Tulin Seychelleille, koska tänne sai halvemmat lennot (tonnin Dohan kautta Finnair + Qatar Airways) kuin oikeastaan mihinkään muualle kauas tähän aikaan vuodesta. Tietenkin olin myös utelias, enhän ole ennen täällä käynyt. Maine kalliiden resortien saarena elää sitkeässä, mutta ennen lentojen ostamista tarkistin kyllä, että majoitusta saa järkihintaan. Todettava on, että se, minkä lennoissa säästin, menee moninkertaisesti kohteessa. Varsinkin soolomatkailijan näkökulmasta Seychellit on kallis.
Monenlaista matkaajaa oli lennolla. Keskimääräistä enemmän näkyi merkkilaukkuja, täytyyhän kallis käsilaukku ottaa lomalle Afrikkaan, mutta jo kotona valmiiksi puettujen hihattomien Chang-paitojen puuttuminen myös erotti Bangkokiin menijöistä.
Jäin pariksi yöksi pääsaari Mahélle. Näin yhden päivän kokemuksella sanoisin Seychelleissä olevan paljon samaa kuin Mauritiuksessa. Ollaan Afrikassa, mutta oikeastaan ihmisten ihonväriä lukuunottamatta ei tule Afrikka-viboja. Ehkä paikallisbusseista. Ne päästelevät käsittämättömiä mustia savupilviä mennessään. Taksilla ajaminen on järjettömän hintaista. Jos ei halua vuokrata autoa, ei ole muuta vaihtoehtoa tulla kentältä hotelliin kuin taksi, koska busseihin ei saa ottaa matkalaukkuja. Maksoin viiden kilometrin matkasta 30 euroa. Auton saisi vuokrattua reilulla 40 eurolla päiväksi. Myös ravintolahinnat ovat hämmästyttävän korkeita. Ravintoloille on onneksi olemassa edullinen ja herkullinen vaihtoehto: take away -paikat. Niistä saa paikallisia kastikkeita ja riisiä noin vitosella (pienempi annos, suuremmasta taitaisi syödä kaksi). Ja mitä ruokaa! Joissain paikoissa voi myös syödä, mutta rasian voi ottaa mukaan vaikka rannalle.
Ihan majapaikkani vieressä on ranta, joka yksinään on pidempi kuin näkemäni Curacaon rannat yhteensä. Voi miten onnellinen olin tallustellessani lähes autiota rantaa varpaat hiekassa. Vastaan tuli satunnaisia turisteja ja jokunen paikallinen sekä pariskunta viiden koiran kanssa. Olivat varsin onnellisia uidessaan ja juostessaan vapaana rannalla. Lämpötila on yötä päivää 26-28, mikä on toki lämmin muttei tukala. Juuri nyt tuntuu, että voisin hyvinkin käyttää viikon vain rannoilla kävelemiseen.
Läpi yön lähes nukkumatta lennettyäni käytin päivän lähinnä kävelyyn lähikulmilla. Kymmenessä kilometrissä ehti kuitenkin nähdä yhtä ja toista. Pitkän matkaa minulla oli myös seuraa: jostain tuli koira, joka alkoi seurata. Kun istahdin hetkeksi rannalle, hän istahti ensin viereen ja kohta hakeutui pyyhkeen reunalle lepäilemään. Vasta parin kilsan jälkeen taisi kääntyä kotiinsa (panta ja punainen kukka kaulassa, eli kulkukoira hän ei ollut).
Pari muuta eläinhavaintoa sen sijaan herätti monenlaisia fiiliksiä: Tien varressa näkee joidenkin kymmenien metrien välein helposti käteni kokoisia kuivalle maalle eksyneitä ja ilmeisesti henkensä heittäneitä rapuja. Jos haluaa kävellä sähköjohtojen alapuolella, ei kannata katsoa ylös, sillä katsomisen jälkeen haluaa kävellä toisaalla. Johtojen välit ovat täynnä seittiä ja seitit käsittämättömän kokoisten hämähäkkien koti. Niitä näkee kerralla kymmeniä. Huomattavasti miellyttävämpiä ovat kirkkaanpunaiset linnut. Ihanan eksoottisia.
Jos satut olemaan matkalla tännepäin, annan vielä pari helppoa säästövinkkiä: täytä elektroninen maahantulokaavake ajoissa ja osta samalla pre paid -nettikortti, jos ylipäätään sellaisen haluat matkallesi. Edullisin maahantulokaavakkeen käsittelyaika on sekin vain 12 tuntia (omani taisi tulla kuudessa) ja maksaa 10,90. Jos tarvitsee nopeammin, hinta moninkertaistuu. Myös etukäteen ostettu nettikortti on halvempi kuin kentältä ostettu, ja sen saa nopeasti vain varauskoodia näyttämällä.
