Intercontinental Hanoi Westlake – tyyliä ja palvelua

Intercontinental Hanoi Westlake – tyyliä ja palvelua

Selailin moneen kertaan hotellisivustoja ennen Vietnamin-matkaa, ja joka kerta silmäni nauliutuivat samaan hotelliin: Intercontinental Hanoi Westlake. Halusin huoneen, jossa on parveke veden päällä. Overwater paviljonkihuoneesta tuli pieni pakkomielle. Se oli ainoa, johon suostuin kaupungissa majoittumaan. Kun hotelli vielä halusi minut siihen asumaan, vielä parempi, etten sanoisi. Yövyimme hotellissa kaksi kertaa: kaksi yötä loman alussa ja yhden lopussa.

Usein ketjuhotellit ovat aika persoonattomia, eikä Intercontinental Westlake kovin paljon muista eroa, mutta varsinaisen hotellirakennuksen lisänä olevat pienemmät talot järvinäkymällä, paviljongit, ovat minusta erityisiä. Toisaalta laadukkaat ketjuhotellit ovat tyylikkäitä, ja siinäkään Intercontinental Westlake ei tehnyt poikkeusta. Uima-allasalue on pieni ja viehättävä, mutta se olisi jäänyt meiltä käyttämättä, vaikka olisi ollut valtavakin, koska sää Hanoissa ei houkutellut auringonottoon tai uimiseen. Sen sijaan varsin viihtyisä on Sunset-baari, jossa voisi istuskella pidempäänkin tuijottelemassa järvelle.

 Intercontinental Hanoi Westlake

  Intercontinental Hanoi Westlake

 Intercontinental Hanoi Westlake

  Intercontinental Hanoi Westlake

Huoneet ovat tyylikkäät puulattioineen ja tilavine kylpyhuoneineen. Kylppäreissä on amme ja erillinen suihkukoppi, jonka kruunasi sadesuihku. Vaikka huoneessa on kaikki laadukkaan ketjuhotellin mukavuudet, huoneissa on pieni itämainen vivahde, josta huomaa, että olemme Vietnamissa.

  Intercontinental Hanoi Westlake

  Intercontinental Hanoi Westlake

Vietnamin-matkamme aikana blogeissa alettiin kirjoittaa paljon reilusta matkailusta. Ketjuhotelleja pidetään epäreiluina, koska rahat eivät jää kohteeseen vaan valuvat ylikansallisille yhtiöille. Toisaalta hotellit ovat hyviä työllistäjiä. Saatan olla väärässä, mutta uskoisin, että suurilla ketjuilla ei olisi varaa polkea työehtoja (jollei muuta niin oman maineensa vuoksi). Hotellin johtaja oli ulkomaalainen, mutta muu henkilöstö vaikutti paikalliselta.

Reiluusasteikolla hotellin pisteitä nosti minusta sekin, että uuden vuoden alla siellä pidettiin yllä paikalliskulttuuria. Kestävään kehitykseen kuitenkin kuuluu yhtenä osana kulttuurin säilyttäminen. Kestävän kehityksen näen yhtenä osana reilua matkailua. Sunset-baarilla järjestettiin paikallista ohjelmaa, ja sinne oli tullut myös muutamia paikallisia yrittäjiä myymään tuotteitaan. Rahoja ei kierrätetty hotellin kautta vaan maksettiin suoraan myyjille. Paikalla oli myös esiintyjiä: uuteen vuoteen liittyvä lohikäärme sekä perinteinen peli, johon hotellivieraatkin pääsivät osallistumaan. Jopa ujo suomalaisbloggaaja uskaltautui hyppelehtimään mukaan (ja sai kompuroinnista aika hyvät naurut).

