinen vaate.
On ihan sallittua turistinkin käyttää paikallisia vaatteita, abayaa tai miesten mekkomaista vaatetta, kunhan tekee sen kunnioittaen. Ei ole sopivaa mennä abayassa rannalle ja kuoriutua siihen bikinisilleen.
Valtio maksaa emirateille, eli Arabiemiraattien kansalaisille, koko koulutuksen. Alemmilla asteilla on tytöille ja pojille eri luokat, mutta yliopistossa sekaryhmät. Arabiemiraateissa heitä elää noin 1,4 miljoonaa. Laskutavasta riippuen emirateja on 12 – 20 prosenttia Arabiemiraatien asukkaista. Loput ovat siirtotyöläisiä. Heistä suurimmat ryhmät ovat intialaiset ja pakistanilaiset, joita molempia on toista miljoonaa.
Alkoholikielto perustuu siihen, että alkoholin vaikutuksen alaisena ihminen saattaa aiheuttaa harmia itselle tai muille, tehdä asioita, joita katuisi myöhemmin. Siksi on parempi olla juomatta kokonaan. Kielto on suojelun vuoksi.
Neljän vaimon systeemi on edelleen voimassa. Mies voi ottaa neljä vaimoa, jos pystyy tarjoamaan heille kaikille tasapuolisen kohtelun. Vaimo voi ottaa eron, jos ei hyväksy, että mies ottaa uuden vaimon. Naimisiin mennessä voi tehdä sopimuksen, ettei uusia vaimoja tule. Oli erityisen kiinnostava näkökulma, kun kulttuurioppaamme kertoi, että tällä tavalla turvataan myös esimerkiksi avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten oikeudet. Kun ulkopuolisia suhteita kuitenkin on, taataan näillekin naisille tasapuolinen kohtelu, kun voi mennä naimisiin. Jotain kovin vierasta tässä logiikassa on, mutta näin on aina ollut ja näin on.
Mies voi mennä naimisiin eri uskoisen kanssa, mutta nainen ei. Yksi syy on Mekkaan meneminen. Sinnehän jokaisen muslimin tulisi (vähintään) kerran elämässään tehdä pyhiinvaellusmatka. Nainen voi mennä sinne ainoastaan aviomiehensä kanssa, tai jos sellaista ei ole, isän, veljen tai yli 18-vuotiaan pojan kanssa. Myös naisporukalla on mahdollista mennä. Tiedän, minustakin tässä on nyt joitain aukkoja, mutta koska näin on aina ollut ja näin on oleva, kerron vain, mitä kuulin.
Pyhiinvaellusmatka, hadž, on helposti lähes viikon tapahtuma, koska siihen kuuluu paljon eri vaiheita, kuten Kaaban kiertäminen seitsemän kertaa, vaeltaminen tiettyjen paikkojen välillä, paholaisen kivittämistä symboloiva rituaali.
Homoseksuaalisuus on uskonnon mukaan kiellettyä, koska se ei ole luonnollista. Kysyin, onko se laitonta, kuten tiedän joissain maissa olevan. Julkiset hellyydenosoitukset kädestä kiinni pitämistä lukuunottamatta ovat kiellettyjä kaikilta pareilta, sukupuoleen katsomatta, ja kaikki muu tehdään suljettujen ovien takana. Niinpä homoseksuaalisuus pysyy piilossa.
Avioliitot solmitaan edelleen aika perinteisillä tavoilla. Jonkinlainen järjestetty-leima niillä on. Kuitenkin ennen avioliittoa käydään avioliittokoulua 6-12 kuukautta, ja sen aikana tutustutaan toiseen, hänen arvoihinsa, tapoihinsa jne. Kuitenkin jo ennen tätä koulua on avioliitosta sovittu.
Mies elättää perheensä. Vaikka nainen kävisi töissä, hänellä ei ole mitään velvollisuutta antaa palkkaansa yhteiseen hyvään, jollei hän halua. Tämä on kiinnostavaa. Vielä reilut sata vuotta sitten Suomessa naisen omaisuus ja tienestit kuuluivat lain mukaan kaikki miehelle.

Muun muassa tällaisia opin. Suosittelen menemään itse paikalle kyselemään lisää. Tietenkin puhuja kertoo aina omasta näkökulmastaan, omasta uskonnostaan ja kulttuuristaan käsin. Jos päätät kommentoida juttua, muista, että on rikkaus, että on erilaisia kulttuureja. Kerroin asioista niin kuin niistä kerrottiin. Minun tehtäväni ei ole kritisoida tai tuomita – ei sinunkaan.
