Canggu, Bali – hedonismia ja arkipakoa

Canggu, Bali – hedonismia ja arkipakoa

Bali ei tehnyt minuun muutama vuosi sitten oikeastaan mitään vaikutusta. Olin kuukauden, eli ihan ensivaikutelmastakaan ei ollut kysymys. En saavuttanut mitään siitä tunteesta, mitä moni saareen liittää. Silloin ajattelin, ettei ole mitään syytä palata, mutta vähitellen oli hiipinyt mieleen, että kai Bali toisen mahdollisuuden ansaitsee. Ystäväni kokee Balin olevan hänelle vähän kuin toinen koti, se, mihin mielellään aina palaa, missä elämä asettuu saman tien uomiinsa, missä on hyvä olla. Koska hän sattui olemaan Balilla vielä muutaman päivän juuri, kun minun oli aika jättää Singapore, lensin sinne minäkin. Oli aika nähdä Canggu.

Minulle Canggu aiheuttaa hyvin ristiriitaisia tuntemuksia. Yritin kokea sitä eri tavoilla, asua parissa aivan erilaisessa paikassa, viettää aikaa yhdessä ystävän kanssa ja olemalla yksin. En voi sanoa, että en olisi viihtynyt. Hyvässä seurassa viihtyy ehkä vaikka itikoiden syötävänä suomalaisella kesämökillä (vai onko se jo liikaa?), mutta monin tavoin paikka edustaa niin erilaista elämäntapaa kuin omani, etten mitenkään voinut tuntea kuuluvani sinne. Ulkopuolisuuden tunne ei minua oikeastaan haitannut. Tyydyin vain tarkkailemaan meininkiä ympärilläni. Olisin minä oikeastaan voinut olla ihan hyvin pidempäänkin, mutta sain jostain aivan älyttömän idean piipahtaa Itä-Timorissa – kun nyt kerran olin täällä kulmilla.

Canggu

Canggu

Canggu

Canggu

Canggu

Canggu

Canggu

Canggu on surffareiden kohde. Skoottereiden päällä kulkevat laudat, ja lukuisat alan liikkeet pääkadun varrella kertovat siitä jo ennen kuin pääsee rantaan. Toisaalta siellä on paljon joogaa, spa-hoitoja, terveellisen ruoan ravintoloita. Kaikki tämä edustaa jollain tavalla terveitä elämäntapoja, ulkoilmaelämää, itsestä huolehtimista. Mutta kun luonto sammuttaa valot, alkaa happy hour ja yön pikkutunneille virtaava halpa kalja.

Yksi syy, miksi varmasti koin olevani vieraalla maalla, oli ikä. Kyllä vain olin liian vanha. En missään nimessä ainoa laatuani, mutta sen kerran, kun oikeasti alkoi bilevaihde järjettömän flunssan jälkeen löytyä, se väkisinkin hiipui, kun keski-ikä ympärillä oli kevyesti 15 vuotta minua nuorempi. Ja ilmapiiri ympärillä mikä tapahtuu Balilla, jää Balille -henkinen. Pariutuminen yhdeksi yöksi näytti olevan aika monen tavoite. Tyttöjen pukeutuminen aiheutti vastareaktion: halusin seuraavana päivänä vetää päälleni T-paidan, joka takuulla ei korosta parhaista paikoista ja kätke pahimmista.

Canggu on myös hyviä ravintoloita, mahdollisuuksia nauttia hieronnasta, manikyyrista, mistä ikinä hoidoista hyvin edulliseeen hintaan, kivoja kauppoja, jotka myyvät oikeasti muutakin kuin turistikrääsää. Harmittelin todella, että olin niin huonossa kunnossa, että oli pakko jättää kaikki hemmottelu kokematta, ja että matkalaukku oli jo niin täynnä, että jouduin maksamaan joka lennolle jo ylimääräisistä kamoista. Ihanat spat, hieronnat ja muut hoidot olisivat epäilemättä saaneet mieltä enemmän Canggu-myönteiseksi.

Kun aikani mietin, mitä näin ja mitä koin, kyllä minäkin viehätyin ilmapiirin huolettomuudesta. Mitä sillä sitten on väliä, jos on wanna be joogi, joka vetää päivät healthy foodia ja illat halpaa Bintangia? Onko se jotenkin minulta pois? Ei. Ehkä minä olin vähän jopa kateellinen. Tuon huolettomuuden, huomisen ajattelematta jättämisen taidon olen kadottanut vuosien varrella. Tai ehkä olen ollut syntymäaikuinen.

