Koh Yao Noi on naapuriaan Koh Yao Yaita kooltaan pienempi mutta selvästi turistisempi. Vaikka täälläkin sai olla ihan yksin ja rauhassa halutessaan, minä melkeinpä sanoisin kaivanneeni Yaille. Tämäkin saari on pitkälti autenttinen, mutta esimerkiksi kyläelämää ei oikeastaan pääse seuraamaan, kuten Yailla. Kyliä ei ole samalla tavalla päätien varrella, ja vaikka yritin etsiä sivuteiltäkin, en oikein löytänyt. Ajellessa on paljon vain vihreää.
Rannat ovat lähinnä saaren itärannikolla auringonnousun puolella. Turismi on selvästi Yao Yaita näkyvämpää. On enemmän rantaravintoloita ja kauppoja. Kannabisystävällisyys on silmiinpistävää. 420 friendly -kylttejä näkyi siis paljon. (Vasta kotiuduttuani kuulin, että kannabiksen viihdekäyttö on Thaimaassa laillista ja miljardiluokan bisnes, mutta tähän on tulossa muutos, ja se muuttuu taas laittomaksi.) Jotenkin ristiriitaista – vai sittenkin ihan odotettua? – oli vastapainona lukuisat joogapaikat, ja kun ajattelin mennä aamulla aikaisin ihan itsekseni katsomaan auringonnousua, kuten Yao Yailla tein, en todellakaan ollut yksin: 20-henkinen taiji-porukka teki sarjaansa kohti auringonnousua.
Koh Yao Noi ei rantojenkaan puolesta vedä vertoja Yaille. Tärkeimmät rannat Tha Khao Beach, Klong Jark Beach ja Pasai Beach ovat kaikki peräkkäin rantaviivaa myötäilevän päätien varrella. Rannan puolella on pieniä baareja ja ravintoloita ja kuivalla puolella hotelleja ja satunnaisia kauppoja ja ravintoloita. Turismi on siis selvästi enemmän tuotteistettu kuin Yailla. Mahdollisesti ostoksia haluavalle Koh Yao Noi tarjoaa myös joitain vaihtoehtoja, siis ihan asiallisia liikkeitä, jotka myyvät koruja, käsityöksi ainakin väitettyjä asioita ja vaatteita. Oikeasti minusta tosi kiva putiikki Ann’s shop löytyy Tha Khao Pierin edustalta. Olisin ehdottomasti tehnyt mekko-ostoksia, jos tuntuisi luontevalta kulkea ilman rintsikoita (monissa mekoissa siis selkä kokonaan auki). Sen sijaan kävin useinkin Ann’sin viereisessä paikallisessa kaupassa, joka myy suunnilleen kaikkea mahdollista, milloin ostamassa mangoja, milloin bensaa skootteriin.
Bensaa hakiessani mies katsoi taskulampulla tankkiin, totesi ”keltaista”, otti suppilon ja alkoi kaataa. Tankkaaminen oli minulle Yao-saarilla suurta hupia. En todellakaan mennyt kansainväliselle huoltoasemalle, vaikka litrahinta oli muutaman bahtin halvempi, vaan aina pullotankkaukselle. (Katso video tästä.) Mies kertoi bensan tulevan heille 45 litran tynnyreissä. Osa myy sitä litran pulloissa, osalla on tynnyreihin liitetyt pikkuruiset pumppusysteemit. Suloista yhtä kaikki. Palvelua saa myös mangoasiassa: ne saa pilkottuna pieneen sangalliseen muovipussiin ja pienen haarukan mukaan. Maailman paras snack!
Lyhyen matkan päässä Tha Khao Pieriltä on myös saaren ehkä suosituin nähtävyys, jos sitä sellaiseksi voi sanoa. Stella-nimisen ravintolan kohdalla on pieni saari, joka nousuveden aikaan tosiaan on saari, mutta laskuveden aikaan sinne pääsee hiekkasärkkää pitkin. Pikkusaarelle käveleminen kuuluu jokaisen oikeaan aikaan paikalle osuvan ohjelmaan. Itse luin vuorovesikalenteria väärin ja olin paikalla aina väärään aikaan.
Iltaisin suunnilleen kaikki turistit kokoontuvat Sunset Bariin. Jos menee reilua tuntia ennen auringonlaskua, saa vielä valita parhaat paikat. Varttia ennen paikka alkaa olla jo täynnä. Sunset Bar on saarella ainoa paikka, jossa pystyy drinksulasi kädessä ihailemaan auringonlaskua. Sen edustalla on myös ranta, jos ei halua olla baarissa. Kun sanoin, että kaikki, tarkoitan tosiaan, että kaikenlaista porukkaa lapsiperheistä jo varttuneempiin ja nuoriin repputyyppeihin. Sen verran tuntui olut virtaavan, että oikeasti vähän pelotti, kuinka humalassa porukka skoottereillaan palailee majapaikkoihinsa. Itse en jäänyt viettämään iltaa vaan suuntasin yhden lasillisen jälkeen selvimpien joukossa taas tien päälle.
