Type and press Enter.

Hanoi – kaoottinen mutta kiinnostava

Yhä useammin huomaan olleeni paikoissa, jotka ovat mielenkiintoisia ja joissa on kiva kuljeskella ja viettää ihanaa joutilasta aikaa, mutta joista ei saa sillä tavalla otetta, että voisin helposti kuvailla, millainen kaupunki on, mihin siellä ehkä suosittelisin menemään. On paikkoja, joista ei ainakaan parissa päivässä saa otetta. Hanoi on sellainen.

Hanoi
Vuoden vaihtuminen ajoi miehet parturiin. Oli liike kadulla tai sisällä, kaikissa oli melkeinpä ruuhkaksi asti asiakkaita.
Hanoi
Tavanomaista katunäkymää Hanoissa
Hanoi
Rautatie keskellä kaupunkia, talojen välissä

Hanoi

Hanoi on kaoottinen. Skoottereiden määrä on käsittämätön. Virkeänä niitä jaksaa varoa, tööttäily on vähän ärsyttävää, mutta iltaisin koko päivän sitä kaikkea kuunneltuani olin niin väsynyt, että melkein alkoi itkettää. En enää uskaltanut ylittää katua. Jäin lamaantuneena vain katsomaan, kuinka skoottereita tulee tasaisena virtana oikealta ja vasemmalta, useimmiten omilla kaistoillaan, muttei välttämättä aina. Autojen määrä on huomattavan vähäinen, ja aika moni henkilöautoista on taksi. Taksilla ajaminen on Hanoissa edullista, mutta lentokenttäkyydistä pitää varautua maksamaan parikymppiä (onhan kentälle matkaakin kymmeniä kilometrejä). Näiden lisäksi joukossa liikkuu jos jonkinlaisia poljettavia tai polttomoottorilla kulkevia virityksiä.

Hanoi
Ihan pari skootteria
Hanoi
Liikennesääntöjä toki on, mutta ne eivät kiinnosta ketään.
Hanoi
Pyöräriksat ovat koko ajan vähenemään päin, mutta kyllä vain niitäkin liikenteen sekaan mahtui.

Autoista tuli mieleeni vielä melkoinen harvinaisuus: näimme lyhyellä matkalla kaksikin Rolls Roysea ja yhtäkkiä niitä oli kokonainen kauppa. Eipä ole moista osunut silmiin sitten Qatarin, jossa rahaa on tuhlattavaksi asti: voi vaikka rakentaa keinotekoisen saaren, Pearlin, jos huvittaa.  Sosialistisessa Vietnamissa, jossa kansa ajelee skoottereilla ja naiset myyvät perinteinen kartiohattu päässään kukkia ja hedelmiä fillarin selästä, Rollsien, saati kokonaisen kaupan, näkeminen oli aika pysäyttävää.

Hanoi

Hanoi

Hanoi

Olen ollut Vietnamissa kerran aikaisemmin, ja silloin kävimme Ho Chi Minh Cityssä (Saigon). Aika on toki tehnyt tehtävänsä, mutta muistikuvissani se jää kyllä kakkoseksi Hanoille. Kyse ei voi olla siitä, että Hanoi olisi kivempi, koska on pienempi ja helpompi ottaa haltuun, koska sielläkin asuu reilusti enemmän kuin puolet Suomen väestömäärästä, vaan Hanoissa täytyy olla jotain muuta.

Varsinaisia nähtävyyksiä ei ole kovin paljon, mutta joitakin olemassaolevista ehdimme hyvin parissa päivässä kierrellä. Täytyy kuitenkin muistaa, että suuren osan huomiostani veivät kaikkialla skootterin kyydissä ajelevat mandariinipuut ja muu kasvillisuus. Muiden hotellivieraiden juttuja sivusta kuunnellessani selvisi, että Hanoissa on myös kiinnostavia museoita, mutta olimme kaupungissa liian vähän aikaa käyttääksemme sitä sisätiloissa.