Canggussa pidin sen turvallisuudesta. Kävelin auringon laskettua keskustasta hotellilleni pimeää rantaa pitkin. Toki ei vielä yö ollut, mutta paikoin hyvinkin pimeää. Grabilla tilatut mopotaksit ajoivat, minne piti, taksikuskit toki kiskoivat turrelta, minkä irti saivat, mutta hinnat olivat silti halvat. Oikeastaan oli aika kiva lämpimässä illassa istua skootterin takana ja tuntea tuulenvire kasvoilla. 

En ehkä sittenkään sano ei koskaan. Ehkä minä vielä kolmannen kerran löydän itseni Balilta. 

Canggu

Canggu

Canggu

Canggu

Canggu

Next Post:
Previous Post:
There are 8 comments for this article
  1. Satu / Happytrails.fi at 21:21

    Me mennään kanssa Bali-Canggu-akselille vuodenvaihteessa kuukaudeksi, kerron sitten mikä oli fiilis 🙂

    • Annika Author at 18:53

      Kiva, kerro! Minulle Canggu oli samanlainen kokemus kuin Gili Trawangan muutama vuosi sitten: oikeastaan tykkäsin aika paljon, mutta olin vaan aika erilainen kuin paikan muu porukka. 🙂

  2. Hakkarainen at 05:39

    Rantauduin itsekin päivän mittaisen kutakatsauksen jälkeen viikonloppuna Canggulle. Hipsterimpää paikkaa saa kyllä etsiä, ja tosiaan paikka tuntuu olevan nuorten lapsiperheiden ja parikymppisten pikkulettipäisten pitkäaikaistyöttömien pakopaikka. Haluaisin katsella tuota balilaisesta kulttuurista poikkeavaa hihhulointia nenänvarttani pitkin, mutta tosiasiassa nautin päivästäni Canggulla hävettävän paljon. Maistelin kotitekoisia jätskejä, kokosin oman vegevoileipäni ja kiertelin törkeän kalliita designputiikkeja. Eli vaikka haluaisin väittää muuta, Canggu kohosi top-listallani pelottavan korkealle sijalle.

    • Annika Author at 18:55

      Kuvauksesi on pettämätön! Minulla Canggu ei päässyt millekään listalle kyllä, mutta jotain valloittavaa sen huolettomuudessa on. En minä takaisin halaja, mutta en voi sanoa, ettenkö joskus menisi. Ilman jäätävää flunssaa olisin varmaankin viihtynyt selvästi vielä paremmin.

  3. Eve, Jetlaggies at 13:44

    Me ollaan käyty Balilla kolmesti. Eikä Canggu, kyllä pääse listan kärkeen, vaikka ihan kiva mesta onkin. Toki viimekertainen sairastelu söi meidänkin reissutunnelmaa juurikin Canggussa. Ihanista design- ja hipsterikuppilalöydöistä siellä tykkäsin, mutta niitä piti etsiä ihan toden teolla, sillä mitään yhtä keskustaa ei ole. Sen sijaan Ubudiin (erityisesti sen reuna-alueisiin) olen mieltynyt yhä <3, vaikka turismi syökin sen henkeä vuosi vuodelta.

    • Annika Author at 17:31

      Jotenkin en löytänyt Ubudistakaan siellä ollessani sen ydintä, sitä mikä siinä ihmisiä yleensä viehättää. Tai siis enhän minä tiedä, mikä se on, koska en sitä löytänyt. 🙂 Minä luulin Canggussa olevan vain ikään kuin sen yhden pääkadun. Siksi vähän olen ihmetellyt, kun kommenteissa on puhuttu hipsterikahviloista tai -meiningistä ylipäätään. 🙂 Apua, pitääkö mun kumminkin mennä Balille vielä kolmas kerta ja yrittää vielä kerran löytää sen parhaat puolet?

  4. Sanna at 14:32

    Olipas virkistävää lukea välillä balista tämmöinenkin puoli, sen ainaisen hehkuttamisen sijaan 😉 meidän olisi mahdollisesti tarkoitus käväistä balilla vuodenvaihteessa, mutta saattaapi olla, että Perth vie voiton!

    • Annika Author at 20:30

      En missään nimessä halua sanoa, että ei, ei missään nimessä Balille. Eiväthän kaikki hehkuttajat tietenkään ole väärässä. Olen varma, että oikeassa mielentilassa ja oikeisiin tarpeisiin Bali on loistava. Juuri tänään kuulin Ubudia kehuttavan. Olen esimerkiksi sen suhteen vakuuttunut, että en vain itse ole ollut oikeassa paikassa. Siksi en ole löytänyt sen kauneutta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.