Kotka – merellinen kesäkaupunki  

Pressimatka: Visit Kotka-Hamina 

Yhä uudelleen olen viimeisten vuosien aikana todennut, että olen ollut tosi hölmö vieroksuessani (ja ehkä vähän myös ylenkatsoessani) Suomea matkakohteena. Jos koronasta pitää jotain positiivista löytää, minä – ja epäilemättä moni muukin – löysi kotimaanmatkailun. Uusin löytöni on Kotka. Se paljastui kokoaan isommaksi ja monipuolisemmaksi kuin osasin ajatella. Helsingistä Kotkaan ajaa omalla autolla 1,5 tunnissa, OnniBusilla parissa tunnissa ja junalla Kouvolan kautta yhteydestä riippuen keskimäärin 2,5 tunnissa. Kotka on siis myös lähempänä kuin moni ehkä ajattelee.  

Kotka on mainio viikonloppukohde. Suorittajamatkailija ehtii kiertää päänähtävyydet päivässä, mutta jos mielii vähän kaupungin ulkopuolelle, vaikka päiväretkelle Kaunissaareen, tarvitaan vähintään pari yötäkin. Fillari on mainio kulkupeli pikkukaupungissa. Me lainasimme Sokos Seurahuoneen käärijänvihreät Jopot, mutta milloin seuraavaksi menen Kotkaan, menen junalla ja otan fillarin mukaan. Kaupungissa välimatkat ovat sen verran lyhyet, että autolle ei ainakaan hyvällä säällä ole tarvetta.  

Lue lisää: Kaunissaari on kesäparatiisi 

Näe ja koe Kotka 

Voisi sanoa, että merellisyys näkyy lähes kaikessa – ja Juha Vainio. Jos miettii Kotkan tärkeimpiä nähtävyyksiä, kaikki liittyvät enimmäkseen veteen. Juha Vainion rakastettujen laulujen sanoituksia on hakattu riimikiviksi kutsuttuihin kiviin kolmisenkymmentä sanoittajalegendan mukaan nimetyn kadun varrelle.  

Merikeskus Wellamon vetonaula on tällä hetkellä Pako Pompejista -näyttely, mutta me tuumimme molemmat, että se ei ollut ihan hehkutuksen arvoinen. Sen sijaan hyvinkin kiinnostava oli Ruotsinsalmen meritaistelusta kertova Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely, joka on avoinna tammikuulle 2027 asti. Se avaa hienosti Suomen ja myös Kotkan historiaa. Lisää näyttelystä voit lukea tästä. Suomen merimuseo toimii myös Merikeskus Wellamon tiloissa: upeita veneitä, uusia ja vanhoja, ja ulkona majakkalaiva ja jäänmurtaja, joihin kesäaikaan pääsee myös sisälle.     

Maretariumissa pääsee tutustumaan suomalaiseen vesiluontoon, ja siellä voi nähdä suurimman osan suomalaisista kalalajeista. Olen aina vähän skeptinen kaikkien eläintarhojen suhteen, koska minusta eläimien paikka on luonnossa ja ihminen voi käydä katsomassa niitä niiden omassa elinympäristössä, Halusin kuitenkin antaa Maretariumille mahdollisuuden, koska se kuitenkin on saanut WWF:n Panda-palkinnon työstään suomalaisen vesiluonnon puolesta. Enpä ennen tiennyt, millaisia otuksia Suomen järvissä ja merissä ui!

Sisätiloja paremmin viihdyimme ulkona Kotkan puistoissa. Jos Kotka ei vielä ole Suomen puistopääkaupunki, sille pitäisi titteli antaa. Sapokan Vesipuisto yhdistää rakennettua ympäristöä ja ympäröivää luontoa. Siellä on pieniä romanttisia siltoja, pieni putous, kaikkialla pieniä patsaita ja paljon kukkia. Kotkansaaren eteläkärjessä on suuri, yli 20 hehtaarin kokoinen Katariinan meripuisto, oma ehdoton suosikkini. Vaikuttavimmat kohdat ovat minusta ihan rannassa. Siellä on 28 merelle tähyävää tammisotilasta, jotka on tehty Ruotsinsalmen meritaistelussa uponneiden laivojen osista. Ankkuriluodon valtava ankkuri on peräisin 1800-luvulla rakennetusta purjelaivasta. Ankkuriluoto on virallinen tuhkansirottelupaikka, ja siksikin tunteita herättävä. Pienoismallit suomalaisista majakoista ovat majakkaromantikon mieleen. Talvisissa kuvissa lumen peittäminä ne ovat hurmaavat, mutta kesäsäälläkin herättävät kaipuun merelle. Kotkan pionipuisto ei valitettavasti vielä ollut kukassa.    

