Voin rehellisesti sanoa löytäneeni tähänastisen matkailu-urani kauneimman hotellihuoneen. Kovia kilpailijoita on ympäri maailmaa, mutta ei tämän voittanutta. Dar Ben Gacem on pieni boutique-hotelli Tunisin medinan sydämessä, muutaman askelen päässä moskeijalta ja hyvistä ravintoloista. Sen rakennus on 400-vuotias, perinteinen tunisialainen talo: keskellä on sisäpiha, ja rakennus on kehänä sen ympärillä.
Vaikka kaikki toimii moitteettoman modernisti, hotellin ikivanha tarina henkii kaikkialta. Sitä ei ollut pilannut mikään skandinavisen pelkistetty sisustusmuoti tai muovinen kitch, vaan kaiken voisi kuvitella olevan suunnilleen niin kuin aina on ollut. Tähän ikiaikaisuuteen liittyy toki joitain erityisyyksiä, jotka on hyvä vieraan huomioida: esimerkiksi oviaukot voivat olla niin matalat, että minäkin jouduin kumartumaan mennessäni veskiin (olen kuitenkin 162-senttinen jättiläinen). Muistin kallistaa päätäni ja säästyin kuhmuilta.
Alakerrassa on yksi vierashuone (minun) ja pieni aamiaishuone, yläkerrassa muut vierashuoneet. Sama itämais-arabialainen henki jatkuu koko hotellin. Yläkertaa kiertää parveke, jolta mennään huoneisiin. Sillä on myös sohvaryhmiä ja muita ihania paikkoja oleiluun, jos haluaa olla poissa huoneesta. Aamiaista tarjoillaan siihen aikaan, kun vieras sitä haluaa. Illalla kuitenkin pitäisi se jo osata päättää. Koska hotelli on pieni, jokaiselle tarjoillaan pöytään.
Säästin jännitystä siitä mitä kauneimmasta huoneesta. En osaa kuvailla sitä. Katso itse. Kaikki yksityiskohdat ovat harkittuja. Mitään ei ole liikaa tai liian vähän. Astutaan sisälle:
On ihan ymmärrettävää, miksi Dar Ben Gacem on Tripadvisorissa arvioitu Tunisin toiseksi parhaaksi hotelliksi. Nyt huhtikuussa sitä sai tarjouksessa satasella yö. Ja kaupan päälle erinomaista palvelua. Hotellilta vinkataan parhaat ravintolat, parhaat paikat saada taksi ja neuvotaan, miten mennä junalle. Kun kysyin, saako ystäväni tulla käymään hotellilla, minua katsottiin kuin vähän hölmöä: tietenkin, tämähän on sinun kotisi, kun olet Tunisiassa. (Kaikkialla näin ei ole, emmehän ole naimisissa. Emme toki parikaan, mutta sillähän ei ole merkitystä, olemme kuitenkin tyttö ja poika.) Tietenkin hän voi tulla tänne juomaan teetä (ja ne teet myös keitettiin).
Yhteistyössä Dar Ben-Gacemin kanssa
27 comments
Ihan mielenkiintoisen näköinen huone mutta täytyy myöntää, että olen enemmän sen skandinaavisen sisustustyylin ystävä… 🙂
Minäkin tykkään monesti niistä pelkistetyistä, mutta keskellä vanhaa kaupunkia kuuluu olla jotain tällaista tuhannen ja yhden yön palatsimeininkiä. Rakastin tuota paikkaa!
Voisin ehkä muuttaa tuonne! Siis todella kaunis, hauska, jotenkin rosoinen, mutta silti suloinen. Brysselissä kävin sellaisesa Hotel Mozartissa, joka oli vähän barokkityylinen sekamelska, ja mulla tulee tästä vähän se mieleen. Onhan nuo kuvioinnit vähän samantyyppisiä, mutta tässä ei ole sellaista yliräväkkyyttä kuin siellä. Kerrassaan ihana!
Minäkin harkitsin muuttamista. Sitten muistin, että ai niin, töihinkin pitää palata. 🙂 Arabimeininkiin ei oikein se räväkkyys kuulu. Tässä on samaa hillittyä charmia kuin minusta on kauneimmissa moskeijoissa.
