Curacao marraskuussa – 23 satunnaista havaintoa

Curacao on marraskuussa paljon edullisempi kuin kuukautta paria myöhemmin. Omat lentoni olivat alle tonnin. Tammikuussa samat lennot olisivat 1500 euroa. Että onhan siinä melkoinen ero. Marraskuu on sadekautta, mutta se tarkoittaa yleensä nopeita kuuroja ja taas pian paistavaa aurinkoa, mutta kuulemma oma viikkoni oli täysin poikkeus, koska sadetta oli hurjasti enemmän, ja ihan sinistä tavasta en nähnyt ollenkaan. Toisaalta sateet ovat paikallisia: jos Willemstadissa kuului ukkonen, mutta ei satanut, 15 kilometrin päässä tiet saattoivat tulvia. Mutta näillä leveysasteilla matkustanut osaa varautua, että trooppiset kuurot ovat mahdollisia.

Ehkä 23 havaintoani voisivat olla samanlaiset jonain muunakin kuukautena, mutta halusin ottaa esille Curacao marraskuussa -näkökulman, koska minuakin vähän hirvitti, paljonko sataa. Meneekö viikko pilalle sateen takia? Ei yleensä mene. (Tulin tänne siis vähän niin kuin työasioissa, eli ei ollut valittavissa, milloin tulen.) Mutta sadeaika tuo mukanaan hyttyset – ja niitä on paljon. ”Ovat kuin vampyyrejä tähän aikaan”, sanoi apteekin rouva, kun kävin hyttysmyrkkyä ostamassa. Kotoa tuomastani OFFista ei ollut apua.

Mutta siis nyt jo perinteeksi tulleet 23 täysin satunnaista havaintoa

1. Usein paratiisisaaren tunnusmerkki ovat tuulessa huojuvat palmut, mutta Curacaolla on takuulla enemmän kaktuksia kuin palmuja. Kun lento laskeutui, näkyi ikkunanasta lähinnä kaktusmetsä.

2. Tiet ovat paikoin huonossa kunnossa. Ihmettelin, miksi vuokraamoilla on ylipäätään tarjolla nelivetoja tällaisessa paikassa, mutta nyt ymmärrän. Ihan kaikkein pienimmälläkin autolla kyllä pärjää.

3. Rannalle mennään tosi aikaisin. Ysin jälkeen jo paljon porukkaa ja suosituimmilla rannoilla vaikea löytää vapaata paikkaa.

4. Suurin osa parhaista rannoista on maksullisia. Pääsymaksu on 3 – 4 euron luokkaa yleensä, ja aurinkopeti suunnilleen saman verran. Suosituimmat ja trendikkäimmät ovat kalliimpia.

5. Hintataso yllätti kalleudellaan (myös kaupoissa). Tietenkin Curacao on saari, jolle pitää rahdata tavaraa paljon muualta, mutta toisaalta sen elin- ja palkkataso paljon vaikkapa Suomea alhaisemmat.

6. Meri ON turkoosi, kunhan vain aurinko paistaa.

7. Jonkin verran on kulkukoiria, mutta suurimmalla osalla näkyy panta. Kuolleen koiran näkeminen tien varressa tekee aina surulliseksi. Auton alle saattaa olla jäänyt myös astetta isompia liskoja. Aika eksoottista.

8. Kaikkineen Curacao ei ole erityisen kaunis. Tien varret ovat lähinnä epämääräistä pusikkoa.

9. Kadunkulmissa notkuu ihmisiä joko ihan muuten vain tai myymässä esimerkiksi arpoja.

10. Jos muistat ensimmäiset pakettimatkat etelään jostain 80-luvulta, muistanet myös roskikseen laitettavat vessapaperit. Sama meno jatkuu Curacaolla edelleen.

11. Ihmiset tervehtivät kadulla. Sitten tajusin, että tervehtijät ovat aina miehiä. Hyväntahtoiselta se kyllä aina vaikutti.

12. Sateet ovat varsin paikallisia, ja aina tuntui, että sininen taivas näkyy auton taustapeilissä, ei tuulilasin läpi.

13. Kun ukkostaa, sitä ei kukaan voi olla huomaamatta. Ukonilmat olivat pelottavinta ikinä. Yksin pienessä bungalowissa ei tuntunut ollenkaan kivalta. Autojen hälyttimet alkoivat huutaa kadulla.

14. On ihan ok, että kukko kävelee pääkaupungissa kadulla vastaan.

15. Rakennukset ovat niin iloisen värisiä kuin kuvissa. Tietenkin joukossa on haaleampiakin, mutta yleisilme on iloisen kirjava.

16. Moottoripyöräkuskit ovat kuolemattomampia kuin suurimmassa osassa muuta maailmaa (täysillä ilman kypärää).

17. Sininen Curacao-likööri ei jäänyt 90-luvulle. Täällä sitä lorotetaan vaikka mojitoon, jos ei huomaa ajoissa estää.

18. Iguaanin kakka ulkoroskiksen päällä on ihan normaalia. Pitää kuulemma vaan vähän rämpätä kantta, jos kaveri sattuu istumaan kannella, kun on itse pussi kädessä menossa roskikselle. Minä luulen, että annan tyypin olla ihan rauhassa ja vien roskani joskus toiste.

19. Jos rehellisiä ollaan, Curacao ei varsinaisesti ole paratiisirantojen saari.

20. Liikenneympyrässä voi olla kärkikolmio myös ympyrässä jo oleville.

21. Aika paljon varoitellaan, että rannalla ei saa jättää mitään vartioimatta, autoon ei saa jättää mitään näkyville, ja saatetaan sanoa, että ihan turvallista on liikkua valoisaan aikaan, mutta arvotavaroita ei kannata pitää esillä. Ei minulla varsinaisesti turvaton olo tullut, mutta silti olin iloinen, että pienen mökkini ja kadun välissä oli korkea aita ja portti, kun sisällä istuessani kuulin huutoa ja mölinää kadulta.

22. Ruoka-annokset ovat keskimäärin valtavan kokoisia.

23. Turistien yleinen hupi on ajella Willemstadin keskustassa Queen Emman sillalla. Silta siis avautuu aina, jos minkä tahansa veneen tai laivan pitää päästä ajamaan St. Anna Bayta pitkin. Kuuluu sireeni vähän ennen kuin silta lähtee avautumaan. Paikalliset juoksevat ehtiäkseen vastarannalle ennen sillan avautumista – ja turistit ehtiäkseen ajelemaan sillalla. Pikkuvideolla näet sillan liikkeitä: