Ajattelin, että Cartagena on enemmän minun kaupunkini kuin Alicante, mutta se ei oikein vastannut odotuksiani. Odotukset olivat luultavasti liian suuret, koska onhan tässäkin kaupungissa oma viehätyksensä. Ehkä viehätys on rappioromantiikassa aikakin osittain. Paikoin kyllä tuntuu, että Cartagena on enemmän rappiota kuin romantiikkaa. Aloitetaan vaikka siitä, että kovin usein nenään haisee pissa. Lemu on läsnä sivukujilla ja roomalaisen teatterinkin kulmilla. Osasta rakennuksista on jäljellä vain julkisivu, kun kaikki muu on ympäriltä kadonnut. Toisaalta osa rakennuksista on aivan hämmentävän upeita.
Osa negatiivisuuttani on huono alkufiilis. Vuokrasin auton Alicantesta, ajattelin matkalla käydä syömässä Torreviejassa, mikä osoittautui virheeksi (mitäänsanomaton paikka, eksyilyä, huonoa ruokaa), ja kun pääsen Cartagenaan ja yritän löytää majapaikkaa, vaikuttaa, kuin sitä ei olisi. Soittamalla selvisi, että turhaan pyörin kortteleita ympäri: he nyt vaan eivät ole laittaneet mitään kylttiä esille. Jösses. Kotikatuni on kämäinen. Kulman takana on kokonaan palanut huoneisto, jonka parvekkeelta näkyy vain mustaa.
Roomalainen teatteri on upea. Se on rakennettu muutama vuosi ennen ajanlaskun alkua. Jos on nähnyt amfiteatterin jossain muualla, eihän tämä niistä poikkea, mutta minusta sen teki kiinnostavaksi sijainti keskellä kaupunkia kiinni asutuksessa kuin osana kaupunkimiljöötä. Teatterin katsomosta näkyy esimerkiksi valtava muraali, joka on lähitalojen seinissä. Sisäänkäynti on vaikea löytää. Jos seuraa GoogleMapsia, päätyy uloskäynnille. Sisäänkäynti on Museo del teatro romanon nimellä (Plaza Ayuntamento 9) satoja metrejä mapsin paikasta. Ihastuttava brittipariskunta saatteli minut oikeaan paikkaan. Oikeastaan koko teatterin näkee kyllä yläpuolelta ilmaiseksi, jos ei halua maksaa (6 euroa lokakuussa 2021). Mutta olihan siellä ihan kiva käyskennellä näyttämöllä. Olisi pitänyt vähän kajauttaa laulua, että olisin kuullut, millainen akustiikka on. En kehdannut.
Sisään- ja uloskäyntien välissä on kiva kahvila-baari, jossa istuin halkaistussa ammeessa ja join makeaa valkkaria. Oli vähän kieliongelmia. Oli muuten jo toinen kerta, kun olisin halunnut cavaa ja minulle tarjottiin vaihtoehdoksi siideriä. Same same but different.
Calle Mayor ja sen toisella nimellä jatkuva toinen pää ovat kaunista art nuveau -arkkitehtuuria. Täällä samanlaisia ikkunoita kuin Vitoria-Gasteizissa, Baskimaan pääkaupungissa. Jännä, että ihan etelässä ja ihan pohjoisessa samanlaista. Pelkästään kadun kiveyskin on upea; ei ole mitään tavallista mukulakiveä se. Calle Mayor ja sen tienoot ovat myös hyvää ostosaluetta, jos sellaiseen on mielitekoja.
Lue lisää: Valkoisten parvekkeiden Vitoria-Gasteiz
Eteläinen Espanja on täynnä erilaisia linnoituksia. Cartagenassa on mm. Castillo de la Concepcíon. Sinne pääsee ylös kävellen ja maisemahissillä. Koska hissi on kotikatuni Calle de la Serretan päässä ja lähellä minua, ajattelin nyt kipaista katsomaan, millaiset maisemat ovat ylhäältä. Alicantessa oli paremmat. Mutta myönnän, että en oikein keksinyt enää tekemistä, joten tämäkin oli tapa kuluttaa aikaa. Cartagena on nimitäin päivässä nähty. Siksi minäkin käytin toisen päivän ajelemalla ihan muualle, mutta siitä lisää ensi kerralla.
Lue lisää: Kolumbian Cartagena ei kuulu tähän mitenkään, mutta koska se oli kuin karamelli, jaanpahan vanhan juttuni linkin tässä.
4 comments
Itselläni mielikuvat Cartagenasta ovat positiiviset ja olen varmasti ajatellut pitäväni siitä Alicantea enemmät. Tosin mielikuva johtuu todennäköisesti vähintäänkin osittain siitä, että lopussa linkittämäsi Kolumbian Cartagena on pitkään ollut itsellleni sellainen kaupunki, jossa haluaisin käydä. Kuvat sieltä näyttävät niin hienolta. Voiko muka jossain muualla oleva samanniminen kaupunki olla vähemmän viehättävä? 😛
Luulen myös, että Kolumbian Cartagena oli minullakin mielessä enkä sitten tarpeeksi selvittänyt, millainen Espanjan kaupunki oikeasti on. Päiväksi tämäkin ihan jees. Onhan jokaisessa kylässä tai kaupungissa päiväksi tekemistä, mutta se ei lomalla minulle ainakaan ihan riitä.
Näyttää jotenkin todella paljon Malagalta. Talot, kapeat kävelykadut, tuo amfiteatterikin. Oli pakko googlata, että minkäkokoisesta paikasta oikein on kyse – väkeä on yhtä paljon kuin Tampereella. Jos olen ihan rehellinen, en edes tiennyt muita kuin Kolumbian Cartagenan. Vähän tulee nyt sellainen fiilis, että kun olen Malagan nähnyt, en koe suurta tarvetta lähteä tuonne Espanjan Cartagenaan, sen sijaan Kolumbiaan ehkä vielä joku päivä…
Sanoisin myös, että nylytietämyksellä minullakaan ei olisi ollut tarvetta. Toisaalta vähän tylsän Cartagenan ansiosta löysin Bateria de Castillitosin ja ihan mielettömän maisemat sinne ajellessani. Sanoisin siis ehdottomasti jääneeni plussalle. Kolumbian Cartagenaan palaisin koska vain uudelleen. Sitä pidetään myös Kolumbian turvallisimpina paikkoina.