  Intercontinental Hanoi Westlake

  Intercontinental Hanoi Westlake

  Intercontinental Hanoi Westlake

  Intercontinental Hanoi Westlake

  Intercontinental Hanoi Westlake

Joskus idän hotelleissa unohdetaan länsivieraat ja tarjotaan aamiaisella nuudelisoppaa kaikille, mutta tämä aamiaiskokemus oli hyvä: valikoima oli runsas sekä läntisissä että itäisissä vaihtoehdoissa. Olen itse hävettävän huono nauttimaan aamiaisten runsaudesta ja tyydyn mysliin, jogurttiin, hedelmiin, tuoremehuun ja ehkä joihinkin leivonnaisiin, mutta toisaalta kahden hengen testiryhmämme toinen jäsen nauttii munakkaita, pekonia ja pannukakkuja, joten maistettujen lajien kirjo on sittenkin aika suuri. Testiryhmämme oli erittäin tyytyväinen.

  Intercontinental Hanoi Westlake

  Intercontinental Hanoi Westlake

  Intercontinental Hanoi Westlake

  Intercontinental Hanoi Westlake

Viimeisen illan kärvistelin vatsavaivoissa, joten jätimme lähtemättä kaupungille ja nautimme illallisen omassa huoneessa. Silloin pääsi parvekekin oikeuksiinsa. Harvoin sorrumme huonepalveluun, mutta nyt sille oli juuri oikea tilaisuus. (Seuraa paljastus: oikeastaan olen huomannut käyttäväni sitä enemmän yksin matkustaessani.) Tietenkin Vietnamin yleiseen hintatasoon nähden maksoimme tästä yhdestä ateriasta ihan ryöstöhinnan, mutta minusta se oli viidenkympin arvoinen. (Yli 20 prosenttia hinnasta tuli lasillisesta italialaista valkoviiniä, jonka juominen suinkaan ei olisi ollut välttämättömyys  – mutta oli kuitenkin.)

  Intercontinental Hanoi Westlake

Vaikka Intercontinental Hanoi Westlake on tyylikäs, laatua arvostavallekin aivan nappivalinta, vaikka palvelu oli kaikilla osa-alueilla moitteetonta, ystävällistä, hymyilevää, ripeää ja ammattitaitoista, ehkä sittenkin kaikkein parasta hotellissa on sijainti. Kartasta katsottuna se on aika kaukana kaikesta, mutta vanhaan kaupunkiin kävelee noin 45 minuutissa, taksilla sinne ajaa vartissa. Mutta juuri tästä syystä sen jälkeen, kun on painanut huoneen oven perässään kiinni, ei tarvitse kuulla yhdenkään skootterin tööttäilyä. Se oli aivan parasta sen jälkeen, kun oli tunteja pyörinyt kaupungilla, pelännyt kaiken aikaa jäävänsä kaksipyöräisen alle ja korvissa soi vain taukoamaton tööööööt.    

  Intercontinental Hanoi Westlake

Viimeisenä aamuna toivoin näkeväni auringon nousevan järvellä. En nähnyt.

 

Yhteistyössä Intercontinental Hanoi Westlaken kanssa  

Next Post:
Previous Post:
There are 8 comments for this article
  1. lena / london and beyond at 18:06

    Olipas mielenkiintoinen hotelli, pitää laittaa korvan taa jos tuonne oltaisiin joskus menossa. 🙂 Tuo parvekefiilis ja lasi italialaista valkkari kelpaisi hyvin, noissa maisemissa.

    Oon ihan samaa mieltä tuosta ketjuhotelli-jutusta, kirjoitinkin siitä omaan reilu matkailu-juttuuni. Minua joskus hieman jopa ärsyttää kun niitä julkisesti mollataan epäeettisyydestään tms. Koska tilanne on hyvin usein juuri toinen – ne työllistävät eikä niillä ole varaa polkea työoloja huonommiksi tai tuhota ympäristöä. Muuten haloo on varma.

    • Annika Author at 20:08

      Jos jotain olisi voinut lisää toivoa, se olisi liittynyt säähän, mutta hotelli ei voi minulle auringoksi muuttua.

