Cameron Highlands – yksi kauneimpia koskaan

Cameron Highlands – yksi kauneimpia koskaan

Cameron Highlands teki minuun vaikutuksen jo tietokoneen ruudulla, kun googlailin, mihin mennä Malesiassa. Se vaikutti jopa niin houkuttelevalta, että olin valmis sen vuoksi melkoisin urotekoihin, kuten matkustamaan kymmenen tuntia erilaisilla härveleillä: lautalla, ikuisuuden bussilla ja vielä perään toisen melkein ikuisuuden taksilla. Mutta ensimmäiseen puoleen vuorokauteen ei tullut tunnetta, että olisi kannattanut.

Kun saavuin, oli niin tautisen kylmä, että puin päälleni pitkät housut, sukat, tennarit, neuleen ja villatakin – ja tietenkin olisin suojautunut kaatosateelta, jos olisin mennyt ulos. Luonnollisesti Cameron Highlandsiin tullaan ulkoilemaan, vaeltelemaan pitkin teeplantaaseja ja viidakkoa. Mutta mitä tapahtui? Istuin illan huoneessani, join siideriä ja olin kohtuullisen pettynyt. 

Aamulla sää oli harmaa, mutta antoi merkkejä kirkastumisesta. Otin taksin lähimpään isompaan kaupunkiin, Tanah Rataan, koska halusin vuokrata skootterin. Skoottereitahan nyt vuokrataan kaikkialla näissä maissa. Hotellillakin tiesivät paikan, josta sellaisen saisi. Ei saanut. Cameron Highlandissa ei harrasteta skoottereita, vain moottoripyöriä, niitä sellaisia vähän pappatunturin näköisiä. Mutta kun niissä on vaihteet. Osaan minä sellaisella ajaa, mutta en halua. En halua, että keskittymiseni menee siihen penteleen motoon, kun kuitenkin pitäisi olla aika skarppina liikenteessä ja ehkä katsoa niitä maisemiakin, joiden vuoksi on tuhansien kilometrien päähän kotoa raahautunut. No jos sitten auton vuokraisin? Takaisku numero kaksi (vai kolme?): ei Cameron Highlandsista saa vuokrattua autoa. Mitä prklettä? Mitä perhanaa minä tein koko paikassa?

Mutta kun hätä on suurin, istuu apu suoraan edessäni: taksikuski. Hän lupasi viedä minut, mihin ikinä halusin, 25 ringgitin (~6 euroa) tuntihintaan. Ja mehän ajeltiin, koko rahalla. Teimme alkuun kyllä diilin: en halua mihinkään turistikauppaan, en halua ostaa mitään krääsää, haluan nähdä luontoa, teeviljelmiä ja paikallista oikeaa asutusta. En maksa, mikäli hän vie minut turistikammotuksiin. Meillä oli oivallinen yhteisymmärrys, ja näin juuri niitä paikkoja, joita olin halunnutkin nähdä, mutta epäilemättä näin kaikki löytyi paljon vaivattomammin, kuin jos olisin itse ajellut Lonely Planetin onneton kartta suunnistuskaverinani. 

Cameron Highlands

Ensimmäisenä näin kuskin oman viljelypalstan, jota nykyään hoitaa hänen poikansa.

Cameron Highlands

Kuski tankkasi Shellillä, ja minä mietin, miten arkkitehtuuri joskus onkin aika rumaa.

Cameron Highlands

Pikkutiellä halusin jalkautua ja katsella paikallisia asumuksia.

Untitled

Mutta sitten. Teeviljelmät. Miten kaunista!

Cameron Highlands

Cameron Highlands

Cameron Highlands

Teepensas on oikeastaan melkeinpä puu. Sillä on varsin paksu runko.

Rakastuin alueeseen, sen vihreyteen, sen luonnon kertakaikkiseen kauneuteen. Teeviljelmiä olisi voinut katsella loputtomiin, kuinka ne kumpuilevat vuoristoisessa maisemassa. Kylät sen sijaan ovat kertakaikkisen rumia, mutta niitä on vain harvassa ja ne on helppo ohittaa nopeasti.

Cameron Highlands

Teen keräämisen hoitavat vierastyöläiset lähinnä Bangladeshista.

Cameron Highlands

Viljelmien omistajat asuvat suurissa kartanoissaan, työntekijät tällaisissa taloissa. Poimijoiden lapsille on koulut samalla alueella. Ymmärsin, että vaikka palkkataso on alhainen, terveydenhuoltokin on ainakin jotenkin hoidettu.

