Type and press Enter.

Koli meille kahdelle erilaiselle

Koli

”Olisi kiva lähteä muutamaksi päiväksi johonkin pois ihan kahdestaan”, hän sanoi. ”Miten olisi vaikka Koli?” Ehdotus oli kovin helppo hyväksyä. Ei vaatinut harkintaa kuin sen verran, että rekisteröin kysymyksen. Korona piti reissumuijan Suomessa. Helsingissä maa oli mustana ja uhkasi sellaisena pysyä. Ei loma tuntuisi ainakaan näissä ympyröissä lomalta, joten jonkinlainen – edes pieni – matka olisi juuri se, mitä kaipasin. Kolme päivää. Koli. Hän ja minä. Mennäänkö jo? 

Entä kun toinen on urheilullinen, toinen käyttöjärjestelmältään liikkuva peruna? Siis minä en ole se urheilullinen. Enhän minä ihan vallan sohvaperuna ole, jalat kyllä liikkuvat ja vieläpä mielellään, mutta kun toinen alkaa puhua suksiboksista ja Kolin rinteistä, alkoi hiipiä mieleen, olenko sittenkin ihan kahdestaan suklaalevyn kanssa. Hiihtokouluun menoa olen kyllä vahvasti harkinnut, mutta se on ihan toinen tarina. Sattui näet kerran niin, että aloittelijan nopeasti kehittyneellä uholla menin taidoilleni liian jyrkkään (ja oikeasti umpijäiseen) rinteeseen ja saatoin keilata itseni lisäksi kumoon jonkun toisenkin. Jäin siis miettimään riittävää määrää suklaata. 


Koli sopii kaikenlaisille lomailijoille 

Mutta niin vain löydettiin oma tapamme viettää lomaa enimmäkseen yhdessä omanaisuuseroistamme huolimatta: hitaat aamut, ulkoilua lumisessa vaaramaisemassa, rinteeseen (tai syömään suklaata), kylpylään, illalliselle. Tästä tuli ihana päivärutiini. 

Break Sokos Hotel Koli (*) sijaitsee Kolin kansallispuiston alueella, ja sen pihasta lähtevät reitit vievät suoraan Ukko-Kolille, josta avautuu taiteilijoita inspiroinut The Maisema. Jos ei halua kävellä edes tätä muutamaa sataa metriä, voi maisemaa ihailla myös sisältä lämpimästä menemällä vain ikkunaan. Aamulla ensimmäisenä tervehdin sitä avaamalla ranskalaisen parvekkeen oven hetkeksi. Saatoin illalla viimeisenäkin vielä vilkaista uljaita mäntyjä ikkunan takana. Jos jostain syystä oma huone olisi toiseen suuntaan, voi viipyillä aamupalalla karjalanpiirakan ja maiseman parissa vähän pidempään tai yrittää varata illalliselle ikkunapöydän. Maisemaan tuo oman lisänsä myös se, jos sitä katsoo kylpylän porealtaasta tai ulkopaljusta vaikkapa kuohuviinilasin taustana. 

Break Sokos Hotel Koli
Break Sokos Hotel Koli
Break Sokos Hotel Koli

Parhaat maisemat näkee 1,4 kilometrin huippujen kierroksella. Huipuista kaksi, Ukko-Koli ja Paha-Koli, on Pielisen suuntaan. Akka-Kolin maisema avautuu toiseen suuntaan. Luminen maisema oli etelän tytölle kuin talven ihmemaa, ja jotain maagista tuossa kansallismaisemassa on.  Sinne piti päästä jo ensimmäisenä iltapäivänä pimeässä ja muina päivinä, vaikka suunta olisi ollut muualle, halusin kiertää huiput. Ensimmäisen kerran liukastelujen jälkeen saatiin täydellinen vinkki: Kolin luontokeskuksesta vuokrattavat kenkiin kiinnitettävät liukuesteet (15 e ensimmäiseltä vuorokaudelta, 5 e lisävuorokaudet). Ne jaloissa ei tarvinnut tuijotella kengän kärkiä vaan keskittyä ihan muuhun. 

