Olen lumoutunut hiekkaerämään valosta juuri ennen auringonlaskua. Se keltaisen punainen valo saa hiekan hehkumaan. Siinä valossa ihminenkin loistaa ja hehkuu kauniina. Autiomaassa on uskomaton hiljaisuus. Auringon laskettua sen valtaa mustaakin mustempi pimeys. Ollaanhan erämaassa, kaukana kaupunkien valoista.
Knight tours järjestää Dubaissa laadukkaita aavikkosafareja. Perussafarilla ajetaan maasturilla aavikolle, hurjastellaan ylös alas hiekkadyyneillä ja käydään katsomassa kameleita. Se on safarijärjestäjistä ainoa, jolla on oma kamelifarmi. Sen omistajalle Mohammedille kamelit ja haukat ovat kuin omia lapsia. Eläinten kohtelu on ainakin minulle tärkeää, ja ainakin näkemästäni päätellen kamelien olot olivat hyvät. Enhän minä toki kameleista erityisesti ymmärrä. Auringonlaskua katsotaan aavikolla ja sen jälkeen kokoonnutaan suureen leiriin barbeque-aterialle ja katsomaan tanssiesityksiä.
Vähän tuunatussa versiossa voi auringonlaskua kohti ratsastaa kamelilla (siis tehdä pienen kierroksen talutetusti) ja istua syömässä predinner-herkkuja ja juoda skumppaa, kun hiekka ympärillä alkaa hehkua. Vähän enemmän tuunatussa pääsee aavikolle yöksi telttailemaan. Skumppa ja mansikat -versio oli juuri sopiva minulle (vaikka yö aavikolla kuuluukin kerran elämässä haluan kokea -juttuihin).
Illallisellakin on vaihtoehtoina noutopöytätyyppinen ratkaisu tai sellainen, missä ruoka tarjoillaan pöytään. Minusta ruoka oli hyvää, ja yötaivaan alla ulkona nautittuna ruokailussa on oma viehätyksensä. Ruokailupaikalle on järjestetty kaikenlaista ohjelmaa: voi pukeutua paikallisiin asuihin ja ottaa kuvia, voi saada haukan istumaan käsivarrelle, poltella sishaa, laitattaa hennatatuoinnin, ostaa matkamuistoja – tai käydä baaritiskillä (hinnat edulliset). Illan päätti pari tanssiesitystä: Ensimmäisessä mies osoitti, että voi pyöriä oman akselinsa ympäri satoja kertoja, siinä samalla tehdä erilaisia temppuja, ja silti kävellä ihan omin jaloin lavalta alas. Toinen oli vatsatanssija. Jotenkin kyseenalaista oli, että tanssija oli brasilialainen vaaleaverikkö, jolla oli tatuoitu fitnesskilpailijan vartalo ja kohtuullisen suuret silikonirinnat. Tämä oli kuitenkin erinomainen osoitus siitä, kuinka paljon ja kaikkialta Dubaissa on vierastyöläisiä.
Jos olet ollut aavikolla, kokenut pimeyden, kokenut auringonlaskun, nähnyt, kuinka tuuli on muovannut hiekkaerämaan pinnan kuviolliseksi, Dubaissa et saa lisäarvoa menemättä yöpymään tai tekemättä jotain muuten erilaista. Jos olet istunut hiekkadyynillä kaukana kaupungin valoista, juonut skumppaa pullonsuusta, kun tuuli heittää hiekkaa kasvoille ja kun aurinko laskee hiekkaan, jos olet ratsastanut kamelilla korkealle dyynille ja katsonut, kun aurinko nousee hiekasta, ei ehkä kannata lähteä perus desert safarille Dubaissa. Jos et ole kokenut autiomaan punaista valoa, nähnyt tuulen kuvioimaa hiekkaa, pelännyt seisomaan nousevan tai alas makuulle laskeutuvan kamelin selässä, keinunut sen kyydissä edes lyhyttä matkaa, kannattaa ehdottomasti osallistua tällaiselle vähän vaatimattomammallekin retkelle. Se on elämys. Se oli elämys minullekin, vaikka olin kokenut nuo aiemmin kuvailemani.
Ja jos oikein hyvin käy, voi nähdä pikkuruisen kamelin, sellaisen, joka vielä juo maitoa äitikamelista. Jos on kamelien mielestä houkutteleva, voi käydä niinkin, että saa suukon kamelilta. Ihan joka tyttö ei olekaan tullut kamelin pussaamaksi!
Postaus on osa pressimatkaani Dubaihin 21. – 25.5.
—
Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -kampanjaa, jonka ideana on jakaa matkailuinspiraatiota ja hyvää reissufiilistä Instagram-kuvien avulla. Jaa oma Instagram ja matkailu -aiheinen suomenkielinen postauksesi alla olevasta linkistä. Instagram Travel Thursdayhin voit osallistua Travelloverblogin, Rimma+Lauran ja Murumoun kautta. Voit lisätä linkkisi mihin tahansa näistä blogeista, ja se näkyy kaikissa. Muista lisätä postaukseesi linkki vähintään yhteen näistä emoblogeista ja kertoa, että osallistut IGTT-kamppikseen. Tarkempia ohjeita saat tästä linkistä.
Instagram Travel Thursdayn kantava ajatus on sosiaalisuus. Muistathan myös lukea toisten juttuja, osallistua keskusteluun, kommentoida ja tykkäillä muiden mukana olevien kuvista Instagramissa sekä jakaa kuviasi #IGTT- tai #IGTravelThursday-tunnisteella. Minut löydät Instasta nimellä @travelloverblogi.
IGTT-uutiskirjeen (kerran kuussa, muistuttaa kamppiksesta ja tulevista teemapostauksista) voi tilata tästä linkistä. Kirje saattaa mennä toisilla roskapostikansioon, vaikka ei ole roskaa missään määrin. 🙂
34 comments
Voi kuinka söpö tuo pussauskuva! Miten eläimet voikin olla aina niin söpöjä…Vaikka ei tuo auringonlasku huonoltakaan näytä 🙂
Älä muuta sano! Olin niin iloinen, että matkaseura sai napattua pussauskuvan. Aivan hetken tuon jälkeen huulemme oikeasti koskettivat toisiaan. <3
Ihailinkin jo näitä kuvia Instagramissa. Minulta aavikko on vielä kokematta, joten pienikin reissu mielellään skumpan ja mansikoiden kera olisi varmasti elämys. Ja pikkukameli mukaan ehdottomasti! Toinen on niiin söpö! 🙂
Pikkukameli oli niin liikkis. En sentään laittanut Instaan imetyskuvaa, vaikka mieli vähän teki. Mutta nyt jo tuo kaveri on vierotettu äidistä. Luonto on joskus merkillinen.
Vauvakameli on ihana! Aavikolla yöpyminen on ehdottomasti mun matkaunelmien listalla, mutta en totta puhuakseni kaipaa mitään brasilialaisia silaritanssijoita, haukkoja tai turistirihkamaa :). Enkä ehkä halua kokea sitä Dubaissa vaan jossain… Niin missä? Mitä maata/paikkaa suosittelisit, jos haluaisi oikein semmosen spessun ja ekslusiivisen kokemuksen? Vaikka eipä tääkään reissu kyllä hullummalta näytä 😊.
Minullekin leiri oli vähän bazar oleh oleh -meininkiä. Mutta ruoka oli hyvää, viini edullista ja kylmää ja yötaivas musta.
Dubaissakin pääsee oikeasti aavikolle, jos haluaa yöpyä. Jos taas haluaa aavikolle, mutta ilmastoinnin ja vesivessan ja suihkun, on Omanissa tarjolla monenlaisia majoitusratkaisuja aavikolla. Ollaan yksi uusi vuosi oltu. Siellä juuri juotiin skumppaa dyynillä auringonlaskuun (oma skumppa mukaan!) ja ratsastettiin kamelilla vuoden ensimmäiseen auringonnousuun. Se oli elämys. Oman telttatalon terassilla saattoi istua ja tuijotella tähtiä. Samanlaisia pikkumökkejä oli kyllä kymmeniä, mutta se ei haitannut. Paljon laadukkaampiakin paikkoja on ja yksilöllisempiä, mutta uudeksi vuodeksi olisi pitänyt tajuta varata hyvissä ajoin.
Ensimmäinen aavikkosafari on jäänyt parheiten mieleen. Se oli Qatarissa. Siwllä turismi on niin vähäistä, että vaikka aavikolle tuli muitakin autoja, niitä ei ollut kymmeniä, kuten Dubaissa. Missään nimessä Dubain-retkikään ei ollut huono. Se on helppo tapa käydä katsomassa, ihastuuko aavikkoon.
Minä oli tällaisella ihan samantyyppisellä retkellä Abu Dhabista käsin, ja se oli kyllä yksi Adu-Dubai-reissuni kohokohdista (no, se lienee arvattavaa, kun luontofani suuntaa Dubain kaltaiseen kaupunkiin…) . Ensi keralla haluaisin kyllä viettää koko yön siellä aavikolla telttaillen. Meidän settiin ei kuulunut skumppaa eikä mansikoita – höh. Mutta sen sijaan tavattiin kameli, joka kävi ihan ahdistelemaan …. se oli melkein jo pelottavaa ;). Yritti vissiin antaa niitä pusuja – minä pakenin kuitenkin paikalta :).
Huomattiin, että kamelit innostuivat joistain ihmisistä enemmän kuin toisista. Sinä ja minä ollaan siis jollain tapaa kamelien mieleen. Meillä toiset saivat olla ihan rauhassa. 😉
Hiekkaerämaa vetää minua aina puoleensa ja yöpyminen aavikolla olisi itsellänikin toivelistalla. En ymmärrä, miksi emme lähteneet tällaiselle safarille, kun olimme Dubaissa joitakin vuosia sitten. Ja mäkin haluan pusun pikkukamelilta!
Ei kaikkea voi yhdellä lomalla ehtiä tehdä. Onpa syy palata Dubaihin tai mennä johonkin muuhun maahan aavikolle. 🙂
Eläinvauvat <3 Varmasti oli ihana pusu! Autiomaa on mulla ihan kokematta, mutta haluaisin kyllä päästä moiseen joskus ihmettelemään luonnon värejä. Auringonlaskut näyttävät niin erilaisilta riippuen siitä, millaisessa ympäristössä niitä ihailee. Vaikka sama aurinko se joka maailmankolkassa laskee. Tuolla oli varmasti taas aivan oma tunnelmansa.
On niin totta, että sama aurinko, mutta silti aivan erilaiset auringonlaskut. Hiekkaan laskeminen on niin paljon harvinaisempi näky ainakin minulle, että siitä innostuu ihan eri tavalla kuin perinteisemmästä sinne se nyt putosi meneen -auringonlaskusta.
Heh, näyttää kyllä vähän erilaiselta kuin aavikkosafarini Egyptissä vuonna 2009. Silloin ei ollut kuoharia ja mansikoita tarjolla. 😉 Mutta Dubailta osaakin tuollaista luksusta odottaa.
Taitaa olla niin, että kaikkialla, missä turismi on elinkeino, kehitetään koko ajan uusia juttuja, joista saada matkailijat kiinnostumaan. Ja kun mukana on jotain vähän erityistä, hintakin voi olla sopivasti korkeampi. Kyllä auringonlaskukin vain muuttuu astetta upeammaksi, kun sitä katsoo skumppalasin takaa. 🙂
Ihania kuvia ja fiiliksiä! Hassua kyllä, mulla tuli näistä eniten fiilis, että pitää päästä äkkiä takaisin Coloradon hiekkadyyneille. Jaksaisikohan sinne roudata skumppapullon dyynien keskelle… kameleita ei välttämättä ole tarjolla. 😀
Kun olet seuraavan kerran siellä dyyneillä eikä skumppapulloa ole mukana, jotenkin ajatus kuitenkin muistuu mieleen – ja sitten ehkä harmittaa. Suosittelen siis ottamaan, vaikka ihan pienen, mutta noin maun ja tunnelman vuoksi. 🙂
Melkoinen luksusreissu sulla :D. Kyllä maistuisi minullekin samppanja ja mansikat aavikolla (teltassakin voisin yöpyä!)
On myönnettävä, että tuo reissu oli aika luksusta alusta loppuun. Se ehkä on parasta, mitä Dubai voi tarjota. Historiaa ja nähtävää kun sillä ei samalla tavalla ole kuin monella muulla paikalla.
Aavikkosafari oli listalla Dubain matkalla, mutta jäi sitten kuitenkin kokematta. Oltiin vähän flunssaisia, joten ei viitsitty lähteä sinne iltaa viettämään. Ensi kertaa tuskin Dubaihin tulee (never say never), mutta onneksi vastaavia kokemuksia järjestetään muuallakin.
Dubai on minustakin sellainen, että sen haluaa kyllä nähdä, mutta ehkä yksi kerta riittää. Toisaalta en minäkään voi sanoa, ettenkö enää menisi. Kuitenkin tosi paljon tykkäsin siellä olla. Ehkä haluaisin nähdä muutkin emiraatit ja vähän vertailla niitä.
Ihana kameli! <3
Mä luulen, että ollaan oltu tolla samalla retkellä Dubaissa, tai ainakin ihan jollain tosi samankaltaisella. Oli tanssijamies, nainen ja kaikki mahdollinen noista oheisjutuista. 😀 Oli hauska kokemus, aavikolla huristelu Jeepillä pelotti, mutta auringonlasku ja aavikon tunnelma oli toimivat.
Musta se jeepillä huristelu on aika kivaa. 🙂 Tällä kertaa ei ajettu kuin ihan pieni pätkä, mutta olen muualla ollut pidempään kyydissä. Varsinkin jyrkkien rinteiden tulo alaspäin on kyllä aika hurjaa…
hienoja kuvia 🙂
Kiitos!
Kieltämättä ei pöllömmät maisemat juoda skumppaa! 🙂 Ja suloinen kameli-kaveri!
Vähän pidemmälle aavikolle kun olisi menty, olisin tykännyt enemmän. Mutta skumppa ja mansikat kirkastavat pienet epäkohdat helposti.
No nyt kyllä alkoi kiinnostaa yöpyminen aavikolla! Kamelilla ratsastamisesta (tai tatuoiduista silikonifitnesspimuista) en niinkään välitä, mutta auringonlasku ja lasillinen skumppaa noissa väreissä olisi mahtavaa kokea!
Värien lisäksi aavikolla uskomatonta on pimeys. Sellaisen ehkä voi kokea Suomessa jossain erämökissä talvella, mutta aavikolla sen voi kokea joka ilta. Täydellinen pimeys on hieno.
Aavikossa on taikaa! Olin pari vuotta sitten Negevin autiomaassa Israelissa ja vaikka yövyttiin ihan mökissä, oli tunnelma sanoinkuvaamaton. Nyt haaveissa olisi jonkunnäköinen roadtrip Marokossa…
Autiomaassa todella on taikaa! Suren tietenkin aavikoitumista, mutta kuten työkaverini lakonisesti totesi, ei Arabiemiraateissa kai enää ole uhkaa aavikoitumisesta: sehän ON aavikkoa. Kokonaan.
Auringonlasku aavikolla, mansikat ja skumppa, ei huono combo. Ja ekstrana vielä kamelivauvan pusu ;))
Aika hyvin tuossa on onnistuneen retken ainekset. 🙂
Vielä joskus on koettava auringonlasku aavikolla. En ole itseasiassa edes koskaan käynyt millään hiekka-aavikolla, joten se on ihan taatusti bucket-listalla. Vielä joskus.
Aavikon hiljaisuus on toiseksi parasta auringonlaskun jälkeen. Mä niin suosittelen!