Koh Chang sopii rentoiluun

Koh Chang sopii rentoiluun

Koh Chang

Koh Chang

Koh Chang

Koh Chang

Koh Chang

Kesän viimeisen lomaviikon minulla oli seuraa. Haluttiin jotain vähän parempaa, mutta kuitenkin helppoa kohteessa, jossa olisi hyvä sukeltaa. Vaihtoehtoja oli muutama, ja lopullinen päätös Koh Chang Thaimaassa ja villa, jossa on oma uima-allas. Kesä on off seasonia näillä main, ja kun ensimmäisenä päivänä tuntui, että vain sataa, alkoi vähän kiristää hermoa. Majoitus oli varsin kallis, ja siitä ja saaresta nauttiminen on aika heikkoa kaatosateessa. Tietty unohdettiin esimerkiksi mopokypärät kahvilan eteen kivasti  mopon sarviin roikkumaan, joten siitä sai kaataa pari desiä vettä pois. Märkä kypärä sateessa oli juuri se, mitä loman lopulta kaipasin. 

Mutta kyllä sää välillä suosikin. Sinistä taivasta näkyi vähemmän, mutta auringonsäteitä pilvien lomasta kyllä. Jännä, kuinka paljon sää vaikuttaa omaan fiilikseen. Ei kaupunkilomalla niin haittaa, jos välillä sataa, mutta kun ei Koh Chang oikein tarjoa sisäaktiviteetteja. Tuota yhtä pidempien ja rankempien sateiden päivää lukuunottamatta sateet olivat aika pieniä ja satunnaisia. Sääennusteen sadan prosentin sateen todennäköisyys ei siis toteutunut. Näytti meinaan aika lohduttomalta.

Off season teki sen, että monet hotellit ja ravintolat olivat kiinni. Toisaalta turisteja on paljon vähemmän, teillä on rauhallista ajella skootterilla, vesiputouksilla on rauhallisempaa kuin talvikaudella, rannoilla on tilaa ja kaupustelijoitakin ihan kohtuullisuudessa pysyvä määrä. Oikeastaan meille Koh Chang toimi loistavasti näin. 

Koh Changille pääsee lentämällä Tratiin, joka on noin 20 kilometrin päässä lauttasatamasta. Meille helpoin aikataulullisesti oli ottaa taksi Bangkokin lentokentältä. Se maksoi sata euroa suuntaansa ja vei perille asti. Lautat kulkevat sillä periaatteella, että lähtevät, kun ovat täynnä. Kumpaankaan suuntaan ei tarvinnut kauaa odotella. Valoisaan aikaan saarella on helpohkoa liikkua lavatakseilla, jotka ajavat reittiä ja toimivat kuin bussit ja jotka voi pysäyttää mihin tahansa reitin varressa, mutta pimeän tullen näyttivät muuttuvan vain reilusti kovempaa hintaa kiskoviksi privaattitakseiksi. Aika paljon näyttivät turistit vuokraavan autoja ja skoottereita liikkumiseen, kuten mekin. 

Koh Chang

Koh Chang

Koh Chang on mäkinen saari. Matkalla lähimmälle vilkkaalle rannalle ajeltiin sellaisia syheröteitä ylös ja alas, mutkiin ja tiukkoihin kurveihin, että melkein hirvitti. Mutta parissa päivässä niihinkin tottui. Liikenne oli hiljaista, ja toisaalta vain hotellien minivanit tuntuivat olevan kiireisiä ja ajavan piittamatta oikein mistään. Saarella on muutama keskus, joissa on paljon hotelleja, ravintoloita ja muita palveluja. Meitä lähinnä ja meille mieluisin oli White Sand Beach. Ravintolasuosikkejamme siellä olivat 15 Palms hotellin terassi, Sun & Soul sekä pääkadun varren intialainen. Niin ihana kuin oma villa oli, lomakylän ranta oli pieni ja siellä vain kaksi ravintolaa. Jos halusi nähdä yhtään mitään elämää, oli illalla lähdettävä kylille. Jos menisin takaisin, melkeinpä ottaisin majoituksen White Sand Beachilta. 