      Tokihan olen joskus ketjuhotellien kellarin ikkunoita katsellessani nähnyt vaikkapa kimppamajoituksia ahtaissa oloissa, mutta onko kyse pakosta vai halusta? Ovatko palkat niin surkeat, että muuhun ei ole mahdollisuutta, vai halutaanko rahaa säästää vaikkapa muualla asuvalle perheelle? Vaikeita nämä eettiset kysymykset. Mutta siitä kanssasi ehdottomasti samaa mieltä, että helpompi on yksityisen hotellin olla epäreilu kuin ketjuhotellin, koska sen pienen epäreiluuden kuuluttaminen koko maailmalle ei vaikuta oikeastaan yhtään mihinkään.

  2. Virpi/ Täynnä tie on tarinoita at 11:36

    Wau, näyttää hotellivalinta menneen täydellisesti nappiin! 🙂
    Hyvä kannanotto myös tuohon reilu matkailu keskusteluun! Itse olen aika ummikko vielä tällä matkustamisen saralla, mutta siellä missä olen reissannut ja majoittunut lähinnä valmismatkoilla matkanjärjestäjän valikoimassa olleisiin hotelleihin, olen huomannut saman kuin sinä. Hotellin työntekijät ovat suurimmaksi osaksi paikallisia, paikallinen kulttuuri esim. ruuat ovat paikallisia, toki tarjolla on kansainvälistä keittiötä myös, mutta eiköhän valinnan runsaus työllistä väkeä myös sinne keittiön ja ravintolan puolelle.
    Vaikea aihe ja mielipiteitä on varmasti yhtä monta kuin matkailijaakin! 🙂

    • Annika Author at 17:35

      Toki toivoisin, että johtajatkin voisivat olla paikallisia, mutta ainakin nainen, jonka kanssa yhteistyöjutuista keskustelin, oli vietnamilainen. Toisaalta hotellit ovat liiketoimintaa, ja pomot valitaan nimenomaan tätä silmällä pitäen. Hyviin ketjuhotelleihin on vain niin helppo mennä. Pitäisi ehkä enemmän alkaa etsiä pieniä butique-hotelleja, mutta niissä hinnat usein nousevat tarpeettoman kalliiksi.

  3. Arna / Cocoa etsimässä -blogi at 14:28

    Hotellin nimi kuulosti tutulta ja kas, vanhoista muistiinpanoista löytyi merkintä, että me yövyttiin tässä samassa hotlassa maailmanympärimatkallamme alkuvuonna 2012! Meidän kokemus ei tosin ollut näin positiivinen, sillä me saatiin molemmat hotellin aamiaisbuffasta ärhäkkä ruokamyrkytys, jota hotellin johto ei edes pahoitellut. Sen kerran kun bambumajoissa budjailun jälkeen panostettiin oikein kunnon hotelliin ja jopa sviittiin, kyllä harmitti! Meininki näyttää onneksi parantuneen kolmessa vuodessa, ei siellä silloin ollut edes tuollaisia hienoja veden päällä olevia parvekkeita eikä kattoterassia. Maisemat oli kyllä silloinkin huikeat, ja keli ihan samanlainen :).

    • Annika Author at 17:38

      Kas, mikä sattuma, kun on aika paljon valinnan varaa noillakin nurkilla!

      Olisivatko nuo paviljongit sitten niin uusia, että rakennettu vasta vierailunne jälkeen? Oliko silloin siis vain se päärakennus? Mutta juu, ymmärrän todella, mikä fiilis on, jos budjettireissussa silloin tällöin panostaa ja joutuu pettymään!

  4. Veera Bianca / Wanderlust Expert at 10:55

    OH WOW! Näyttää ihan todella upeelta paikalta majoittua! 😀 Kiitos vinkistä, tähän pitää tarttua kun joskus vihdoin tuohon suuntaan eksyy!

    • Annika Author at 15:05

      Minusta oli ehdottomasti hehkuttamisen arvoinen paikka! Jokainen blogini tyylin tunteva tietää, että turhasta en kehu. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.