15 comments
Wau! Mä olen juuri päässyt takaisin kotiin, mutta nyt näyttää kyllä melkein siltä, että voisin pakata laukun uudelleen ja hypätä koneeseen. Nuo palmurantakuvat – oletko nyt ihan varma, ettet ole vaan napannut Googlesta jotain “perfect beach palm trees” kuvia 🙂
Olen lueskellut jo muutaman vuoden ajan Seychelleistä ja rakennellut jonkinlaista ohjelmaa sinne sillä periaatteella, että jakaisin aikani Mahén ja La Diguen kesken ja jättäisin Praslinin väliin. Ehkäpä nyt saan tuoretta tietoa ja kokemuksia, joiden perusteella voin jatkaa omaa haaveiluani ja ehkä jonain päivänä ostaa sen lentolipunkin. Sen verran olen ehtinyt ennakoida, että sen pääkaupungin kellotornin kaksoiskappaleen kävin katsastamassa Lontoossa pari vuotta sitten.
Hyvää, virkistävää, lämmintä ja rentouttavaa matkaa!
Jahas, sanan “kuvia” perässä piti olla hymiö, mutta se on kadonnut jonnekin. Tässä siis sanallinen hymiö lisättävksi sen perään.
Itse en ole Seychelleillä tai Mauritiuksella käynyt, mutta ei ne kovin mielikuvien Afrikalta vaikuta. Todella kauniilta näyttäviä paikkoja kummatkin ja mielelläni niissä vierailisin erityisesti, jos muutenkin on Afrikassa reissussa.
Ei näihin ihan noin vain Afrikan mantereelta pistäydytä, mutta kerran viikossa taitaa olla saarten välillä lento, jos haluaa käydä molemmat vaikka kerralla. On täällä jotain Afrikka-viboja, mutta varsin vähän. Mauritiuksella ehkä vielä vähemmän.
Toivottavasti ehdit käymään lähisaarilla Mahen lisäksi. Löysin oman “shangri-la” rannan vasta La Diguen saarelta kaukana turistimassoista ja voin vinkata sen tähän: Anse Cocos ja erityisesti sen Pointe Anse Cocos. Tänne joutuu ihan kävelemään yli isojen kallioiden, mutta jos pääset kohteeseen ymmärrät varmaan. Praslinin Anse Laziota on sanottu maailman upeimmaksi rannaksi, mutta ehei… ehkäpä heti aamusta, mutta päivällä sieltä on rauha kaukana, eikä se nyt niin ihmeellinen olekaan. Yleisesti Seychellit ei ole mikään “reppureissaajan” kohde – kaikki on enemmän tai vähemmän kallista, mutta löytyy sieltä hyviäkin ja kohtuuhintaisia ravintoloita sekä majoituksia. Nuihin isoihin hämähäkkeisin törmäsin kaikkialla jopa asunnon kuistilla niitä riippui siellä täällä, mutta eivät tulleet päälle kun rauhassa liikkui.
Juu, nyt La Diguella ja vielä Praslinille. En ehdi olla kuin kaksi yötä molemmissa, mutta jo nyt tuntuu, että tänne La Diguelle pitää päästä takaisin.
Juu ei ole budjettikohde, mutta kuten kirjoitin, take awayt tarjoavat mainiota ruokaa tosi edullisesti.
Jostain rannasta sanottiin, että sinne mennäkseen pitäisi olla opas. Tarkoitti varmaan tuota samaa, jonka mainitsit. Pitää vähän miettiä, koska en ol olemukseltani ihan vuorikautis.
Matkani Seychelleille lähestyy, ja kyselisin yhtä ihan käytännön juttua. Olen pari ekaa yötä Victoriassa, ja siellä näyttäisi olevan rahanvaihtokonttoreita, niin vaihdan sitten siellä paikallista käteistä itselleni. Mutta miten yleisesti tuolla voi maksaa euroilla? Taksimatka lentokentältä mietityttää eniten. Pitääkö terminaalista etsiä pankkiautomaatti tai vaihtopiste, vai kelpuuttaako taksikuski eurot?
Entä muualla? Hotellit on maksettu etukäteen, mutta ravintolat, kaupat ym. Käytitkö niissä paikallista rahaa?
Käytin pelkästään paikallista rahaa, en muita valuuttoja. Suosittelen rahanvaihtopisteitä, en pankkia. Pankissa kestää aivan järjettömän kauan kaikki.