Cameron Highlands

Cameron Highlandsissa on myös vaellusreittejä, muutamasta kilometristä useampiin tunteihin. Itse kävelin numeroa 9 vain sen verran, että näin putouksen. Alueen suurimmalle ja upeimmalle olisi ollut tunnin ajomatka, joten se jäi näkemättä.

Cameron Highlands

Untitled

Untitled

Tanah Ratan kaupungissa kävin lounaalla. Senkin aikaa kuskini odotti. Tietenkin olisin voinut maksaa ja ottaa paluumatkalle uuden, mutta näin tuntui hyvältä. Meillä oli diili, ja hän noudatti sitä ainakin omalta osaltaan erinomaisesti. Jos maksoin ylimääräisen kuusi euroa odottelusta, se tuntui minusta niillä hinnoilla vähintään kohtuulliselta. Sitä paitsi paluumatkalla hän lupasi näyttää minulle vielä buddhalaisen temppelin.

Cameron Highlands

Tanah Rata

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Asuin ehkä kymmenen kilometrin päässä Tanah Ratasta, Nova Highland Resort and Residencessä*. Jos tulisin uudelleen, voisin majoittua samaan paikkaan. Suunnilleen suoraan hotellia vastapäätä lähti yksi tie, jota ajelimme teeviljemille. Joka paikassa oikeastaan olisi paras olla jonkinlainen ajoneuvo, moottoripyörä tai auto. Fillarillakin epäilemättä pärjää, jos on hyvässä kunnossa. Vuoristomaisema näytti aika rankalta poljettavalta. Samoja seutuja näyttivät kiertävän myös retkifirmojen täyteenpakatut autot. En tiedä niiden hinnoista, mutta melkeinpä sanoisin, että oma kuski ja auto ei ainakaan kalliimpi olisi. Maksoinhan kuudesta tunnista oman vaihtokurssini mukaan kokonaiset 36 euroa.

Mutta siis hotellista vielä. Näissä korkeuksissa ei hotellissa tarvita ilmastointia mihinkään aikaan vuodesta. Sellaista ei minullakaan ollut, mutta sängyn vieressä oli lämmitin. Hotelli on pienellä ja aika kämäisellä ostarilla, mutta sillä on muutama ruokapaikka ja hyvä kiinalainen hieroja. Hotellin laajennusten myötä saattaa olla, että ostarikin vielä elävöityy.

Untitled

Tilavassa huoneeni oli oikeastaan pieni huoneisto olohuoneineen, lasiseinäisine makuuhuoneineen, joka kokonsa vuoksi helppo lämmittää, ja keittonurkkauksineen.

Paras aika matkustaa Cameron Highlandsiin on taksimiehen mukaan helmikuu. Silloin on noin 20-25 astetta eikä juuri sada. Sadekausi on marras-joulukuussa, ja silloin voi sataa vuorokauden ympäri. Nyt kokemani järjettömät sateet ovat siis ihan vain normaaleja ja vähäisiä. Mutta sen verran päivällä aurinko pilven läpi jopa lämmitti, että piti villatakki riisua ja hihoja kääriä. Ihan vähän punoitti jopa käsivarsi illalla. Rakastuin paikkaan. Uskon palaavani. Nyt ymmärrän, miksi George Townissa tapaamani kualalumpurilaisnainen sanoi, että Cameron Highlandsissa pitää olla vähintään kolme päivää. Tein virheen, olin vain yhden kokonaisen. Koska vieläpä matka sinne on aika hankala, todellakaan ei pitäisi ryysiä pois, mutta siinä kammottavassa ensimmäisen illan sateessa ja murheessa ehdin jo ostaa toisaalta seuraavan hotellin. Kun palaan, taidan soittaa samalle kuskille ja pyytää häntä näyttämään uusia paikkoja. Minulla on hänen numeronsa, jos tarvitset.

Cameron Highlands

Yhdelle turistipaikalle sanoin kyllä. Tämän kahvilan terassi oli sen arvoinen. Oli ihanaa juoda kaakaota ja tuijottaa vihreään tyhjyyteen (silloin kun saattoi nähdä muuta kuin selfietikkujen kanssa heilujia).