Postaus on osa pressimatkaani Dubaihin 21. – 25.5.
16 comments
Olipa mielenkiintoista kuultavaa. Tasa-arvon näkökulmasta toki erilaista kuin meillä, mutta mielenkiintoista esimerkiksi, että työssäkäyvä nainen voi käyttää rahat itseensä mikäli niin haluaa.
Itsekin osallistuisin mielenkiintoisesti tuollaiseen tilaisuuteen, jossa voisi kysyä vapaasti ”tyhmiäkin” kysymyksiä, eikä tarvitsisi pelätä loukkaavansa tai muuta.
Ehdottomasti erilaista, mutta ei naisen asema hälyttävän huonolta vaikuta. Esimerkiksi moniavioisuus ei ole kovin yleistä ilmeisesti enää. Meillä oli yhdellä retkellä kuski, jolla oli kaksi vaimoa. Valitettavasti en ollut siinä autossa, joten en toisen ja kolmannen käden tietoja voi tässä esittää. Ilmeisesti jompikumpi rouvista ainakin oli kovin mustasukkainen. Aika ymmärrettävää kyllä.
Tämä oli postaus josta todella tykkäsin! Olen itsekin käynyt Dubaissa muutama vuosi sitten, mutta monta tuttua kulttuurille ominaista tapaa oli kuitenkin jäänyt minulle mysteeriksi. Todella hyvin ja mielenkiintoisesti selitetty näitä kulttuurin kiehtovia tapoja. Monet tuttuja, mutta nyt ymmärrän enemmän. Varmasti mielenkiintoista kuulla ja keskustella paikallisen kanssa, kun voi avoimesti kysyä mitä mieleen juolahtaa! Tällaiselle lounaalle osallistuisin ilomielin itsekin!
Titta / IKILOMALLA
Kesti aikansa, että porukka uskalsi alkaa kysyä vaikkapa homoseksuaalisuudesta, jonka helposti ajattelemme tabuasiaksi monessa maassa. Jos olisin etukäteen tiennyt lounaan luonteesta, olisin ehkä osannut valmistautua kysymään sellaistakin, mitä nyt ei tullut puheeksi.
Arabiemiraattejen kokemukset on itsellä Dubai lentokoneen ikkunasta ja Sharjah 24 h. Sharjah on näistä emiraateista kaikista uskonnollisin eli siellä ei saa alkoholia missään. Dubaissa sentään saa 🙂 Paljon oli uutta tietoa itselle, paljon jo aikaisemmin opittua omalta pikavisiitiltä sekä Bahrainista. Paljon molemmissa on samoja piirteitä, eikä kummassakaan ostetut Breitlingit kestä zoukin aluetta pidemmälle – itse en ole ostanut, mutta yhtään yli vuorokauden toimivaa en ole nähnyt 😀
Arabimaissa olen reissannut jonkin verran. Täysin ”kuiva” on ollut vain Kuwait. Muualla kv. hotellit myyvät kyllä. Eniraateissa olen vain kerran yöpynyt vaihtolentoa odotellessa. Siksi oli kiva käydä nyt vähän pidemmälti.
Kopiokama on mulle ehdoton nounou. Tykkään merkkilaukuista, mutta vain aidoista. Mutta epäilemättä kauppa käy, koska kaikkialla feikkiä kaupataan.
Voi miten kiva, että kävit tuolla kulttuurilounaalla ja siitä kirjoitit! Olen käynyt Dubaissa kahdesti, molemmilla kerroilla olen viettänyt siellä viikon, mutta en ole koskaan tuonne lounaalle ”ehtinyt”. Sen sijaan molemmilla kerroilla olen käynyt Jumeirah Mosquessa avoimessa esittelytilaisuudessa, jossa on samalla tavalla avoin meininki, eitellään islamin uskon perusperiaatteita ja muslimien uskonnollisia käytäntöjä esim. moskeijassa käydessä, kysyä saa mitä mieleen juolahtaa, ja kysymyksiä on myös esitetty paljon sekä uskontoon että Arabiemiraattien kulttuuriin liittyen. Tämä on kyllä todella hyvin selventänyt sitä, miten tietyt asiat ovat uskonto- ja tietyt kulttuurisidonnaisia, meillä länkkäreillä kun nämä menevät usein hieman sekaisin erityisesti muslimien kohdalla…
Seuraavalla Dubain visiitillä menen aivan varmasti tuonne lounaalle. Joka kerta olen sitä harmitellut, kun sieltä moskeijatilaisuudesta on lähtenyt aina porukka sinne ja kutsuttu ihmiset mukaan, ja aina meillä on ollut jotain muuta suunniteltuna siihen. Epäilemättä kolmas matka Dubaihin jossain vaiheessa tulee, sillä rakas ystäväni asuu siellä.