Skootterilla ehtii nähdä vajaassa viikossakin paljon, jos päivittäin vähän ajelee. Kävimme parilla vesiputouksella (Klong Plu ja Klong Nonsi), jotka olivat lopulta aika vaatimattomia, mutta päämäärättömän ajelun sijaan on kiva olla jotain maaleja, ja kivathan nuokin oli nähdä. Kalastajakylä tarjosi täysin autenttista saarielämää ja näkökulman tavalliseen, varsin vaatimattomaan saarielämään. Kauimpana lautalta olevat resortit vaikuttivat olevan suljettuina kesän ajan, ja todella hiljaista oli sellaisissa, jotka olivan maantien varressa, kaukana lähimmästä palvelukeskittymästä. Koh Chang vaikutti osittain ainakin saarelta, johon mennään viettämään helppoa resort-elämää ehkä haluamattakaan nähdä muuta.  

Koh Chang

Terveellinen aamiainen

Koh Chang

Aikuisena saa -aamiainen

Koh Chang

Koh Chang

Mutta kuten aina, turismin mukanaan tuomia lieveilmiöitä on myös Koh Changilla. Näkyvimmät ovat tyttöbaarit, joita ei voi välttää näkemästä. Esimerkiksi White Sand Beach on illallakin pääsääntöisesti ihan siisti vaikka lapsiperheille, mutta kun kävelee kylän laidalle, siellä on jo rivi niitä. Vähän etäämmällä, suunnilleen keskellä ei mitään, oli rivi pieniä baareja, jotka päivällä ovat tyhjillään mutta joiden kylteistä jo ei voi erehtyä. Näihin paikkoihin ei selvästi eksytä vahingossa vaan ihan vartavasten hakeudutaan. Googlaamalla “girl bar koh chang” löytyy surullisen paljon materiaalia.

Välttämään ei pysty norsuratsastustakaan. Jos ei näe itse tapahtumaa, näkee ainakin kaikkialla mainoksia siitä. Kerran ilahduimme, että voi vitsit, vievät norsut kivasti kävelylle rantaan, saivat lötkötellä itsekseen, mutta töihinhän nuo olivat menossa. Saarella on myös Ban Kwan Chang Elephant Camp, jossa järjestetään ratsastuksia. Niin kauanhan noita on, kun ihmiset eläinten kaltoinkohtelusta haluavat maksaa ja hehkuttavat netissä, kuinka amazing se on. Ajoimme skootterilla paikan ohi matkalla putoukselle. Siinä ne kulkivat, korit ja ihmiset selässään – suloiset reppanat. Minulle paras eläinkokemus oli villan ikkunan takana vilkkunut tulikärpänen, riittävän lähelle tullutta villiä luontoa kaupunkilaistytölle. 

Koh Chang

Koh Chang

Koh Chang

Next Post:
Previous Post:
There are 16 comments for this article
  1. Jaakko / Lomalla viimeinkin at 19:12

    Muutama vuosi sitten tuli changilla käytyä ja sinänsä kiva paikka. Varmasti sijainti on yksi parhaista puolista ja onhan saari tosi vehreä

    • Annika Author at 18:29

      Vehreä se todella on! Minusta Chang on kiva, mutta ei sellainen, että halajaisin takaisin. Toisaalta en näe mitään syytä, miksen voisi mennäkin. Juurikin kiva, sellainen lomailuun passeli. Paitsi norsut.

  2. Sini at 20:30

    Norsuista tuli mieleen, että bongattiin Jerevanin huvipuistosta mies apinan kanssa. Apinalla oli valjaat ja ihmiset otti kuvia ja ruokki apinaa pientä maksua vastaan. Apina näytti voivan pulskasti, mutta kuka tietää, miten onnellinen se mahtaa ollakaan. Jos on syntynyt vankeuteen, ei tiedä paremmasta.

    • Annika Author at 15:56

      Varmaan on noin, että vangittuneläin ei muusta tiedä, mutta tukemalla tällaista toimintaan yllytämme yhä useampien eläinten vangitsemiseen vain ihmisen käyttöön. Ei ole apinan eikä norsun homma olla ihmisen viihdykkeenä.

  3. VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa at 15:56

    Nami, miekin haluan tuollaisen Aikuisena saa -aamiaisen! Koh Chang on monta kertaa ollut mielessä Thaimaassa, mutta jostain syystä se on jäänyt aina välistä. Ei paikassa mitään vikaa ole, mutta en tiedä miksi joku muu voittaa aina.