Cameron Highlands

*Majoituksen minulle tarjosi Nova Highland Resort and Residence 

Next Post:
Previous Post:
There are 46 comments for this article
  1. Avatar
    sarrrri at 11:53

    Mulle kyllä sopisi hyvin tuollainen taksikuskidiili, eikä tullut edes kalliiksi! Voisin kuvitella että tuo oli hänelle ihan yhtä lailla kiva päivä. 🙂 Teeviljelmät näyttää sellaisilta, että ihastuisin niihin yhtä paljon kuin viiniköynnöksiin. Kylät ovat ehkä rumia mutta juuri siksi omalla tavallaan aika kiehtovia. Kyllä minäkin taipuisin urotekoihin päästäkseni tuonne!

    • Avatar
      Annika Author at 12:28

      Aika leppoisaa oli epäilemättä hänellekin, ja oli taattua tuloa koko päiväksi. Kertoili perheestään, opiskelemassa olevasta tyttärestää, josta tietenkin oli ylpeä. Ja kun minä istuin kaakaolla, hän sai hengailla kuskikavereidensa kanssa – ja palkka juoksi. 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 16:58

      Nimenomaan! Kaikki on niin rauhallista, pehmeää ja vihreää. Vaikka on ihmisen aikaansaamaa, on silti niin luontoa.

    • Avatar
      Annika Author at 21:43

      Cameron Highlands on korkealla vuoristossa. Tajusin sen, mutten oivaltanut, että sateella voi olla oikesti kylmä. 🙂

  2. Avatar
    Stacy Siivonen at 06:02

    Olen katsellut joskus Alastomia selviytyjiä Malesiassa ja niilläkin oli kylmä. Niin ja sen lisäksi tietysti satoi koko ajan. Olen suuri teen ystävä ja olisi kiva joskus maistella jotain paikallista teelaatua. Malesiassa on kuitenkin minulle “silmä silmästä, hammas hampaasta” -maa. Tapasin kerran dormissa erään malesialaisnaisen ja hän sanoi, että nämä Malesian keppirangaistukset ovat brittien sinne aikoinaan tuomia.

    • Avatar
      Annika Author at 13:02

      Minä haluan nähdä kaikenlaista kohdemaan uskonnosta huolimatta. Ramadan toki näkyi koko maykani ajan, mutta sekin oli minusta lähinnä rikkaus.

  3. Avatar
    Miika ♥ Gia | matkakuume.net at 09:19

    Hienon näköinen paikka, varsinkin ottaen huomioon ettei Malesia kuulu maista mitenkään kärkilistoille.

    Erityisesti pitää silti antaa kiitosta kirjoitustyylistä:

    “Kun saavuin, oli niin tautisen kylmä, että puin päälleni pitkät housut, sukat, tennarit, neuleen ja villatakin – ja tietenkin olisin suojautunut kaatosateelta, jos olisin mennyt ulos. Luonnollisesti Cameron Highlandsiin tullaan ulkoilemaan, vaeltelemaan pitkin teeplantaaseja ja viidakkoa. Mutta mitä tapahtui? Istuin illan huoneessani, join siideriä ja olin kohtuullisen pettynyt. ”

    Huomaan joka kerta ilahtuvani kun ehdin lukemaan näitä postauksiasi. Naurattaa ihana inhorealismi. 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 13:03

      Taidat osua niihin postauksiin, joissa ei kaikki ole mennyt ihan putkeen. 🙂 Muutamissa viimeisissä olen hehkutellut vain kaikkea ihanaa. 🙂

  4. Avatar
    Anna / Tämä matka-blogi at 09:39

    Jos löytää järkevän kuskin, jokan kanssa pääsee yhteisymmärrykseen asioista, niin kannattaa tosiaan pitää kiinni!

    Nuo teeviljelmät ovat aina yhtä kauniita. Itse en niille halua lähteä silti kulkemaan, koska ne ovat yleensä täynnä käärmeitä, ja muita ällöttäviä ötököitä.

    • Avatar
      Annika Author at 13:04

      Siellä mitään ötököitä ja örkkejä ollut!
      Vähän oli rasisti kuskini, mutta hoiti hommansa muuten moitteetta.

  5. Avatar
    Terhi / Muru Mou at 13:03

    “Sadekausi on marras-joulukuussa, ja silloin voi sataa vuorokauden ympäri.” Ääh, voi olla, että joulukuussa tulee tuonne mentyä… Pitäisi sittenkin yrittää venyttää menoa tammikuuhun, jos sitten olisi edes hieman vähemmän sateista! Taidan laittaa sinulle myöhemmin viestiä ja kysyä taksikuskin numeroa 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 19:57

      Noin tosiaan sanoi kuski, joka asunut vuosikymmeniä alueella. Ehkä tammikuu tosiaan voisi olla parempi. Kuskin numero oli tallessa, kun kirjoitin tätä tekstiä kesällä. Pikkuruinen paperinpala saattaa olla nyt missä tahansa, mutta pidän tallessa, jos löydän sen! Kuski oli aika aarre hyvine englanteineen.

