Type and press Enter.

Curieuse on parinsadan kilpikonnan kotisaari

Curieuse on pieni, noin kolmen neliökilometrin kokoinen saari lähellä Praslinin saaren pohjoisrannikkoa Seychelleillä. Sen lisäksi, että saarella kasvaa harvinaisia Seychellien palmuja (coco de mer), siellä asuu parisataa jättiläiskilpikonnaa, mikä tarkoittaa myös verrattain paljon niistä kiinnostuneita turisteja. Praslinilta lähtee aamulla jokunen kymmenen venettä päiväretkelle kilpikonnien luo.

Retket näyttivät lähes poikkeuksetta kestävän koko päivän. Oli lounasta, snorklausta ja hengailua. Ne myös näyttivät lähtevän samaan aikaan. En halunnut retkelle, olla saarella samaan aikaan laumojen kanssa, mutta halusin nähdä kilpikonnat. Halusin myös saada päivään mahtumaan muutakin. Ratkaisuksi löysin taksiveneen. Sain Instagramin kautta yhteyden Sagittarius taxi boat excursionsiin ja varattua meno-paluukuljetuksen. Kuvittelin meneväni yksin, mutta niin kuvittelivat myös kolme saksalaista, joiden kanssa jaoin kyydin. 40 euroa (+300 rupiaa rantautumismaksua) oli linjassa Seychellien yleisen hintatason kanssa, mutta vaikka oli periaatteessa privaattikyyti, se oli halvempi kuin retket, ja sain juuri sen, mitä halusin.

Kun rantauduimme Curieuselle Baie Laraien puolelle, olimme ensimmäiset turistit, kuten olin toivonutkin. Lähdimme nimittäin puoli tuntia ennen retkiä. Saimme hetken aikaa olla vain me ja konnat. Se oli ihanaa. Ensin tuli vastaan yksi, kohta marssi peräkkäin pari. Sata metriä rannasta puiden suojassa konnia oli porukoissa.

Curieuse
Curieuse
Curieuse

Suurimman osan vuorokaudesta saari on vain konnille. Muutaman tunnin siellä on vilskettä, mutta ihmisiä oli vähemmän, kuin pelkäsin. Kolmevuotiaaksi asti kilpikonnat ovat aidatulla alueella suojassa, ja ihmisten joukossa hengailee vain aikuisia. Tietenkin mietin, mitä ihmiet tekevät konnille, onko tällainen turismi hyvästä, mutta vaikutti siltä, että jos eläimet kärsisivät ihmisistä, ne ottaisivat marssisuunnan kohti metsää ja pysyisivät siellä, kunnes turistit ovat lähteneet. Turistit liikkuvat vain pienellä alueella, oikeastaan vain parilla rannalla ja rakennetuilla poluilla. Muuten Curieuse on lähinnä villiä luontoa.

Curieuse
Curieuse
Curieuse

Baie Laraien puolella saarta ranta on tosi nätti. Istuskelin hetken varjossa syrjässä muilta ihmisiltä, kun sain seuraa. Yksikseen liikkunut konna tuli ihan viereen, hengaili siinä, oli törmätä kameran jalustaan – ja näytti aivan hurjan ihanalta auringonpaisteessa turkoosia merta vasten palmujen katveessa. Kukaan ei huomannut meitä. Ei tullut mieleenkään kertoa tyypistä kenellekään. Siinä me hengailimme rannalla kaksin. Välillä oli vaikea saada kaverista edes kuvia, kun tuli niin lähelle.

Curieuse Baie Laraie
Curieuse Baie Laraie
Curieuse Baie Laraie
Curieuse Baie Laraie

Kaikki veneretket taitavat jättää turistit eri rannalle, kuin mistä hakevat pois. Minunkin noutoni oli Côte d’Orilta, vajaan puolen tunnin kävelymatkan päässä konnarannalta. Matka on ihan nätti. Enimmäkseen kävellään rakennetulla sillalla juurakkomaisemassa. Vähän on myös kivikkoista polkua. Esteetön matka ei missään nimessä ole, mutta ei erityisen raskaskaan. Pari kilpikonnaa näkyi täälläkin matkalla. Rannalla kanssani hengaillut oli polun päässä melkein kuin sanomassa heipat, kun lähdin kävelemään.

Kilpikonnarannalla on vessa, mutta saarella ei ole kahvilaa tai kioskia, eli juotavaa kannattaa ottaa reilusti mukaan. Konnille saa syöttää hedelmiä. Veneeseen noustaan ja siitä laskeudutaan veteen sekä Praslinin että Curieusen päässä. Saksalainen vanhempi rouva vähän epäröi, mutta hyvin pärjäsi hänkin. Laitureita ei siis ole. Côte d’Orin puolella hiekkarannalla varjopaikkoja on vähän, eli kunnon aurinkosuoja on tarpeen. Saarella on myös vaativampi patikkareitti kuulemma todella valokuvaukselliselle pienelle rannalle. Jos sinne lähtee, kunnon kengät ovat tarpeen. Lyhyemmän reitin pärjää hyvin esimerkiksi uimakengillä, jotka ovat kätevät myös venehommissa. Uikkarit on myös hyvä ottaa mukaan, koska pikku patikan jälkeen tekee helposti mieli kävellä suoraan turkoosiin mereen.

