Kun olin varannut lennot Malediiveille ja etsin itselleni majoitusta, aloin aika pian katua päätöstäni. Mitä minä tekisin neljä päivää saarella, jolla oikeastaan ei voi tehdä muuta kuin olla rannalla tai vedessä? Minä, jonka iho palaa suunnilleen heti ja joka surkeana uimarina lähes pelkään vettä? Resort-saaret ovat pieniä. Niillä on se yksi hotelli ja siinä kaikki. Yritin löytää mahdollisimman isoa saarta, jonka ympäri kävelemiseen edes kuluisi mahdollisimman kauan. Ostin myös kasan hyväksi olettamiani kirjoja. Vihdoin olisi sitten aikaa lukea, kun ei oikeastaan muuta tekemistä olisi. Ihan parasta rentoutumista, vaikkakin riski rauhattoman matkailijan ikävystymisestä olisi aika suuri.
Mutta aivan toisin kävi. Ensimmäinen kirja oli vasta puolivälissä, kun oli aika lähteä Malediiveilta pois. Canareef Resort* olikin jotain ihan muuta. Se oli täydellinen.
Canareef Resort on viisi kilometriä pitkällä saarella. Leveydeltään se on kapeimmillaan vain joitain kymmeniä metrejä, eikä leveimmilläkään paljon enemmän, mutta sen luonto on ainutlaatuinen malediivilaisesta näkökulmasta. Saarella on esimerkiksi kolme luonnontilaista järveä. Ne ovat pikkuruisia suomalaisittain, mutta on hauska tunne ajella järven rantaa fillarilla, kun kuuluu meren kohina. Järvi on tyyni, mutta valtameri lyö äänekkäästi rantaan vähän kauempana.
Toisella puolella pitkää saarta nousee aurinko. Siellä on Intian valtameri. Siellä ovat sunrise villat. Toisella puolella aurinko laskee. Siellä on laguuni. Siellä ovat sunset villat ja ne villat, joissa on oma poreamme ulkona. Aurinko nousee niin aikaisin, etten jaksanut kertaakaan nousta sitä katsomaan. Mutta auringonlaskuja ihailin. Jos ilta on pilvinen, mitään ei oikein näy, mutta jos taivaalla on edes vähän aukkoja, se on kuin tulessa.
Yhtäkkiä huomasin viettäväni aktiivilomaa Malediiveilla, aktiivisempaa kuin yleensä missään. Poljin fillarillani (3,50 $ päivässä) kaikkialle. Ihan vain huviksenikin. Koska korkeuseroja saarella on noin 1,5 metriä, ei tarvitse pelätä ylämäissä hikoilua. Kosteassa reilussa 30 asteessa hikoilee ihan riittävästi muutenkin. Löysin itseni suppailemasta ja snorklaamasta. Sentään en mennyt kuntosalille. Se olisi sentään jo ollut liikaa. Enkä vienyt itseäni kids clubiin päivähoitoon. Mutta sellainenkin olisi niille muksuille, joiden vanhemmat haluavat esimerkiksi sukeltamaan. Piti muuten niin kiirettä, etten kertaakaan ehtinyt uima-altaaseen, joita muuten on kolme. Pisin on 50-metrinen, Malediivien ainoa olympia-altaan mitat täytävä.
Fiilikseltään Canareef Resort oli kuin pieni, rauhallinen kylä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Niin henkilökunta kuin asiakkaat (paitsi kiinalaiset ja nuoret) tervehtivät toisiaan. Iloinen “hello” kuuluu milloin fillarin selästä, milloin jostain puskasta, jossa puutarhuri on hommissa. Sieltä voi löytää rannanpätkiä, joilla saa olla yksin, mutta eläväisempää fiilistä uima-altailta ja baarien tuntumasta sekä päivällä että illalla.
Luin joidenkin resortien arvosteluista, että buffeteissa ruoka on aina samaa eikä valinnanvaraa oikein ole. Canareefessa ruoka oli aivan loistavaa! Jouduin pidättelemään itseäni joka aterialla, etten hankkisi lomakiloja. Aktiivisella fillaroinnillani selittelin tietenkin jälkiruokia. Buffet oli kuin Karibian risteilyllä, mutta laadultaan parempaa. On live-paistopisteitä, joista saa vaikka nuudeleita, pastaa, pihviä, tonnikalaa. Joka aterialla ruuat ovat erilaisia. Usein illallisella on nähtävissä jokin teema, vaikka italialainen keittiö, mutta aina on myös paikallisväriä, kuten erilaisia curryja ja paljon kalaa.