    • Avatar
      Terhi / Muru Mou at 19:50

      Piti lukea tämä postaus uudelleen, kun eihän me maltettu tammikuuhun saakka odottaa, vaan mennään Cameronille huomenna. Yhden sääennusteen mukaan sataa joka päivä vettä, toisen mukaan olisi odotettavissa vain pieni iltapäiväsuihku. Saa nähdä miten meidän käy 😀 Tuliko taksikuskin puhelinnumerolappusta enää koskaan vastaan? Jos löytyi, ottaisin numeron mielelläni 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 20:55

      Yritin etsiä puhelinnumeroa, mutta en löytänyt. Niin harmi! Mutta sellainen jostain repäisty lappunen on liian altis katoamaan. Toivottavasti ei sataisi ja pääsisitte nauttimaan mielettömästä paikasta!

  6. Avatar
    Teea / Curious Feet at 13:09

    Tuonne on joskus päästävä. Jätettiin väliin Malesian kierroksella, mutta ehkä ensi kerralla. Itse Malesiaan ihastuin noin muuten! Kaunis maa ja helppoa matkustaa.

    • Avatar
      Annika Author at 17:57

      Samat fiilikset Malesiasta. Toiset vierastavat, koska on muslimimaa, mutta aika vähän sekään turistin elämään vaikuttaa. On sen verran maallinen.

  7. Avatar
    Ansku BCN at 15:52

    Onpa vihreää, ja kosteus ihan hönkii tänne saakka! Teepellot ovat hienon näköisiä, ainakin oman yhden teeplantaasivierailun perusteella. Mielelläni menisin uudestaan ja tällä kertaa keskittyisin kuuntelemaan selostusta teen viljelystä, mitään ei ole nimittäin jäänyt mieleen 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 17:58

      Minä kuljeskelin pelloilla itsekseni, mutta ihan liian vähän. En edes juo teetä. Teehuoneessakin tilasin kaakaon. Teessä viehättää vain sen kauneus. 🙂

  8. Avatar
    Jenna at 19:20

    Teeviljelmät näyttävät niin upeilta. Rakastan noita vihreän vehreitä maisemia! Mainio diili tuo oma hovikuski. Veikkaan, että kuski varmasti piti päivästä myös. Cameron Highlands näyttää sellaiselta kohteelta, jonne minäkin haluan. Huomaan muuten, että juuri sun blogi tekee erittäin hallaa mun bucket listalle. Pömps ja taas tuli uusi kohde listalle. 😉

    • Avatar
      Annika Author at 19:55

      Cameron Highlands oli kertakaikkiaan ihana. Sen kuuluukin olla bucket listalla, kenen tahansa. 🙂

  9. Avatar
    Laura at 10:04

    Oi miten vehreitä maisemia! Teen ystävänä matka tänne voisi olla ihan paikallaan, kyllä hyvinkin näen itseni myös tuolla terassikahvilassa kupposen äärellä 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 11:02

      Terassikahvila näytti kuvassani aika keitaalta. Todellisuus oli toinen: karu, tyly, kiireinen ja terassin reuna täynnä itsensä kuvaajia. Maiseman ihailusta ei oikeastaan tullut mitään. Jos tunnelma olisi ollut toinen, olisin istuksinut paikassa tunteja. 🙂

  10. Avatar
    Panu / Panun matkat at 15:07

    Nyt tuli klassinen matkablogia lukemalla oppii uutta -fiilis. Mitään käryä ollut tästä paikasta aiemmin, mutta kiehtovan näköistä. Ja hyvää kerrontaa!

    • Avatar
      Annika Author at 16:32

      Loistavaa! Matkablogilla on sivistävä vaikutus! 🙂

  11. Avatar
    Kohteena maailma / Rami at 22:53

    Olipahan mukaansa tempaava kuvaus taas reissusta! Mielettömän upeita nuo teeviljelmät on, tuollaisia on joskus kyllä päästävä näkemään.

    • Avatar
      Annika Author at 22:59

      Sinne vain! On kyllä hieno paikka!