Curieuse oli kyllä yksi Seychellien-matkan kohokohdista. Innostukseni saatat havaita kilpikonnakuvien määrästä. Ovathan nuo möhkelöt aivan hurjan suloisia ja ilmeikkäitä. Mutta ei paratiisia ilman käärmettä: Curieuse on myös hiekkakärpästen koti. En ollut missään tästä lukenut enkä ymmärtänyt suojautua. Saamistani vajaasta kymmenestä puremasta osa kutiaa vielä kolme viikkoa myöhemmin. Ensimmäisen yön suureksi osaksi valvoin aivan hirveän kutinan vuoksi. Apteekista sain pillereitä ja pari erilaista salvaa, joilla taltutin pahimmat oireet ja sain taas nukuttua.

Untitled

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

8 comments

  1. Hauskoja nuo kilpparit, vastaavia ollaan nähty Galapagossaarilla. Ovat itselle yksi suurin motivaatiotekijä lähteä käymään Seychelleillä. Hyvä tietää noista hiekkakärpäsistä, ovat älyttömän ärsyttäviä noin yleisesti!

    1. Oi, Galapagossaaret olisi ihana. Toisaalta siellä turismi taitaa aiheuttaa aika paljon ongelmia, eli taidan toistaiseksi olla tyytyväinen näihin konniin. Niitä näkyi muuallakin kuin Curieusella. Yksi söi keskellä tietä, kun fillaroin La Diguella. Symppiksiä tyyppejä.

      Koh Makilla Thaimaassa tiesin hiekkakärpäsistä ja lotrasin kookosöljyllä ja käytin tosi vahvaa myrkkyä. Säästyin puremilta. Olivat kylä melkoinen vitsaus. Muualla ei ollut kuin Curieusella.

  2. Ehdottomasti kannatti maksaa omasta kyydistä. On kyllä konnilla kokoa! Ja olivat ilmeisesti ihan kilttejä. Miten vanhaksi nuo elävät?

    Rantakuvatkin ovat upeita.

    1. Kilttejä ovat. Uteliaita. Hakeutuvat ihmisten lähelle. Tykkäävät, jos rapsuttaa kaulasta. En tiedä, kuinka vanhoiksi elävät, mutta kymmeniä vuosia ainakin. Kotikilpparithan elävät niin pitkään, että taitavat siirtyä perintönä lapsenlapsille asti.

      Joskus muistan sinun kommentoineen, ettet Praslinille menisi. Olisiko tässä syy mennä? Toki sinne pääsee varmaan retkillä muualtakin. La Diguehan ei ole kaukana sekään.

    2. Kieltämättä olisi kyllä hienoa käydä Curieusella ja nähdä nuo konnaherrat ja -rouvat! En ole Praslinia mitenkään aktiivisesti vastustanut, se vaan tuntui vähän turhalta, kun mietin, miten päiväni Seychelleillä jakaisin. Ehkäpä se ei sittenkään olisi turha. Mulla tosin ei ole mitään aktiivista suunnitelmaa lähteä Seychelleille, mutta suunnitelmillani on tapana elää aika villisti eikä ole yhtään mahdotonta, että yhtäkkiä olenkin ostanut lentoliput. Tänä keväänä pitäisi kuitenkin käydä Saudi-Arabiassa ensin. Sinne saa nykyään turistiviisumin netistä ihan helposti.

    3. Saudit kiinnostaisi minuakin, ihan ehdottomasti. Luin vähän aikaa sitten Hesarista jutun kahdesta suomalaisnaisesta, jotka ajoivat käytännössä maan ympäri. Kaipaisin jotain tuollaista erilaista.

  3. Voi miten söpöjä, ja todellakin jättimäisiä, wow! Ja onneksi kuulostaa siltä, että konnia tämä turismi ei suuremmin hetkauta tai häiritse. Olisi upeaa käydä tuolla, jo kilppareittenkin takia, mutta onhan nuo maisemat ihan huikeat myös!

    1. Kovin minäkin mietin, kuinka paljon ihmiset häiritsivät, mutta enemmän sanoisin, että tulivat tykö kuin olisivat pois menneet. Itsekin maassa istuskellessani olivat varsin tuttavallisia. Tietenkään en puhu kilpikonnaa, eli saattoivat se olla hyökkäystäkin, mutta ei kuitenkaan vaikuttanut siltä. Mutta voisivat ottaa suunnan skutsiin ja pysyä siellä. Olivat niin ihania. Kun rapsutteli kaulasta, venyttivät kaulan pitkäksi eivätkä suinkaan hakeutuneet pois.