Hotellilla on oma puutarha, jossa kasvatetaan vihanneksia. Lisäksi niitä ostetaan naapurisaarelta, joka on kymmenen metrin sillan päässä. Vasta sen jälkeen ostetaan ulkoa se, mitä ei läheltä saada. Kävin fillaroimassa viljelyksillä. Lähiruokaa Aasiassa. Aika kiva ajatus. Resort tekee muutenkin paljon lähikylän hyväksi, ja suunnitelmia enemmästäkin on. Otin näitä asioita puheeksi kaikkien mahdollisten ihmisten kanssa, hotellin johtajasta alkaen, koska olin liikaa kuullut siitä, että resortien omistajat vain keräävät rahat ja vievät ne useimmiten suoraan ulkomaille. Työntekijöistä 80 prosenttia on paikallisia, myös pomoista, ja kuulemani perusteella he elävät saarella verrattain kohtuullisissa oloissa verrattuna muihin resortteihin.
Canareef ei ole kerran elämässä -kallis, vaan mahdollisuuksien rajoissa varsin monelle. Malediiveilla on niitäkin paikkoja, joissa yö maksaa tuhansia. Onneksi siellä on myös tällaisia, sillä tiedän haluavani tänne takaisin enkä ole valmis säästämään sitä varten vuosia!
Yhteistyössä Canareef Resortin kanssa
12 comments
Mä haluan tuonne. Näyttää ihan tarpeeksi ihanalta mulle, vaikka toki haaveilen myös niistä vetten päällä olevista mökeistä. Me ei olla ikinä käyty Aasiassa, mutta ehkä tällaisesta olisi hyvä aloittaa!
En kiellä, ettenkö minäkin niistä, edelleen, haaveilisi, mutta mahdollisuus polkaista paikalliselle saarelle nostaa tämän paikan arvoa mun silmissä ihan toisiin ulottuvuuksiin. Pelkkä hotelli ei jotenkin vaan riitä kokemukseksi jostain maasta.
No hitto, kelpais kyllä mullekin! Voin samaistua sun alun ajatuksiin mutta onneksi ennakko-odotukset osoittautuivat vääriksi. Nauratti muuten toi huomio kiinalaisista – voin vaan kuvitella.
Kertoivat hotellilla kaikenlaisia juttuja kiinalaisista turisteista… Aika jengiä!
Olen koittanut houkutella miestä Malediivien lomasta haaveiluun, mutta verukkeita aktiivisesta lomasta ei ole löytynyt. Toinen vaan inhoaa rannalla loikoilua ylikaiken. Yksi päivä menee, mutta jos pitää lähteä pitkäksi ajaksi loikoilemaan, ei tule yhtään mitään. Eli todella hyvä tietää, että oot viettänyt hyvin aktiivisen loman siellä. Ompahan argumentteja, kunhan tulee taas Malediivit joskus puheeksi 🙂
Resorteista tämä on tietääkseni ainoa. Sitten on paikallisilla saarilla olevia majapaikkoja, mutta sitten on uitava sortseissa ja t-paidassa. 🙂 Minäkään en ole erityisesti rannalla makailija ja ihan koska vain lähtisin takaisin!
Haluaisin tavata noita tyyppejä, jotka valittaa noista buffien ruuista! Meilläkin oli ihan mielettömät ruoat hanimuunilla, ja silti luin arvosteluja missä ihmiset niistä valitti… Ei kuulemma ole tarpeeksi valinnanvaraa! No ehkä, jos siellä asuu vuoden?!?
Vuodessa resortissa voisi tulla muitakin rajoja vastaan kuin ruoka. 🙂
Kyllä kelpaisi! myös esim. Saksan kautta pääsee edullisemmin valmismatkalle Malediiveille. Jollekin trooppiselle saarella on tänä vuonna päästävä
Canareefeen tuli charterlento Tanskasta. Kuulin yhdeltä mukana tulleelta britiltä, että lentomatka oli aivan hirveä, koska koneessa niin pieni jalkatila. Rouva oli pienikokoinen. Hetken miettisin tilauslennolla matkustamista. Mutta totta, paketilla voi päästä hyvään hintaan.
Todella kivalta vaikuttaa. Ja juuri tuo tieto on tärkeä, että voi oikeasti viettää myös aktiivilomaa ko. resortissa. Kiitos! 🙂
Vesiurheilumahdollisuuksia on epäilemättä resortissa jos toisessakin, mutta saaren koko toi paljon muitakin mahdollisuuksia, ja kuten aiemminkin kommentoin ja juttuun kirjoitin, minulle paikalliselle saarelle fillaroiminen oli todella tärkeää. En haluaisi matkustaa maailman ääriin ja jäädä näkemättä edes pientä palaa paikallista elämää.