    • Avatar
      Annika Author at 22:21

      Cameron Highlandsin kauneus on erilaista kuin mikään aiemmin näkemäni.

    • Avatar
      Annika Author at 09:15

      Niin, onhan kuskillekin parempi olla pitkään liikkeellä kuin odotella tolpalla aina seuraavaa kyytiä.

  12. Avatar
    Mia / Elämää ja Matkoja at 11:32

    Loistopostaus, aivan elin jutussa mukana! 🙂
    Nuo teeviljelmien maisemat ovat kertakaikkisen upeat, kylät – noh, ehkeivät siitä kauneimmasta päästä…
    Olemme myös usein kierrelleet paikallisen kuskin kanssa ja helppouden lisäksi plussana kertomukset paikallisesta elämästä ja pääsy paikkoihin, jonne ei itse olisi välttämättä tiennyt mennä!

    • Avatar
      Annika Author at 20:30

      Oppaissa ja kuskeissa on tosiaan se, että paikallisina tietävät kaikenlaista. Paras oli Algerissa. Milloin oltiin ihmisten kodeissa, milloin uskonnollisten seremonioiden keskellä paikoissa, joihin ikinä ei olisi osannut itse mennä.

    • Avatar
      Annika Author at 20:34

      Kyllä! Unohtumattomat!

  13. Avatar
    Maarit Johanna at 20:02

    Miten voi olla noin vehreää, mutta silti kylmä? Miten Malesiassa voi olla kylmä mihinkään vuoden aikaan? Jännittävää, aina oppii uutta.
    Teeviljelmät ovat kyllä kauniita, mutta minäkään en välttämättä lähtisi käärmeiden pelossa keskelle peltoa.

    • Avatar
      Annika Author at 20:35

      Korkealla on aina kylmä, olivat leveysasteet mitkä hyvänsä. Cameron Highlands on vuoristoylänköä. Afrikassakin on kylmä, kun mennään vuorille. 🙂

  14. Avatar
    lena / london and beyond at 13:42

    Tuo kahvila vaikuttaa ihan täydelliselta. Joskus ihmisten kansoittamat paikat voi olla hyvin mielenkiintoisia, mutta niissä on tietysti nurjat puolensa eli tungos. Taipeissa on samantyylinen teepaikka, jossa oli ihan käydä ihmettelemässä maisemia. Mutta olihan se aina ihan täynnä ihmisiä. Teeviljelmät kiehtovat minua kovasti, rakastan teetä ja tykkään tutustua myös juomani teen alkuperään ja historiaan. 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 14:58

      Helmet harvoin säilyvät hiljaisina keitaina. 🙂

  15. Avatar
    Karoliina at 12:00

    Ihania nuo teeviljelmät! Mulla on haaveena päästä vielä joskus tutustumaan Pohjois-Turkin teeviljelmiin, juuri tuollaiselta ne vaikuttavat kuvien perusteella 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 12:48

      Kumpuileva maisema on ihan parasta. Onko Turkissa samanlaista siinäkin suhteessa? Teepuskat lienevät aika samanlaisia. 🙂

  16. Avatar
    Veera Bianca at 17:57

    Oi teeviljelmät, ne on ihan parasta ihmeteltävää tällaiselle teefanille <3 Itsekin harkitsin taannoisella Malesian matkalla tätä visiittiä, mutta matkat oli niin pitkiä että päädyin vaan nauttimaan auringosta ja rannasta, heh.

    • Avatar
      Annika Author at 18:53

      Et olisi pettynyt, jos olisit mennyt. Mutta juu, sinne on oikeasti haluttava, koska matka ei ihan sellainen pyöräiltävä. 😉

  17. Avatar
    Jane at 00:04

    Selfietikkuja ei oltu vielä keksittykään (?) kun me tuolla 8, melkein 9 vuotta sitten käytiin. Eikä ollut Starbucksiakaan 😉 Ilma oli helmikuussakin sen verran vilpoisa että jakkua pidin teepparin päällä. Kosteuden huomasi myös, esim lakanoista kun peitteen veti sängyn päältä, onneksi huomattiin tehdä se jo päivällä.
    Kauniit vihreät teeviljelmät jäivät mieleen, ja se Bohin mansikkatee jota tuotiin kotiin ja säästellen juotiin.

    • Avatar
      Annika Author at 09:51

      Jostain ihan vahingossa keksin koko Cameronin. Ja onneksi keksin! Aivan ihana paikka. Tahdon takaisin vähän pidemmäksi ajaksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.