Type and press Enter.

Chiang Mai, 3. päivä – paljon kauneutta (erityisesti ladyboyt)

Kolmas päivä Chiang Maissa valkeni aurinkoisena. Jos en kerran päässyt katsomaan elefantteja, voisin vaikka relata vähän aikaa auringossa. Siihen loppui kiire. Suorittajamatkailijan oli hyvä nostaa hetkeksi jalat ylös, ottaa kirja käteen ja vain olla.

Lähdin iltapäivällä levänneenä etsimään vanhoja puutaloja vanhan kaupungin ulkopuolelta. Kaksi ensimmäistä temppeliä, jotka näin vallihaudan toisella puolella Tha Phae roadin varrella olivat niin upeita, että huomasin puhuvani ääneen: ”Uskomaton! Ihan mieletön!” Ensimmäistä ei ollut karttaani edes merkitty, toinen oli Wat Bupbharam. Vanhan kaupungin ulkopuolella ei turisteja juuri pyörinyt, mutta toki temppelille osui pari tyttöä hädin tuskin pakarat peittävissä sortseissa. Missä kunnioitus pyhiä paikkoja kohtaan? Nenäänsä meinasi saada minulta myös mummo, joka oli ahtanut useita pieniä lintuja kahden kämmenen kokoiseen häkkiin ja ehdotti, että maksaisin niiden vapauttamisesta. Huomenna olisi kuitenkin uudet linnut häkissä, että se siitä vapaudesta. Jestas, mikä ihmisiä vaivaa.

PAP03949

PAP03950

PAP03953

Ei muuten löytynyt puutaloja. Kävelin loputtoman pitkästi Chang Klan roadia, jonka varressa niiden piti olla. Näinpähän chiangmailaista kaupunkielämää. Chiang Main night bazaar on juurikin tämän kadun varressa, ja iltapäivällä siellä jo pystytettiin kojuja, ja pidemmällä näkyi ketjuhotelleja, kuten Shangri-La. Koska mitään kiinnostavaa ei löytynyt, piti nöyränä palata takaisin hotellille. Tarkistin Mondosta tilanteen ja olin ollut joen väärällä puolella. Eipä ihme, ettei puutaloja näkynyt. Ei auttanut kuin hypätä taas tuk tukiin ja ajella oikeille mestoille. 

PAP03965

PAP03966

PAP03968

Muutamia suloisia taloja, niissä kivannäköisiä sisustuskauppoja ja baareja – niistä on Charoenrat Road – mutta ne oli nopeasti nähty. Pysähdyin viinilasilliselle yhteen joen rannan ravintoloista. Hämmästyttävän huonoa palvelua muuten (kuten paikoin muuallakin Chiang Maissa). Lounaalla olin muuten ihanassa Tea House -nimisessä paikassa Tha Phae Roadilla. Ehkä parasta currya ikinä! Mutta siis joesta vielä, että sen rannat eivät ole mikään erityinen esteettinen elämys: joki on ruskea, likainen, ei sentään haise. Jokiristeilyjä näyttivät mainostavan, mutta ei näyttänyt joki houkuttelevalta siihen tarkoitukseen.

PAP03973

lady

PAP03986

PAP03987

Seuraava tuk tuk sai viedä minut Central Festival -ostarille. Halusin ostaa eväät seuraavaksi aamuksi, sillä jouduin lähtemään bussille niin aikaisin, etten ehtisi aamupalalla käydä. On muuten tuk tuk -kuskeissa eroja. Tämä tyyppi ajoi aivan hulluna. Pujotteli, kaasutteli, luistatti kytkintä risteyksissä hermostuksissaan. Epäilemättä maksoin kuskeille ylihintaa, mutta parin euron matkat tuntuivat silti kohtuullisilta. Ilmeisesti ainakin illan tullen, en tiedä tilannetta päivällä, Central Worldin päässä on hintakartelli: kysyin hintaa taksilta tai tuk tukilta, hinta oli aina sama, neuvotteluvaraa ei ollut. Lavatakseilla sama juttu, jollei halunnut jäädä odottamaan lavan täyttymistä. 