Huoh <3! Siinä on pieni hetki harrastettu käsitöitä, että on saatu kaikki nuo yksityiskohdat tehtyä! Vaikka itsekin tykkään kotonani selkeästä, vaaleasta skandityylistä, niin eihän sitä voi kieltää, etteikö tällainen olisi kaunista. Kelpais 🙂
Oma kotini on todella pelkistetty (ehkä koska en osaa sisustaa). Mutta kyllä kauneuden tunnistaa, ja tämä huone oli niin sitä!
I-HA-NA ! <3
TO-DEL-LA!
No on kyllä kaunis! Olisipa mielenkiintoista tavata sisustaja. Pieni eriparisuus ovissa oli varmasti ihan paikallaankin.
Eipä ole 160-senttisenä tarvinnut paljon kumarrella, että mahtuu oviaukoista. Näköjään jossain päin maailmaa voisi tuntea itsensä pitkäksi 😉
Ei ollut Tunisiassa muuten oloa, että hukkapalana olisin ollut iso. Hotellin takennus vain oli aika vanha. En ottanut sisustussuunnittelijasta selvää tai kysellyt, miltä ajalta sisustus huoneissa on. Ehkä olisi pitänyt.
Ompas kyllä kaunis huone ja erilainen! Tykkäisin kyllä ja monesti ajattelen, että kivaa olla maassa maan tavalla. Pääsee jotenkin kyseisen maan tunnelmaan kun hotellikaan ei näytä siltä samalta Holiday Inniltä niin kuin joka maassa.
Näissä pikkuhotelleissa tosiaan on oma tunnelmansa ja paikallisväriä. Ei tuota huonetta voisi kuvitella muualle kuin arabikulttuuriin. Joskus ketjuhotellissa herätessä ei heti muista, missä on, kun unenpöpperössä avaa silmänsä. Dar Ben Gacemissa ei voinut unohtaa. 🙂
On kyllä ihana yksityiskohtia. Mä en ehkä muuttaisi asumaan, mutta varmasti tuolla viihtyisin. Tuon valkoisen sohvan haluaisin kyllä kotiini, sieltä alta pystyy hyvin imuroimaankin. 😀
Totta, kotona skandinaavinen pelkistetympi ehkä toimii paremmin. Mutta olisin minä paria yötä pidempään viihtynyt. Omassa kofissa voisi olla hankalaa, kun noista koristeleikkauksista pitäisi kai jotenkin pyyhkiä pölyt…
onneksi nykyisin törmää vähemmän ”perinteisiin” hotelleihin. kiristyvä kilpailu pitää huolen, että asiakkaat saavat kokemuksia. toki tietty tusinahotelleilla on myös oma kannattajakuntansa.
Suurin osa ketjuhotelleista, tähtien määrästä riippumatta, on minusta aika samanlaisia. Onhan niissä maanosittain ja ehkä maittain oma tvistinsä ja ehdottomasti poikkeuksiakin on (vaikka W), mutta usein ei aamulla silmät avatessaan pysty päättelemään, missä päin maailmaa on. Siksi tällaiset hotellit ovat minusta ihan aarteita.
Nyt ei todellakaan olla missään ketjuhotellissa ja sen kyllä huomaa. Itselleni tuo osa maailmaa on vielä kokonaan korkkaamatta, mutta jos esimerkiksi Tunisiaan joskus matkustaisin, niin tuollainen hotelli olisi ehdottomasti nähtävä.
Kun etsin itselleni majoituspaikkoja eri kaupungeista, löysin jonkin verran tällaisia pieniä vanhoihin taloihin perustettuja pikkuhotelleja. Parissa sellaisessa yövyinkin, ja onhan niissä niin eri tunnelma kuin viimeisten öideni Mövenpickissä, joka taas tarjosi omat erinomaiset puolensa. Mutta Dar Ven Gacem oli ihan helmi.
Tulee ihan mieleen joku Aladdin-leffa tästä. Hieno on hotelli, jos Tunisiaan joskus eksyn niin varppina majoitun tässä hotlassa. 🙂
Totta! Voisi hyvin olla Aladdinista! Tuhannen ja yhden yön meininkiä parhaimmillaan.
