Type and press Enter.

Koh Trong – autenttista kambodžalaista saarielämää

KKoh Trong on saari Mekongissa Kratien kaupungin kohdalla Phnom Penhistä koilliseen. Nyt liikutaan maantieteellisesti alueilla, joista minulla ei ollut ennen tätä matkaa mitään käsitystä. Matkaa tänne ei voinut pitää mitenkään kevyenä (koko tarina täällä), mutta paikka on kaiken vaivan arvoinen. Harvoin olen turistina osunut mihinkään näin autenttiseen. 

Saarella on yksi hotelli ja joitain home stay -paikkoja. Tämä kertonee, että mistään massaturismikohteesta ei puhuta. Toisaalta saavutettavuuskin on sitä tasoa, että tänne todella pitää haluta. Mutta tänne kannattaa haluta. Tämä on taas niitä kohteita, joissa ei oikeastaan ole mitään mutta jossa on kaikki. Yritän kertoa miksi. En tiedä, osaanko. 

Koh Trong

Untitled

Koh Trong

Koh Trong

Päätin ottaa saaren haltuun kävellen. Eri lähteiden mukaan saaren ympäri kiertävä tie on 9 kilometriä pitkä. Jostain syystä minä kävelin 12. Lämpömittari näytti 34. Pilviä näkyi kolme. Olivat pieniä. GoogleMaps kertoo reiteistä, joita ei ole. Todellakaan ei tarvitsisi mokomaa saarella, jossa on noin kaksi tietä, mutta kun lähdin saaren toisen kärjen temppeliltä, halusin tietää, paljonko on matkaa kotiin ja lounaspöytään. Olisin vain uskonut käsin piirrettyyn liikennemerkkiin. Jossain muuallakin olen tainnut seikkailla omilla reiteilläni. 

Koh Trong

Koh Trong

Koh Trong on autoton. Täällä voi liikkua jalan (paitsi että kukaan muu ei kulje jalan kuin hullu suomalainen), fillarilla (kuten suurin osa koululaisista ja aika monista muistakin), motolla (kuten suurin osa miehistä ja toisaalta alle 10-vuotiaat koululaisetkin), tuktukilla, joita muutama, mutta taitavat kaikki kuulua Rajabori Villas -hotellille, hevoskärryllä (odotti satamassa, mutta en nähnyt kenenkään liikkuvan) tai härkävankkurilla (sillä kulkee vaikka sänky, enimmäkseen heinää). Saaren kiertää betonilaatoista tehty lähinnä kai polku. Tuktukin vaunu juuri ja juuri mahtuu sille. 

Reitti kiertää pitkin rantoja. Saaren poikki menee kaksi tietä. Talot ovat rantateillä, sisämaa on pelkkää peltoa. Näin kuivalla kaudella saaren kiertää joitain metrejä kylän alapuolella lähes silmänkantamattomiin ulottuva hiekkaranta. Sadekaudella rantaa ei ole. Usein koko saari tulvii. Mutta kun lämpötila on 34, hiekka on polttavaa. Testasin sandaalit jalassa, kun halusin mennä vähän lähemmäs vietnamilaista kelluvaa kylää. Se sattui. 

Koh Trong

Koh Trong

Koh Trong

Koh Trong

Kratien puoli saarta on vilkkaampi. Osuin koulun kohdalle, kun aamuvuoro päättyi. Pienimmät oppilaat ja osa suuremmista on koulussa kello  7 – 11. Osa isommista menee iltapäivävuoroon. Isommat oppilaat vaihtavat vuoroa viikon jaksoissa. Pienimmät tekevät vain aamuvuoroa. Lapsia kävelevä muukalainen kiinnosti. Aika monta ”hello”-huutoa kuulin. Kameralle poseerattiin mielellään. 

Mitä muuta minä näin? Pomelopuita. Hammasharjalla miehensä tukkaa värjänneen naisen. Koiria, kanoja, tien tukkivia härkiä. Hymyileviä lapsia. Pyykkilaudalla vaatteita pesevän perheenäidin. Pieniä kioskeja, joista sain ostettua vettä. Kampaamon. Pari temppeliä. Peltoja, palmuja, vihreää kaikissa sävyissä. 