Moskeijan tilaisuus on tosiaan varmaan hyvin samanlainen. Onpa mielenkiintoista. Menen varmasti, jos joskus vielä Dubaihin palaan. Kiitos vinkistä!
On muuten niin totta, että kulttuuriset ja uskonnolliset tavat menevät sekaisin. Toisaalta onhan se uskokin osa kulttuuria, että onko ihme. Yksi kysynys muuten, joka esitettiin ja jonka unohdin jutusta, oli, että eikö rukoiluhommiin kaikkine peseytymisineen mene ihan hirveästi aikaa. Nainen sanoi, että päovän viisi rukousta on helposti kaikkineen hoidettu puolessa tunnissa, siis yhteensä. Kysyttiin myös peseytymiseen liittyvästä vedenkulutuksesta. Mukillinen vettä riittää koko hommaan.
aivan loistava vinkki. Olen yrittänyt innostaa itseäni Dubain suhteen, mutta siinä keinotekoisessa teemapuistomaisuudessaan se ei vain houkuttele. Tämän kaltaiset kokemukset se sijaan herättivät mielenkiintoni ihan uudella tavalla…!
Dubai on outo. Siis kun kaikki on uutta ja mikään ei oikein tunnu viittaavan mihinkään alkuperäiskulttuuriin. Mutta sitten joukossa on tällaisiakin helmiä. Olin pitkään ajatellut, että haluaisin käydä ihan juuri siksi, että sittenhän se on nähty. Vielä pitää sulatella, pitääkö päästä takaisin vai oliko ny kylliksi. Mutta nautin kyllä koko matkasta.
Tosi mielenkiintoisia pointteja olet tuonut esille. Loistavaa, että pääsit tutustumaan kulttuuriin tällä tapaa. Yhteen vaiheeseen luin varmaan kymmeniä naisten asemaa esim. Saudeissa ja Afganistanissa käsitteleviä kirjoja, joiden perusteella minulla on omat mielipiteeni naiset hunnun alle pakottavasta yhteiskunnasta. Dubaissa on varmaan vähän rennompaa, vaikkei se kovin rentoa sielläkään vielä ole. Dubai itsessään on kyllä omalla tavallaan mielenkiintoinen paikka vierailla ja varmaan sinne tulee lähdettyä joskus vielä uudelleenkin.
Yksi asia jäi häiritsemään. Tuliko esille miten siirtolaisten lapsille tarjotaan koulutus? Jotenkin ajattelisin, että he sitä ilmaista koulutusta saattaisivat kaivata kaikkein kipeimmin?
Koulutus tosiaan ilmaista paikallisille. Siirtotyöläisistä en tajunnut kysyä. Aika monella lapset ovat lähtömaassa (huono homma). Väestöpyramidi on tosi vino 20 ikävuodesta eteenpäin. Niin paljon tulee miehiä yksin töihin.
Tämä on ehkä ensimmäinen aidosti kiinnostava asia, jota olen Dubaista lukenut. Kiitos! Jotenkin nuo uskontoon liittyvät vastaukset kyllä ärsyttävät epäloogisuudellaan, sille ei voi mitään. Mutta painan tämän kulttuurilounaan mieleeni, jos joskus jostain kumman syystä Dubaihin lähden. 🙂
Uskon asiat ovat siitä kiinnostavia, että niillä voi selittää vaikka mitä, vaikka muuttaa veden viiniksi. Minusta on kamalan kiinnostavaa tietää, mihin ja miten ihmiset uskovat. En oikeastaan edes halua muodostaa siitä mielipidettä, koska usko ei oikein ole järkeiltävissä. Mutta muotoile kunnon kysymyspatteristo ja lähde lounaalle! Ruokakin oli vallan maukasta!
Hei , hyviä juttuja sinulla ja vielä parempia kuvia.
Harvassa paikassa reissuilla syö niin edullisesti ja hyvää ruokaa kuin Dubaissa.
Pitää vain uskaltautua niihin paikkoihin, missä siirtotyöläiset ruokailevat.
Kiitos!
Olen kuullut Dubain olevan myös yksi kallempia – riippuu siis niin paljon siitä, missä syö. Varmaankin pitäisi etsiä ihan toisenlaisia kokemuksia, kun seuraavan kerran menen Dubaihin.