Koli
Koli
Koli
Koli

Reittejähän on vaikka mitä muitakin ja kaiken kuntoisille. Mekin jatkoimme huipuilta esimerkiksi Mäkrän suuntaan. Reittejä on myös lumikenkäilijöille. Luontokeskuksesta saa hyvää palvelua ja vinkkejä. Ohjaavat myös määrätietoisesti turistin ajatusta siitä, kuinka pitkälle kannattaa lähteä, jos valoisaa aikaa on jäljellä liian vähän suunnitelmiin nähden. Pimeä kun tulee jo reilusti ennen kolmea näin sydäntalvella. 

Minua ei kuulemma parane yksin päästää metsään, joten suksihommien (ja suklaan) vuoro oli vasta päivän ulkoilujen jälkeen. Sillä aikaa, kun minä join kaakaota, söin suklaata ja vain tuijottelin ikkunasta avautuvaa maisemaa (huone 306, ihan vain jos haluat toivoa samaa näkymää), reippaampi osapuoli veti monoa jalkaan ja lähti rinteeseen. Ennen vuodenvaihdetta auki oli vain yksi rinne, mutta se sai kokeneelta laskijalta rinnekahvilasta munkin ja kaakaon parista varsin kelpo arviot: ”Rinne on loistokunnossa, ja siinä saa ihan kivasti vauhtiakin kerättyä. Profiili on hyvä, ja ihanan rauhallinen tunnelma. Ja kahvilassa sama vieraanvarainen palvelu kuin hotellissa. Hyvät on fiilikset.” Tietenkään Koli ei ole vertailukelpoinen Alppien kohteiden kanssa, mutta suomalaisiin hiihtokeskuksiin vertaillessaan hän kiitteli erityisesti myös sitä, että rinteeseen pääsee suoraan hotellin pihalta. Ei tarvitse kanniskella kamoja mihinkään, ja ne voi jättää välinevarastoon, josta voi tassutella huoneeseen lainareinoissa. 

Break Sokos Hotel Koli
Break Sokos Hotel Koli

Koli Relax Spa on harvoja kylpylöitä, joista oikeastaan nautin. Kylpylän konsepti on minulle vähän vieras. Paikassa pitää olla jokin juttu, jotain erityistä, että viihdyn. Monesti kylpylöiden ulkonäkö ja tunnelma tuovat mieleen uimahallin tai jukujukumaan siitä riippuen, kuinka suuri osa asiakkaista on lapsia. Täällä viimeistään alkuillasta (aika vaihtelee viikonpäivien mukaan) alkaen kylpylä on vain aikuisille. Vilkkaalla lomakaudella hotellin asiakkaissa on luultavasti aika paljon lapsiperheitä, ja kylpylä oli iltaisin kerrassaan rauhallinen. Tykkään myös saunapolusta, eli kylpylälipun hintaan sisältyvistä Lumenen tuotteista, joita käyttämällä kokemus on edes vähän jotenkin strukturoitu. Oli ihana rutiini aloittaa kylpyläilta aina jalkakylvystä, poksauttaa siinä kuohuviini (viini on vaihtoehto tuotteille, ja kun kylpijöitä on kaksi, saavat molemmat nauttia molemmista), istua hetki ja hengitellä aktiivisen päivän jälkeen. Muut tuotteet ovat erilaisia pesuja, kuorintoja ja voiteita.

Sisällä altaita on kolme, ja ulkona on kolme paljua. Saunoja on myös kolme, samoin kuin erikoissuihkuja. Eikö niin, että me olemme kokeilleet niitä kaikkia, jos toinen edes kävi? Eli me olemme olleet kylmävesialtaassa ja hyytävänä ryöppynä niskaan satavassa hyvä ettei hileisen kylmässä suihkussa, jos hän niissä kävi ja vielä halasi hyisellä kehollaan? Omat suosikkini ovat ehdottomasti höyrysauna, tunnelmallinen ulkopalju, josta voi ulvoa kuuta ja katsoa jääpuikkoja, sekä punainen elämyssuihku, jonka ohjelmavalikosta alimmainen vaihtoehto (ilman rillejä en nähnyt, mitä vaihtoehdot olivat) tarjoaa tropiikin ääniä, lämpimän sateen seassa välillä kylmää ja eukalyptuksen tuoksua. Näiden pyhä kolminaisuus tarjosi minulle raukeuden. Punaisen suihkun vieressä on sininen. Se antaa ymmärtää ohjelmien olevan samanlaiset, mutta värikin paljastaa sen huijaavan. Älä siis väitä, ettei sinua olisi varoitettu!