Varasin lentokenttäkuljetuksen hotellin kautta. Maksoin hotellille kortilla. Piti oikein tiliotteelta katsoa, olenko käyttänyt korttia muuten, ja vaikuttaa siltä, että enpä juurikaan. Yksi pankkiautomaattiotto oli rahanvaihdon lisäksi. Varmaan olin tuhlaillut johonkin, eivätkä vaihdetut rittäneet loppuun asti. 🙂
Kiitos! Täytyy varmaan laskea sen varaan, että on vaihdettava valuuttaa heti lentoasemalla sen verran, että saa taksin pääkaupunkiin. Siellä on sitten kuitenkin arkipäivä, niin voi kaupungilla vaihtaa vaihtokonttorissa lisää.
Terveisiä La Diguelta! Tulin perille Seychelleille perjantaiaamuna ja olin pari ekaa päivää pääkaupungissa. Tänään keikuin ja keinahtelin sitten tänne, enkä oksentanut katamaraanissa, mutta nyt tiedän kyllä, mitä vastaan, jos joku kysyy, mikä täällä oli kamalinta ja hirveintä. Tuulta oli 5,5 m/s, ja silti tuo hyppi ja pomppi ja väki oksensi ja miehistö siivosi. Huh.
Mäkin järjestin lentokenttäkuljetuksen sitten etukäteen, niin ei tarvinnut rahoja murehtia. Vaihdoin Victoriassa rupioita ja niitä olen käyttänyt sen jälkeen, mutta täällä tuntuu korttikin toimivan vähän joka paikassa. Herkästi tarjoavat korttikonetta ensin ja ottavat käteisen vastaan vasta sitten. Kasvitieteelliseessä puutarhassa ei käteinen edes kelvannut.
Anse Source d’Argentia kävin katsomassa nyt iltasella, nousuveden aikaan, ja huomenna menen uudelleen aamulla ennen fillarijonoja, jos vaan herään varhain. Jos ei Victoria ollut halpamatkakohde, niin La Digue on vielä kalliimpi. Mutta ei tämä loppujen lopuksi suomalaiselle mitenkään mahdottoman hintainen ole, ja ainakin tähän asti tuntuu siltä, että on tämä myös hintansa arvoinen.
Kiitos vielä vinkeistä ja tietysti siitä, että ylipäätään tulit tänne ja sillä tavalla sait minutkin innostumaan niin, että varasin lennot ja tulin näkemään pienen palan Karibiaa Intian valtameressä. Sellaiset vibat tästä nimittäin tulee, Afrikalta ei Seychellit tunnu oikeastaan ollenkaan.
Ihanaa, että olet siellä. Siellä on parhaillaan turkulainen tuttunikin. Postaili juuri ihania kuvia samalta rannalta. 🙂
Söin melkein vallan take away -paikoissa juuri hurjien hintojen takia. Suosittelen Zerofia. Hinta-laatusuhde oli erinomainen.
Kuulostaa ihan kamalalta lauttamatkalta. Minulla siis kävi todella tuuri, vaikka alkoikin sataa. Istuin kannella niin paljon kuin mahdollista. Horisonttiin tuijottelu auttaa aina. 🙂
Koitin Zerofiin mennä kahtena eri päivänä, mutta oli kiinni, kun kuulemma siivoavat keittiötä. Harmi. Julie’s take away oli sekin hyvä, luutonta lammasta, oikein maukasta.
Paluumatkalla paatti keikkui vielä pahemmin, mutta taktisesti siirsin itseni päivälähdöltä varhaisaamuun ja osuin oikeaan siinä, että turisteja oli silloin tosi vähän ja väkeä muutenkin sen verran vähän, että sai istua rauhassa. Kukaan ei oksentanut, paikalliset lienee rutinoituneita. La Diguelle palaan vasta sinä päivänä, kun on varaa helikopterikyytiin!
Voi harmi, että osui huono merisää. Toivottavasti nautit muuten La Diguesta.
Seychellit on tosi inhottava, persoonaton turistirysä ja mainettaan huonompi. Huono ruoka eikä saarilla ole muuta nähtävää kuin ne rannat. Kun olet nähnyt yhden, olet nähnyt kaikki. Vai viitsiikö joku viikon lomastaan maata joka päivä rannalla. Ehkä joku viitsii.
Jopa siellä rommitehtaalla oli niin täyttä että piti istua rappusilla.
Inhottava liikenne, kapeat, vaaralliset tiet ja aina joku paikallinen hero takapuskurissa kiinni roikkumassa.
Hintatasosta en valita, joka tuonne asti viitsii lähteä niin maksakoon. Ehdottomasti vain kerran elämässä.
Eri mieltä olen siitä, että saaret olisivat samanlaiset, mutta se on totta, että nähtävää ei ole kovin paljon. Minusta oli kuitenkin enemmän kuin vain rannat. Ehkä tosiaan jää yhteen kertaan. Toisaalta La Digue oli minusta niin suloinen, että siellä voisin haluta olla vähän pidempään.