Illalla en jaksanut kävellä enää metriäkään. Otin mototaksin parhaalle auringonlaskupaikalle, tanssin auringonlaskussa, katsoin punaisen pallon laskeutumista palmujen taakse. Paluumatkalla kuski pysähtyi temppelille. Vähän mietin siinä mielessäni, mistä on kysymys. Hän lähti viemään minua kohti pusikkoa: halusi näyttää minulle pää alaspäin puun oksalla roikkuvia lintuja. Näyttivät kaukaa ihan lepakoilta. 

Tätä on Koh Trong. Jos todella haluaa rentoutua, tänne kannattaa tulla vähän pidemmäksi aikaa kuin minä (vain kaksi yötä), mutta toisaalta olin utelias, mitä seuraavalla kohteella olisi tarjota. Mutta täällä on ehdottomasti ihmisen hyvä olla. 

Koh Trong

Koh Trong

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

10 comments

  1. Avatar

    Olen lueskellut jonkin verran Malediivien asutetuista pikkusaarista, jotka on avattu turismille. Niistä tulee vähän samanlainen fiilis kuin tästä Koh Trongista. Olisi mukavaa kokea joskus tällainen stressitön pikkusaari, jossa on paikallista elämänmenoa mutta kuitenkin fasiliteetit kunnossa. Minkätasoinen tuo hotellisi oli? Ja miten puhtaalta Mekong vaikutti, voiko tuossa rantavedessä kahlata?

    1. Avatar

      Kirjoitan majoituksesta erikseen jutun, mutta se oli muistaakseni 3,5 tähden. Ainoa ehkä isompi puutos oli ilmastointi, mutta yöt olivat niin viileät, että minäkin, kuumassa todella huono nukkuja, nukuin hyvin. Tuolla todella pääsi katsomaan paikallista elämänmenoa. Taisin nähdä hotellini ulkopuolella neljä muuta turistia. 🙂

  2. Avatar

    Täytyy sanoa, että vaikuttaa kyllä todella rentouttavalta paikalta! Arvatenkin ihmiset olivat erittäin ystävällisiä?

    1. Avatar

      Ihmiset ovat lähinnä uteliaita. Yhteistä kieltähän minulla ja kyläläisillä ei ollut, mutta ihastuttavilta vaikuttivat.

  3. Avatar

    Usein nykyään parhaisiin paikkoihin päästäkseen joutuu näkemään vähän vaivaa. Kuulostaa ihanalta paikalta rentoutua. Voiko tuolla uida?

    1. Avatar

      En minä Mekongissa uisi, vaikka jossain siitä mahdollisuudesta oli puhe. Tuo rannan hiekka oli ihan hirveän kuumaa, suorastaan polttavaa. Hotellin uima-allas mahdollistaa uimisen.

  4. Avatar

    Jos lomaltaan ei halua sen kummempia aktiviteetteja, tuo vaikuttaa tosi asialliselta paikalta. Saa olla halutessaan ihan rauhassa omien ajatustensa kanssa. ♥️

    1. Avatar

      Nimenomaan! Minulle aktiviteettia oli jo aika paljon siinä, että kiersin saaren kävellen, näin kaikki hymyilevät ihmiset, auringonlaskun. Kratien kaupungissa on jonkin verran ihan nähtävyyksiäkin, ja sinne on vain lyhyt lauttamatka. Kaupunkipäivän jälkeen voisi olla aika ihana tulla taas saaren rauhaan.

  5. Avatar

    Ihana postaus, tämähän olisi just mun paikkani! Yritän aina etsiä tällaisia paikallisia kokemuksia. Täytyy muistaa Koh Trong, jos joskus Kambodzaan menen 🙂

    1. Avatar

      Koh Trongilla oli todellakin hyvä olla. Se on sen verran hankalan matkan päässä, ettei varmaan koskaan tule erityisen suosituksi turistikohteeksi, mikä on tavallaan saaren pelastus.