Syö ja juo Kotka  

Aika monella kaupungilla tai maakunnalla on jonkinlainen nimikkoruokansa. Kotkassa se on posso. Kun kahvilassa tilattiin possua, tarjoilija hienovaraisesti korjasi. Nimeää sitä miten hyvänsä, sokerikuorrutettu iso munkki se kuitenkin on, ja sellaisen voi nauttia vaikka Marina Cafe Laiturissa meren rannalla.    

Kesäravintola Vaakku Varissaaressa on minusta Kotkan The Paikka, jota en jättäisi väliin. Sinne pääsee tasatunnein m/s Klippanilla Sapokan rannasta (Tulikukko-ravintolan edessä) ja tietenkin myös omalla veneellä. Varissaari on vanha linnoitussaari, jossa on ravintolan lisäksi muutakin nähtävää. Siellä on vielä jäljellä Fort Elisabethin raunioita ja Ruotsinsalmen meritaistelusta kertova pieni museo. Ravintola on viehättävä. Puolikaaren muotoisesta ravintolasta on ikkunat merelle, ja sisäpihalla on suojaisa terassi. Ruokaa ja palvelua voi vain kehua. Suosituin annos ympäriltä kuuluvien tilausten perusteella on burgeri, mutta Vaakkuun voi tulla syömään myös pidemmän kaavan mukaan, kuten me. 

Kotkassa vaikuttaisi olevan kaksi fine dining -ravintolaa, joista kokeilimme Vaustia. Osuimme huonoon aikaan. Suurin osa ravintolan henkilökunnasta oli kiinni suuressa tilaisuudessa jossain saman rakennuksen uumenissa, ja kolmen ruokalajin illalliseen kului meiltä reilusti yli kolme tuntia. Henkilökunta yritti tehdä parhaansa, mutta eiväthän he tilanteelle mitään voineet. Puitteiltaan Vausti on tunnelmallinen ja todella tyylikkäästi sisustettu. Ruoka on ehdottomasti puitteiden tasolla, mutta melkeinpä sanoisin, että yllätysmenu kannattaa ottaa viidellä ruokalajilla kolmen sijaan (ainakin jos pääruoaksi ottaa kalaa). Ehkä johtui odottelusta, mutta todennäköisesti annosten koosta, että minulle jäi nälkä.  

Kun sanoin aiemmin Kotkan olevan kokoaan suurempi, tarkoitin sitä, että en esimerkiksi odottanut siellä olevan viinibaaria, jolla vieläpä on varsin vaikuttava viinilista. Kesällä 2022 Kotkan keskustaan on kuitenkin avattu viinibaari Jolla, jonka sisustuksesta tuli vahvasti mieleen pariisilainen kahvila. Viinin oheen on mahdollista tilata myös ainakin erilaisia juustoja.  

Kun fillaroimme Sapokasta Katariinan Meripuistoon, ohitimme Mansikkalahden uimarannan. Uimaan ei toukokuinen viilenevä ilta vielä houkutellut, mutta jo fillarireitin varrella näkyneet Beach Bar -kyltit ennakoivat, että taidamme rantaan pysähtyä. Mansikkalahti Bar&Cafen meininki oli jotenkin niin suomalaisesta poikkeava, että pitihän siihen istahtaa jalat hiekkaan rantatuoleille hapsuvarjojen alle hetkeksi.  

Varaussivustojen perusteella Kotkassa on runsaasti majoitusta tarjolla, mutta hotelleja varsin vähän. Sokoksen Seurahuone on ihan loistavalla paikalla ihan ytimessä, ja muutama vuosi sitten se on remontissa saanut uuden merihenkisen ilmeen. Esimerkiksi meillä superior-huoneessa oli sängyn päädyssä putket kuin laivan konehuoneessa (toki myös sängyn yläpuolella valtava peili), ja perhehuone kerrossänkyineen muistuttaa tyylikästä laivan hyttiä. Keskustan ulkopuolella luonnon helmassa on mökkejä mutta myös luksusvaihtoehtoja esimerkiksi Santalahti Resortissa ja Erämys Keisarin koskilla.     

Mitä luulet, joko tulevana kesänä olisi aika tutustua Kotkaan?