Hanoi
Presidentin palatsi
Hanoi
Ho Chi Minhin mausoleumi
Hanoi
Temppeli Ho Chi Minh -museon kupeessa

Hanoi

Hanoi
One Pillar Pagoda
Hanoi
Monikulttuurinen kohtaaminen Yhden pilarin pagodan luona
Hanoi
Vietnamin sotahistoriallisen museon pihapiiristä
Hanoi
Oopperatalo

Erikoinen piirre Hanoissa on mielestäni se, että ravintolat ovat keskittyminä, monia vierekkäin samalla kadulla tai pienellä alueella, mutta sitten toisaalla niitä ei ole lainkaan. Toisena päivänä, kun nälkä alkoi vaivata, kävelimme kymmeniä kortteleista näkemättä ensimmäistäkään ravintolaa. Oli lopulta otettava taksi tutulle alueelle, jossa tiesi varmasti pääsevänsä syömään. Tällaisia alueita oli ainakin St. Josephin katedraalin nurkilla ja Hoan Kiem -järven pohjoisrannalla, jossa on monikerroksinen ravintolakompleksi. Esimerkiksi Cau Go -ravintolalla on pari parveketta, joilla ruokaillessa on esteetön näköala suoraan järvelle ja Hanoin, jollei koko Vietnamin tunnetuimmalle sillalle, punaiselle  The Huc Bridgelle, joka vie Temple of the Jade Mountainille. Järvessä on myös Turtle Tower, johon liittyy monenmoisia legendoja. Sen sijaan järvessä taitaa ihan oikeastikin asua kilpikonnia, suuria.

Hanoi

Hanoi
The Huc Bridge (huc tarkoittaa aamuauringon valoa)

Hanoi

Hanoi

Hanoi
Turtle Tower

Arkkitehtuuri on mielenkiintoinen sekoitus kaikenlaista, enimmäkseen aika hurjassa kunnossa olevaa talokantaa. Siirtomaavallan vaikutteista arkkitehtuuriin on kirjoitettu sen verran hyvin täällä, etten ala tekstiä tässä referoida. Varsinaisia helmiä emme presidentin palatsin ja oopperan lisäksi nähneet, mutta jännittävä yhdistelmä kaikenlaista Hanoi kyllä on. 

Hanoi

Hanoi

Hanoi

Hanoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

6 comments

  1. Voin melkein kuulla tuon skoottereiden tuuttauksen kakofonian ruudun läpi kuvien välityksellä. Ai kamala 😀 Mutta oliko tuo talojen välissä kulkeva rautatie ihan käytössä oleva? Hurjaa!

    1. Odota kun näet seuraavan postauksen kuvat! Tässä skootterien määrä on vielä jotenkin hallinnassa. Jos saan editoitua ottamistani videopätkistä jotain järkevää, saatat kuulla ne äänetkin. 🙂
      Rautatiestä en ole varma. Toisaalta kieltomerkki viittaisi siihen, että olisi toiminnassa. Olen joskus nähnyt videon, jossa juna menee juurikin tuolla tavalla talojen välissä, mutta myös kaupunki on levittäytynyt raiteille. Kun juna tulee, kauppiaat keräävät äkkiä kamansa raiteilta ja junan mentyä laittavat takaisin. Se vasta oli hurjaa!

  2. Rauhallinenhan tuo Hanoi oli skootterien määrässä Saigoniin verrattuna 🙂 Mutta totta, tunnistin itsestänikin tuon, että välillä kun olisi pitänyt ylittää katu, niin tuli sellainen olo, että tästä ei selvitä! Me asuimme siinä Hilton Operassa juuri oopperatalon vieressä ja aina kun sieltä johonkin lähti, niin piti ylittää isoja katuja. Noista partureista oppaamme varoitti, että niistä saattaa saada pieneliöitä hiuksiinsa, mutta tiedä sitten, oliko vaan ylivarovaisuutta 🙂 – ei kuitenkaan kokeiltu, Lassekaan.

    1. Oma kokemukseni Saigonista on muistaakseni kuuden vuoden takaa, ja siihen verrattuna sanoisin Hanoin olleen pahempi, mitä skoottereihin tulee.

      Nähtiinkin tuo Hilton. Se todella on hurjannäköisessä risteyksessä, koska aukioilla ajamisessa ei tuntunut olevan mitään logiikkaa.

  3. Erikoinen piirre Hanoissa on mielestäni se, että ravintolat ovat keskittyminä, monia vierekkäin samalla kadulla tai pienellä alueella, mutta sitten toisaalla niitä ei ole lainkaan. Toisena päivänä, kun nälkä alkoi vaivata, kävelimme kymmeniä kortteleista näkemättä ensimmäistäkään ravintolaa

    1. Totta! Mutta kuinka paljon nyt maistuisikaan hyvä vietnamilainen ruoka!