    • Annika Author at 17:01

      Koh Chang on juuri sellainen, että ei sinne suorastaan ehkä hinkua, se ei ole varsinainen unelmakohde varmaan kenellekään, mutta se on tosi kiva, milloin haluaa leppoisaa lomailua ja aikuisena saa -aamiaisia. 🙂 Meille se valikoitui huvilan takia. Haluttiin jostain päin Thaimaata huvila, jossa on oma uima-allas, ja tuolta se löydettiin.

  4. Merja / Merjan matkassa at 20:38

    Ihana Thaimaa! Jouluna sinne pääsee taas pitkän tauon jälkeen. Koh Chang ei tuttu eikä oikeastaan ole koskaan ollut edes vaihtoehto. Ei mitään erityistä syytä, mutta muut kohteet vieneet voiton. Sateella Thaimaassa ei oikein muuta tekemistä ole kun hautautua hotellihuoneeseen kirjan kanssa ja hyödyntää huonepalvelua 🙂

    • Annika Author at 12:45

      Jotenkin kävi niin, että ehdin tänä vuonna Thaimaaahan kahdesti. Palaan joulukuussa, kun lähden purjehtimaan niille kulmille. Ei aina ole logiikkaa hommissani. 🙂 Varmuuden vuoksi on oltava kasa kirjoja, koska sää tosiaan voi lokakuussa vielä olla arvaamaton.

  5. Outi / Maa Quzuu at 10:12

    Mä olen käynyt Changilla vuonna 2011. Varmaan muuttunut paljon niistä ajoista, mutta itse ainakin kovasti tykkäsin, varsinkin niistä hiljaisemmista saaren kolkista. Thaimaa-ikävä tai oikeastaan Aasia-ikävä on valtava!

    • Annika Author at 12:46

      Pelottavan nopeasti noilla kulmilla tapahtuu muutosta. Kun niin toivoisi, että autenttisuus säilyisi. Khanomissa sitä vielä oli, kun vuosi sitten siellä hengailin.

  6. Jenna / Huge passion for life at 12:58

    Changilla ei ole tullut käytyä, vaikka sitä on useaan kertaan palloteltu. Itsellekin tuli kovaa Thaimaa-ikävä, kun noita kuvia katseli. Nuo nurjat puolet, kuten tyttöbaarit ja norsuretket tuntuvat kuuluvan Thaimaan turismiin vahvasti. Harmi. Monesta kivastakin kohteesta on autenttisuus kadonnut. Mutta on se Thaimaa silti ihana <3

    • Annika Author at 16:46

      Monella tavalla Thaimaa alkaa olla “pilalla”. Rantoja ja saaria on suljettu, kun luonto ei vaan enää kestä. En oikein tiedä, pitäisikö itsekin jotenkin reagoida ja välttää matkustamista sinne. Toisaalta maan kansantalous nojaa niin vahvasti turismiin. Vaikeita asioita.

  7. Anna K. – Kaukaa haettua at 22:28

    Rentoilu on jotenkin mulla nykyään matkailussa se kantava teema. Tänne olen halunnut jo kauan ja tämä postaus vain vahvisti fiilistä. Kunpa tuolta vielä löytyisi sopivan hiljainen kolkka siinä vaiheessa, kun minä tuonne joskus päädyn.

    • Annika Author at 13:20

      Siellä oli hiljaisia paikkoja, todella hiljaisia. 🙂 Mutta missä palvelut, siellä myös enemmän ihmisiä. Skootterilla tavoittaa kyllä palvelutkin nopeasti.

  8. Eeva / Eevagamunda-blogi at 23:27

    Oi Thaimaa. Hinku takaisin on kova, sillä luulen, että olen viettänyt siellä elämäni rennoimman kuukauden koskaan. Olin siellä kymmenen vuotta sitten ja kiersin eri saaria kummallakin puolella mannerta kuukauden ajan. Sen jälkeen en ole palannut (koska aina on niin paljon uusia maita ja kohteita, jotka haluaa nähdä), mutta sun kuvia katsellessa tuli fiilis, että ehkä olisi jo aika… 🙂

    • Annika Author at 13:21

      Kuulostaa ihanalta! Luulen, että kymmenessä vuodessa Thaimaa, kuten niin moni muukin maa noilla seuduilla, on muuttunut jonkin verran. Aivan varmasti rentoa olisi edelleen, mutta turistien määrä on kasvanut ja samalla hälinä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.