Pressimatka: Visit Saimaa
J
ärvisydän alkoi tulla silmiini sieltä täältä pitkin kevättä. Ensimmäiset kerrat sivuutin sen, mutta sitten aloin jo klikkailla mainoksia auki ja katsoa, mitä muuta paikka olisi kuin kuvissa turkoosina kimaltava kylpylän allas. Kun alkoi näyttää, että ulkomaille ei alkukesästä ole mitään asiaa, alkoi tästä vähän erikoisesta paikasta tulla minulle jonkinlainen päämäärä: jos ei ulkomaille niin sitten Saimaalle.
Voimakkaasti ketjuuntuneessa Suomessa on mahtavaa löytää paikkoja, jotka ovat persoonallisia ja oikeasti yrittäjänsä näköisiä. Järvisydän on perheyritys toisessa polvessa, ja vanha isäntäkin on vielä mukana toiminnassa. Kun maat ovat olleet suvulla jo sukupolvien ajan, jokainen saari ja luoto tuttu ja majoitustoiminta alkanut jo vuosikymmeniä sitten, on mahtavaa päästä kuulemaan tarinoita, jos veneretkelle osuu kippariksi alueen alkuasukas, kuten meille kävi.
Järvisydän sopii sekä aktiivilomailijoille että nautiskelijoille. Eniten saa epäilemättä irti, jos ottaa parhaat puolet molemmista. Olin itse juuri aloittanut loman, ja aktiiviset pari vuorokautta täällä olivat huipputapa päästä irti töistä ja saada mieli lomamoodiin.
Aktivisena maalla ja vedessä
On ehkä parasta, etten kerro tämänkertaisista suppailukokemuksistani kuin sen, että yksi mekko kastui ja selkään tuli melkoinen mustelma. Näiden yritysten välillä kyllä myös meloin ihan pystyasennossa kastumatta. Harjoituksen puutetta, sanon minä, eli jokin turkoosien vesien harjoitusleiri ei olisi hullumpi. Seuraavalla kerralla lähden myös perinteisesti rannasta, en laiturilta. Saatan säästyä fyysisiltä vaurioilta paremmin.
Järvisydän tarjoaa hyvät puitteet myös erilaiselle liikkumiselle metsässä. Minulla oli reissukaverina Maailman äärellä -blogin Heidi, joka on hyvinkin tottunut luonnossa liikkuja. Kartanlukutaito ja suunnistus ei ehkä ollut tämän kaksikon vahvuus, mutta jos lähdimme seuraamaan keltaisia merkkejä, tulimme sinisillä takaisin. Reitit on kyllä hyvin merkitty. Me vain taisimme vaihtaa reittiä lennossa. Välillä kuljimme leveillä teillä, suurimmaksi osaksi poluilla. Erämaavaelluksiin tottuneille ja sellaisia kaipaaville nämä reitit eivät ehkä tarjoa tarpeeksi, mutta harvoin metsään menevälle kaupunkilaiselle tällainen metsäretkeily on oikeastaan aika elämyskin.
Vaikka kuinka olen hehkuttanut kaksipyöräisiä motorisoituja ajoneuvoja (skootteri ja Segway), oli melkoinen kynnys hypätä sähköpyörän sarviin ja lähteä metsään. Ensinnäkään en juuri pyöräile, toiseksi läskipyöriä en ollut nähnyt kuin etäältä ja kolmanneksi ajatus omissa silmissäni kohtisuoraan taivasta kohti nousevista rinteistä fillarilla vaikutti lähes mahdottomuudelta. Mutta onhan minussa jotain yllytyshullua… Ylämäissä sähkö auttoi, alamäissä ajelin kieli keskellä suuta ja mietin henkivakuutuksenI kattavuutta, mutta vaikka kuinka yrittäisin muuta väittää, olo oli ihan päällikkö, kun palautin fillarin ja kypärän. Ai että omien rajojen ylittämisestä tulee hyvä mieli.
Hemmottelua ja elämyksiä
Saimaa on minulle lähes synonyymi norpalle. Järvisydän järjestää norpparetkiä, mutta mitä pidemmälle kevät ja kesä etenevät, sitä epätodennäköisempää norpan näkeminen on. Tyyppien täytyy kalastella tulevaa talvea varten, koska ne tarvitsevat senttien rasvakerroksen selvitäkseen tulevasta. Mutta kyllä meillä tuuri kävi: yksi kaveri nosti päänsä ja kurkki, kuka on tullut pörräämään alueelleen. Minä ja kamera olimme liian hitaat, enkä saanut kuin epätarkkoja kuvia, mutta siellä hän oli. Samalla reissulla näimme kuitenkin yhden julkkiksen: WWF:n luontoliven kalasääsken, petolinnun, jonka elämää on voinut seurata pesän viereen asennetun webbikameran avulla netistä.
Kylpylän allas on yhtä turkoosi kuin kuvissa. Viileänä kesäpäivänä kylpylässä houkuttelivat enemmän erilaiset saunat ja sisäallas, mutta lämpimässä säässä olisi ihana katsella järvelle ulkoaltaalta. Toisaalta aktiivisen päivän jälkeen kylpylä on kyllä kiva mahdollisuus rentoutumiseen.
Kesäaikaan Järvisydän tarjoaa myös varsin mainiota tuotetta, jonka nimi on sampanjaristeily. Meillä oli ihan mekkoa mukana ja huulipunaakin varuilta, mutta sade- ja ukkosrintama päättivät toisin. Ei ollut asiaa järvelle, mutta skumppaa saattoi vähän jo pisaroidessa ottaa lasillisen laiturilla.
Järvisydän takaa hyvät unet uniikeissa majoitustiloissa
Voisi kai jo sanoa sadoissa laskettavien hotellihuoneiden kokemuksella, että kerrostaloille on paikkansa, mutta Saimaan rannalla katson järveä mieluummin läheltä kuin viidennestä kerroksesta. Jos uisin, olisi aika mieletöntä mennä järveen suoraan oman majapaikan ovelta. Jos aurinko paistaisi ja haluaisin loikoilla lähellä omaa jääkaappia, olisi aika kiva, jos sen voisi tehdä vaikka oman boat housen katolla. Ja kyllä tällainen paikka on oikeasti olemassa. Lisämaksusta tämän kelluvan lomakodin saisi ajettua myös järvelle. Arvaa, kuinka paljon jäi mahdollisuus kutkuttamaan!
Yksi suurista matkahaaveistani on lasi-iglu ja revontulet suoraan sängystä katsottuna. Kesäkuussa ei ole revontulia, eikä iglutyyppistä majoitusta varten tarvitse matkustaa edes Lappiin. Järvisydämen maisemasviitit sen sijaan mahdollistavat näin kesällä lähes yöttömän yön ja talvella tähtitaivaan tarkkailun vaikka takan ääressä. Maisemasviitit ovat jännä yhdistelmä lämmintä mökkitunnelmaa ja moderneja suuria ikkunapintoja yhdistettynä kaikkiin hotellimukavuuksiin, esimerkiksi kylpytakkeihin. Vielä jos näkymä järvelle olisi esteetön, antaisin kympin tällekin.
Muihin Järvisydämen majoitusvaihtoehtoihin voit tutustua täällä.
Jos haluat nähdä kuvan norpasta, vilkaise Heidin postausta Järvisydämestä täältä.
One comment
[…] Lue myös, miten Travellover blogin Annika koki lomamme Järvisydämessä:Järvisydän – aktiivista luksuslomailua Saimaalla […]