150 katutaiteilijaa, 30 kansallisuutta, yli 200 katutaideteosta. Tällainen kylä löytyy keskeltä Djerban saarta Tunisiasta.
After the Tour Paris 13, Itinerrance Gallery has launched a new project on the island of Djerba.
DJERBAHOOD is a place invested by artists from all around the world to transform the village into an open-sky museum. The town of Erriadh in Djerba has hosted the works of around a hundred of artists from thirty different nationalities. Erriadh, an authentic and traditional town, has become a major place of expression for artists from diverse cultures, a worlwide panorama of Street Art and an essential cultural attraction in Tunisia. (www.djerbahood.com)
Djerbahoodin sivuilta voi ladata kartan, johon teokset on merkitty, mutta suunnistamista vaikeuttaa aavistuksen se, ettei siinä ole katujen nimiä. Epäilemättä siis jotain jäi näkemättä, mutta näinkin Erriadh antoi löytämisen iloa moneksi tunniksi.
Independence aukiolla on hyvä ravintola, jonka terassilla tuntuu koko kylän elämä kulkevan ohi. Se on mainio paikka tarkkailla meininkiä. Viereisen talon seinää fiksaillaan perinteisin metodein, jotka eivät olisi ihan valideja suomalaiselle rakennustarkastajalle. Aukion kulman pikkukaupan edessä hengailee miesporukka. Kokoonpano voi vaihtua, mutta koko ajan kulmalla päivystää joku. Yhdelle aukiolle johtavista teistä kävellään kädet tyhjänä, mutta takaisin tullessa kainalossa on aina leipä tai kaksi. Siellä on kai kylän suosituin leipomo. Miehet ja naiset ajavat ohi mopoilla, pojat usein miestä isommilla fillareilla. Kun paikalla istuu aikansa, huomaa välillä samojen tyyppien pörräävän uudelleen. On rennonletkeää isäntää, räppijätkiä ja leipien kotiinkuljettaja.
Erriadh on ihan söpö ihan vain kylänäkin. Vielä lokakuun puolivälissä kukat kukkivat ja kehystävät kauniisti värikkäitä puuovia. Toisaalta jos on nähnyt yhden tunisialaisen kylän, on nähnyt ne kaikki. Niin samalta ne näyttävät. Ainakin minun silmääni.
Vaikka Djerbahood houkuttelee turisteja, ei meitä siellä paljon ollut. Muutama satunnainen kamerakaula tuli vastaan. Taideprojektia ei näytetä mitenkään yrittettävän hyödyntää taloudellisesti. Ravintolan vieressä on keramiikkaa ja joitain vähän kalliimpia elintarvikkeita myyvä tyylikäs liike, mutta sielläkin espressokupit maksavat 2,50 euroa ja reilusti suuremmat mukit 3 euroa kappale. Erehdyin kysymään, missä valuutassa hinnat ovat. Kuuden euron kuppi kun vaikutti sekin minusta aika hyvän hintaiselta. “Dinaareissa tietenkin, olemmehan Tunisiassa.” Niinpä tietysti.
Taideteoksia on seinissä ja ovissa, aidoissa ja porteissa. Ne voivat peittää kokonaisen seinän tai olla pieniä väriläiskiä yksin tai ryhmissä. Ne voivat esittää tai olla esittämättä. Osa oli lukittujen porttien takana. Erikoisin sijainti oli kaatopaikka, mutta portinpielen hajuhaittoja ei ollut enää peremmellä ja maalausten luo piti vain vähän katsoa, mihin astuu.
Djerbahood oli jotain, mitä en koskaan olisi osannut kuvitella olevan olemassa. Mutta se oli siellä. Ja me menimme kahdesti sitä katsomaan. Se todella oli sen arvoinen.
6 comments
Upeita kuvia! Taas tuli yksi matkakohde listan jatkoksi!
Djerbahood todella oil vierailemisen arvoinen, jos tykkää hengailusta ja katutaiteesta. Djerba muutenkin on mukava ja aika helppo saari.
Upeasti tulee kulttuuri läpi noista seinämaalauksista. Niin usein näitä tulee ihmeteltyä vain länsimaissa, eikä silloin tule koskaan ajateltua koko asiaa.
Nämä taiteilijat tosiaan olivat ympäri maailmaa. Oli hauska joistain kuvista huomata, että taisivat olla saman taiteilijan.
Upea näköinen paikka ja hienot graffitit!
Djerbahood vaikutti kyllä ihan ässältä projektilta. Nautin kylän kujilla kulkemisesta tosi paljon. Katutaide vei mukanaan.