Joitain matkailusivuja, varmaan Tripadvisoria, selaillessani silmiini osui Bluemoon-niminen paikka ja ladyboykabaree. Olin alkuun vähän epäileväinen, minkälaisesta paikasta olisi kyse, mutta kun luin arvosteluja, vakuutuin, ettei ainakaan näkyvin osa ole prostituutiota tai muutenkaan epäilyttävää. Esitystä pidettiin hyväntuulisena ja sopivana kaikille. Luin myös vinkiksi, että sisäänpääsymaksua ei ole, mutta jokaisen odotetaan ostavan drinkin tai oluen ja antavan reilusti tippiä. 

PAP03996

PAP04012

lady1

lady2

PAP04060

Paikan löytäminen oli helppoa. Kun sanoin tuk tuk kuskille Anusarn market, päädyin night market -alueelle, suurehkon sanoisinko markkinahallin eteen. Ei tarvinnut ottaa montakaan askelta sisään, kun ensimmäiset ladyboyt jakelivat esitteitä illan show’sta ja viittoilivat oikeaan suuntaan. Olin paikalla ehkä kymmentä yli yhdeksän. Sain hyvän paikan, tilasin juoman, jätin reilusti juomarahaa ja sain hymyn. Se kuulemma jää saamatta, jos tippi on turhan pieni. Kun show 21.30 alkoi, paikka oli tupaten täynnä.

Ennakkoluuloisempi olisi pitänyt paikkaa friikkisirkuksena, koska tarjoilijat olivat enimmäkseen transvestiitteja, esiintyjillä rintaimplantteja, toki myös kokonaankin ehkä korjattu sukupuolta osalla. Mutta minä nautin esityksestä todella. Osa numeroista oli aika kömpelöitä, joissain oli mieletön meininki. Muutama katsoja sai sylitanssin ja kasvot vieraiden rintojen väliin, mutta koko yleisö eli mukana, kukaan ei torjunut. Joidenkin miesten vartalot olivat käsittämättömän kadehdittavia, kasvot sieviä kuin nukeilla. 

lady3

PAP04102

PAP04127

Esityksessä leikittiin paljon sukupuolirooleilla, mutta otettiin myös kantaa siihen, kuinka liukuva sukupuoli voi olla. Yksi mies oli maskeerattu puoliksi korostetun mieheksi ja puoliksi naiseksi. Hän oli aluksi verhojen välissä sivuttain niin, että yleisölle näkyi mies. Kun hän kääntyi, näimme verhojen raossa naisen. Kun hän oli suoraan meihin päin, oli kuin samassa ruumiissa olisi ollut kaksi eri ihmistä. Mutta kaikkein pysäyttävin ja erittäin koskettava oli valkoiseen pitkään iltapukuun pukeutuneen naisen/miehen tarina. 

lady4

Tämä kaunotar tuli esiin My wayn tahtiin. Pian hän riisui leningin ja oli kalsareillaan. Pian hänellä oli mustat sukat, housut, kengät ja puvun takki laihan vartalonsa peittona. Sitten lähtivät pitkät irtoripset, voimakas silmämeikki ja lopuksi peruukki. Saman biisin aikana näimme upean naisen muodonmuutoksen liian suureen pukuun pukeutuneeksi mieheksi. My way, niinpä niin, kunpa tietäisi, millainen hänenkin tiensä on ollut kulkea. 

lady5

Kun kabaree päättyi, kaikki reilut parikymmentä esiintyjää kävi kumartamassa. Muutamalle kirkkaimmalle tähdelle käytiin sujauttamassa satasia (noin 2,50 euroa) liiveihin. Enpä olisi uskonut nousevani paikaltani, mutta niin vain menin oman satalappuseni kanssa. Ei varmaan ole vaikea arvata, kenen käteen rahan sujautin.

Vasta Blue mooniin ajellessani huomasin Chiang Main yöelämän olevankin enemmän vanhan kaupungin ulkopuolella. Se, mitä olin nähnyt ensimmäisenä iltana, oli ihan vain ripaus todellisuudesta. Melkeinpä koko matkan oli baaria toisensa vieressä, ja ne jatkuivat vielä pitkän matkaa sivukujilla. Minun yöelämäkseni riittivät upeat ladyboyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.