Kun yksi katu riittää – Jalan Kumpung Cina, Kuala Terengganu

Kun yksi katu riittää – Jalan Kumpung Cina, Kuala Terengganu

Kuala Terengganu osui reiteilleni jotakuinkin vahingossa. Manner-Malesiaan tuleminen ilman suunnitelmia oli virhe. Löysin ihanan Terrapurin, ja sen turvasta lähteminen oli vaikeaa. Kun olin hätäpäissäni hotellissa Kota Bharussa tehnyt jotain suunnitelmia, varasin kaksi yötä Kuala Terengganuun. Näin muutaman kuvan sen Chinatownista. Ajattelin, että pari päivää kaupungissa pakottaa tekemään ratkaisuja ja löytämään jostain rantaparatiisin. Tai jotain. No ei auttanut. Varasin lennot Kuala Lumpuriin. Sattuuhan sitä. 

Mutta siis Kuala Terengganu – mikä se on? 

Kun tulin, ilmoitettiin hotellilla, että check in on sitten kolmelta. Ensimmäinen kerta koko pitkällä retkellä, kun puolityhjä hotelli ei anna huonetta heti. Kysyin Chinatownin suuntaa. Neuvot olivat huonot tai ymmärrykseni heikko, koska löysin itseni sieltä, missä myydään kattotiiliä ja muuta reissunaiselle tien päällä välttämätöntä. Olin äärettömän hikinen ja vittuuntunut, lähinnä itseeni. Mitä kuvittelin tekeväni tässä lävessä? 

Mutta kun käännyin takaisin, näin kyltin Kumpung Cina, näin Chinatownin portin, istuin ilmastoituun kahvilaan (Vinum, muuten ainoa paikka, jossa näin myytävän alkoholia ulos, ihan siis pulloittain) juomaan passionhedelmäsmoothieta, rauhoituin täysin. Ihmettelin sisäistä kiehuntaani, en voinut ymmärtää, miksi kävelin typerästi väärään suuntaan. Ja siitä hetkestä alkoi intensiivinen kaksipäiväinen ihastukseni Kuala Terengganun oikeastaan vain yhteen katuun, Jalan Kumpung Cinaan, Chinatownin halkovaan vilkkaaseen pääväylään sivukujineen, lyhyeen pätkään joenrantaa. Se riitti minulle. Siinä oli kaikki. Tiedän, että Kuala Terengganu on muutakin. Podin hetken huonon turistin syndroomaa, kun toisenakin päivänä vain päätin jäädä tälle pienelle alueelle. Mutta jos minun oli hyvä olla? Ei kai päätöksiä muita varten tehdä? 

Tällaisia vanhoja kortteleita olen nähnyt Malesiassa muuallakin. George Townissa ja Malakassa ne ovat Unescon maailmanperintökohteita. Kuala Terengganussa ne vain ovat. Osa taloista on todella rähjäisiä, osa viimeisen päälle kunnostettuja. Kontrasteista syntyy kiinnostavuutta. Pastellisävyjä, kukkakoristeita. Ikkunaluukkuja. Koristeellisia lyhtypylväitä. Chinatown on myös jotenkin korostetun kiinalainen punaisine paperilyhtyineen, mutta toisaalta sekin on osa paikan viehätystä. 

Kuala Terengganu

Kuala Terengganu

Kuala Terengganu

Malesialaiskaupunkien katutaide on lumonnut minut täysin. George Townista se alkoi, Kuchingissa jatkui, ja kuvat katutaiteesta saivat minut Terengganuun. Rakastan löytämisen iloa. Kun vahingossa kääntyykin katsomaan tulosuuntaan, voivat takana hymyillä maalatut kasvot. Kun kurkkaa kapealle sivukujalle, se voi olla koko matkaltaan kuin taidenäyttely. Rakennetussa maisemassa jo valmiina olevia osia on käytetty kekseliäästi taiteen osana. Poliittisia kannanottoja on aika vähän, mutta ainakin yksi kuja on vain kilpikonnien puolesta, mikä tietenkin lisäsi sen arvoa eksponentiaalisesti. 

Kuala Terengganu katutaide

Kuala Terengganu

Kuala Terengganu katutaide

Kuala Terengganu katutaide

Kuala Terengganu katutaide

Kuala Terengganu

Katukuvan värikkyys, hienoinen sekasortoisuus ja rosoisuus lumosivat. Koin taas riittämättömyyttä: Olisinpa niin hyvä valokuvaaja kuin toivoisin. Kunpa osaisin tallentaa ympäristön sellaisena, kuin sen näin ja koin. Koska suurin osa ei koskaan tule Kuala Terengganuun itse, se ansaitsisi tulla nähdyksi parhaimmillaan. 

Kuala Terengganussa on lentokenttä, ja sinne saa edullisia lentoja Kuala Lumpurista. Ihan vain siltä varalta, että Jalan Kumpung Cina sai sinutkin hullaantumaan itseensä. Pääse sinne bussillakin. Ja taksilla.

Kuala Terengganu

Kuala Terengganu

Kuala Terengganu

Kuala Terengganu

Kuala Terengganu

Kuala Terengganu

Kuala Terengganu

Next Post:
Previous Post:
There are 10 comments for this article
  1. Avatar
    Katariina at 21:24

    Hienoa katutaidetta ja hienoja kuvia siitä! Miten sinulla on reissumieliala kehittynyt matkan edetessä ylipäätään? Pienet notkahdukset fiiliksessä kuuluvat varmasti asiaan, mutta onko yleismieliala pysynyt positiivisena ja reissumyönteisenä? Rattoisaa reissun jatkoa ja viileitä tuulahduksia helteen keskelle!

    • Avatar
      Annika Author at 04:27

      Reissumieliala on hyvä kysymys. Viimeksi tuli totaaliväsymys kuuden viikon jälkeen. Nyt vain tällaisia hetkellisiä. Kun väsyneenä jonottelee lentokentällä loputtomalta tuntuvia aikoja, mietin välillä, josko ottaisin vaan lennon kotiin. Mutta noin muuten ihan loistava fiilis!

  2. Avatar
    Susannastravels at 22:18

    Hieno tuo sateenvarjokuva! ja mielenkiintoisia yksityiskohtia, myös hellemekot näyttää ostamisen arvoisilta. Minulle kävi muuten viime kesänä aina niin että majoitukset eri kohteissa oli lähes aina jollain puolityhjällä alueella jossa oli vain huoltoasema (autottomalle) mutta nyt ei ole vielä tullut tänä kesänä sellaisia alueita vastaan, ehkä tuuri on kääntymässä

    • Avatar
      Annika Author at 04:21

      Hotelli oli oikein keskeisellä paikalla. Vain suuntavaistoni vei väärille huudeille. 🙂

  3. Avatar
    Anna-Katri / Adalmina’s Adventures at 07:19

    Mitä vielä, turhaan potea huonon turistin syndroomaa, tekee juuri sitä mikä sillä hetkellä tuntuu parhaimmalta. 🙂 Samaa olen itse välillä, varsinkin nyt reissun lopputaipaleella tehnyt – mieluummin nauttii ja tutustuu paremmin pieneen alueeseen, kun lähtee hötkyilemään nähtävyyksien perässä. Ehkä paikasta saa sillä tavalla loppujen lopuksi myös enemmän irti. Ja tuo paikka näyttää kyllä sympaattiselta, joten ymmärrän hyvin miksi siellä olet viihtynyt. 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 10:07

      Niin, kun eihän mikään kohde valmiiksi tule, vaikka sitä kuinka kiertäisi.

      Kuala Terengganussa on mm. teemapuisto, jossa on pienoismalleina monia moskeijoita. Olisin oikeasti ollut kiinnostunut siitä, mutta vaihdoin taksimatkat kiinalaiskatuihin, koska vain tuntui siltä.

  4. Avatar
    Anna K. – Kaukaa haettua at 20:38

    Pitkällä reissulla tulee varmasti ennen pitkää eteen fiilis: miksi tulinkaan tänne, miksi en suunnitellut paremmin. Mutta usein jotkut ihan kummalliset paikat voivatkin olla ylläreitä, niin kuin tässä sullekin kävi. Jos yhdeltä kadulta löytyy katsottavaa pariksi päiväksi, niin mikäpä siinä! Mä olen Kreikan saarihyppelyillä jämähtänyt megapieniin kyliin ihan vain siksi, että fiilis oli niin hyvä. Jotain muuta jäi näkemättä, mutta välillä on hyvä vain olla ja nauttia.

    • Avatar
      Annika Author at 20:51

      Olen lupounut ajatuksesta, että jotain puuttuu, jotain on pakko tehdä, ettei jää näkemättä. Kun ei mikään kohde valmiiksi tule, ei haittaa, vaikka sitä näkisi vain murto-osan. Jos jotain jää kaipaamaan, että olisipa pitänyt, on ainakin hyvä syy palata. Lähdin tänään juuri Macaosta, ja siitä jäi tunne, että takaisin pitää päästä (vaikka se outo olikin). Kuala Terengganu osoittautui ihan helmeksi, mutta epäilemättä myös pienet kreikkalaiset kylät.

  5. Avatar
    Meri / Syö Matkusta Rakasta at 17:18

    Kiva lukea Malesiasta vähän muutakin kuin niitä peruspaikkoja. Joskus sitä vähän puolivahingossa päätyy ihan kivoihin paikkoihin. Ja mä haluaisin vielä päästä näkemään malesialaista katutaidetta, jotenkin olen onnistunut missaamaan.

    • Avatar
      Annika Author at 18:21

      Malesiasta on tullut yksi mun ehdottomista suosikeista. Siellä on niin paljon kaikkea. Vaikkapa juuri Kuala Terengganu, joka oli ihan huippupaikka hengailla. Katutaidetta voi tietty löytää muualtakin. Kaikki paikat, joissa itse olen sitä nähnyt, ovat olleet hyvinkin vierailemisen arvoisia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.