Hei Annika
Olen itse lähdössä Tunisiaan Tunisiin 2 viikon päästä. Olen suomalainen ja minulla on sielä miespuolinen paikallinen ystävä. Sinun hotellilla ystäväsi sai tulla sinun huoneeseesi. Tiedätkö, kuinka tiukkoja tässä asiassa siellä yleensä ollaan, tuliko asia yleisesti esille mitenkään?
Hei Kati, ystäväni mukaan näistä ollaan aika tarkkoja, mutta en tiedä. Jos olette muutakin kuin ystäviä, eli mies olisi myös yöpymässä, on paras esiintyä ulkomaille muuttaneena ja teidän avioparina. Toisaalta en tiedä heidän passeistaan. Esimerkiksi Turkissa siviilisääty merkitään passiin. Ehkä kannattaa kysyä hotellista etukäteen – tai mennä Dar Ben Gacemiin, jonne ystävätkin ovat tervetulleita. Minun ystäväni ei sis yöpynyt, tuli vain tervehtimään.
Kiitos Annika vastauksestasi. Tarkoitus tosiaan olisi, että voisimme myös yöpyä samassa huoneessa. Laitoin neljään hotelliin kysymyksen, että voimmeko jakaa saman huoneen, vaikka emme ole naimisissa. Sain kahdesta vastauksen. Ensimmäinen vastasi, että jos molemmat olemme ulkomaalaisia, voimme jakaa huoneen, mutta jos toinen (nainen tai mies) on Tunisiasta, he eivät valitettavasti voi antaa yhteistä huonetta. Toinen hotelli vastasi, että jos nainen on ulkomaalainen ja hän voi todistaa sen passilla, he antavat huoneen. He eivät tosin puhuneet mitään miehestä, mutta tuosta voisi kyllä olettaa, että mies saisi olla tunisialainenkin. Ehkä pitää kuitenkin vielä varmistaa sekin, ettei tule yllätyksiä paikanpäällä. Tämä sinun käyttämäsi hotelli on myös todella kauniin näköinen ja jos nuo toiset eivät salli, niin kysyn tästä hotellista myös 🙂 Tuohan pitää myös tarkastaa, että pystymmekö esiintymään avioparina, jos muu ei auta.
Kiitos muutenkin hienosta ja mielenkiintoisesta blogistasi 🙂
Kerrothan, miten teille kävi. Olen utelias. Ja kivaa matkaa sinulle!
Kiitos Annika 🙂 Kyselin vielä muutamasta hotellista lisää ja lopulta sain yhdestä hotellista selkeän vastauksen, että heillä ei ole mitään ongelmaa asian suhteen ja toivottivat tervetulleeksi. Varmistin vielä, että mies saa olla Tunisiasta ja he vahvistivat, että kyllä. Yhteensä kaikkinensa kysyin seitsemästä hotellista. Yksi kielsi suoraan, yksi vastasi siten, että oletettavasti heille olisi sopinut, mutta ei ihan täyttä varmuutta ja yksi vahvisti selkeästi, että heille sopii eikä ole ongelmaa. Loput neljä eivät vastanneet ollenkaan. Erikoista sinänsä, että yleensä aikaisemmin olen kyllä saanut kaikista hotelleista maailmalta vastaukset, vaikka olisin mitä kysynyt. Tosin tämän kaltaista asiaa en ole koskaan ollut kysymässä, ehkä on helpompi vastata pistorasian malliin tai kysymykseen onko huoneessa suihku vai amme 😉
Ensi viikolla sitten reissuun ja minäpä kerron sen jälkeen vielä menikö hotelilla kaikki mukavasti 🙂
Hienoa! Tunisia on arabimaista maallistuneimpia jollei maallistunein, mutta tietyt säännöt elävät sitkeässä. Kiva kuulla, että nyt on majapaikka. Alkaisi jo toivoa, että vuonna 2016 jokainen aikuinen saisi jakaa huoneen toisen aikuisen kanssa omasta vapaasta tahdostaan uskonnosta riippumatta.
[…] Hotellista on kirjoittanut myös Travellover. Annikan kirjoitus tässä, Kaunein hotellihuone ikinä. Dar Ben Gacem, Tunis […]