Toinen hyvä paikka auringonlaskulle on Manoh Pier. Siellä näkymien pitäisi olla aikalailla esteettömät. Täällä kävin itse vasta auringon jo laskettua paikallisten iltamarkkinoilla syömässä. Hotellilla neuvoivat. Ilmeisesti sama neuvo ei ole tavoittanut juurikaan turisteja, koska olin ainoa. Oli hauska seurata menoa. Monesti isä tai äiti kävi hakemassa koko perheen illallisen tai jäätiin istuskelemaan reunakivetykselle syömään.
Koh Yao Noi on helposti saavutettavissa sekä Phuketista että Krabilta sekä Koh Yao Yailta. Yao-saarien väliä kulkee pitkähäntäveneitä non stopina muutaman euron hintaan, ja isoja moottoriveneitä (speed boat) mantereen ja saarten väliä. Minut sana pitkähäntävene säikäytti, koska ajattelin kapeita perämoottoriveneitä, joita ainakin Bangkokissa kutsutaan samalla nimellä (long tail boat), mutta pelkoni oli turha. Itse tulin Noille Yailta ja jatkoin Phuketiin. Speed boatit tulivat molemmilla kerroilla täyteen, eli jos sinulle on tärkeää ehtiä johonkin tiettyyn veneeseen, mene ajoissa satamaan.
Asuin Koh Yao Seaview Bungaloweissa, mutta en suosittele sitä sinulle. Sijainti oli hyvä rannalla, mutta majoitus ei ole kuin kuvissa. Sänky oli tavattoman epämukava, ja kylpyhuone vastaava kuin 20 euroa yöltä maksavissa paikoissa Vietnamissa. Päätien äänet kuuluvat aika kovina sisälle, jos ei ole merinäköalamökissä rannalla. Lisäksi paikalla on vain satunnaisesti joku, joka puhuu englantia. Asiat saa toki silti hoidettua jos ei muuta niin käännössovelluksilla.
Minusta Koh Yao Yai–Koh Yao Noi-vertailussa Yao Yai vetää pidemmän korren. Jotenkin olin osannut ennakoida sitä jo kotona, koska olin varannut majoituksetkin neljä yötä Yailla, kaksi Noilla. Mutta jos kaipaat enemmän elämää ja ihmisiä, Noi on sinun vaihtoehtosi. Molemmissa turismi on kuitenkin vielä varsin vähäisiä ja lieveilmiöitäkin siksi vähemmän. Jos vielä haluat nähdä autenttista Thaimaata, jossa on kuitenkin kaikki turistin tarvitsemat palvelut, vahva suositus näille saarille.
Lue lisää: Vielä autenttinen Koh Yao Yai Thaimaassa
4 comments
Oho, enpä tiennyt myöskään, että kannabiksen viihdekäyttö on Thaimaassa laillista. Toisaalta, en ole Thaimaassa lyhyttä Bangkokin visiittiä lukuun ottamatta edes käynyt. Heh, pullotankkaus on kiinnostava operaatio, kokemusta siitä on ainakin Kuubasta ja Meksikosta. Auringonlasku näyttää todella hienolta! Tuntuu, että Thaimaassa on niin paljon mahdollisisa kohteita, niin on vaikea valita niistä sopivaa. Ehkäpä nämä saaret voisivat olla sellaisia, jos kerran sarvinokkiakin näkyy olevan.
En tiedä, kuinka kauan se on ollut laillista, koska en muista aikaisemmin nähneeni kannabiskahviloita Bangkokissakaan, mutta nyt niitä oli paljon. Pian on laitonta taas. Erikoista edestakaisin veivaamista.
Näitä saaria voin lukuisten Thaimaan saarten kokemuksella lämpimästi suositella, mutta sillä varauksella, että tykkää rauhallisesta meiningistä. Kaikki palvelut on, mitä turisti voi tarvita, mutta vaikkapa iltaelämä kovin hiljaista.
Noi mangot, voi kun saisi noita lähikaupasta ja yhtä kypsinä ja makeina! Onko hassua sanoa, että Thaimaassa parasta ovat mangot?
Ei ole kyllä auringonlaskukaan ihan huono. Silti taidan ihan kuviesi ja tekstiesi perusteella yhtyä siihen, että Koh Yao Yai taitaa tuosta kaksikosta olla parempi valinta.
En käsitä, miksi Suomeen ei tuoda noita keltaisia samppanjamangoja vaan täältä saa lähinnä vain kitkerämpiä Kentejä. Mietin matkalla, kuinka paljon mangoa on liikaa. Saatoin syödä kaksi isoa päivässä. Varastoon, katsos, kun ei tiedä, koska taas niitä saa.