Koli Relax Spa Break Sokos Hotel Koli
Koli Relax Spa Break Sokos Hotel Koli
Koli Relax Spa Break Sokos Hotel Koli
Koli Relax Spa Break Sokos Hotel Koli

Kummasti vain viihdyimme kylpylässä joka ilta niin, että myöhästyimme kahdeksaksi tehdystä pöytävärauksesta hotellin Grill it! -ravintolaan. Kolin alueella on muutama muukin ruokapaikka, mutta varsinkin hotellissa yöpyvälle on aika kynnys lähteä muualle. Toisaalta jos asuu muualla, on aika tosi monta syytä kavuta mäki ylös ja tulla tänne syömään. Aloitetaanko tärkeimmästä? Ruoka. Olen sen verran itse Sokos hotellien ravintoloissa syönyt, että minua taso ei yllättänyt, mutta herraseura päivitteli, missä hän on ollut, kun muutos Fransmannien peruspöperöistä nykyaikaan on tehty. Testattiin valmiista menuvaihtoehdoista poro- ja kuhamenut, ja yhtenä iltana oli pihvipäivä (entrecotea ja lammasta). Söimme etanoita, paahdettua kuhaa, kylmäsavulohitartaria, alkupalalajitelmia, ranskalaisia pannukakkuja, suklaakakkua… (Näiden jälkeen kotimatkan bearnaiselohi tienvarsikuppilassa valutti katkeria kyyneliä.)

Ruoka siis oli tärkein syy. Siksi kai ihminen menee ravintolaan. Mutta syitä on muitakin. Maisema. Ikkunan takana aukeaa suora näkymä Pieliselle, suunnilleen se sama näkymä, joka on Ukko-Kolilta tai huoneestamme oli. Jos tuuri käy ja onnistut saamaan ikkunapöydän, olet aitiopaikalla. Jos et, onnistuu kuikuilu aika hyvin muualtakin. Maisemaakin tärkeämpää on henkilökunta. En muista saaneeni Suomessa vastaavaa palvelua. Vertailukohtana voisi olla vaikka jouluaaton lounas Kämpissä, jossa palvelu oli muodollisen kohteliasta, ystävällistäkin, mutta ei henkilökohtaista tai persoonallista, kuten Kolilla. Meiltä kysyttiin edellisenä päivänä puheeksi tulleille asioille jatkoa, neuvottiin vuokraamaan jääpiikit kenkiin, vitsailtiin, luotiin tunnelmaa hersyvällä karjalaisella ihanuudella. Kolin Grill it! on kertaikaikkiaan hyvän mielen ravintola.

Grill it! Break Sokos Hotel Koli
Grill it! Break Sokos Hotel Koli
Grill it! Break Sokos Hotel Koli
Grill it! Break Sokos Hotel Koli
Grill it! Break Sokos Hotel Koli
Grill it! Break Sokos Hotel Koli

Jos Koli ei ole sinulle tuttu, voit vilkaista täältä, miltä siellä näyttää syksyllä, ja hotellin omat sivut ovat tässä linkissä. Vahva tunne on, että haluan nähdä Kolin vielä muinakin vuodenaikoina. Lupaan raporttia, jos ja kun niin käy.

*Majoitus alennettuun hintaan, ruokailuja ja aktiviteetteja saatu


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

2 comments

  1. Avatar

    Talvinen Koli näyttää kyllä upealta, en ole vielä päässyt käymään siellä talvella. Ilmeisesti tuo reitti oli niin tamppaantunut vielä Mäkrävaaraa kohti lähdettäessä, että lumikengille ei ollut mitään tarvetta? Kolin omat suosikkimaisemat löytyvät Mäkrävaaralta, mutta sinne päästäkseen pitää nähdä vaivaa, korkeuseroja on varsin paljon.

    1. Avatar

      Oli tampattu kyllä, eli olisi ilman lumikenkiä päässyt. Sinne meilläkin oli aie mennä, mutta kaatui hitaisiin aamuihin ja nopeasti tulevaan pimeään. Ei olisi ollut realistista ehtiä ennen pimeää takaisin. Kansallispuiston infossa kerrottiinkin, että matkalla olisi aika kova nousu. Nyt vähän harmittaa, että se jäi tekemättä. En tajunnut, että sieltä olisi vielä upeat maisemat. No, ensi kerralla sitten!