En ole jouluihmisiä. Joulu vain ei ole minun juttuni. Ei ole koskaan ollut. Jos olisi jotain traditioita, joita olisi lapsesta asti ollut, ehkä suhtautuisin toisin. Jos olisimme kehitelleet joitain omia joulujuttuja, sekin voisi muuttaa tilannetta. Mutta mitä enemmän vuosia kuluu, sitä enemmän oikeastaan muutun antijoulutyypiksi. Koskaan en ole siivonnut kaappeja jouluksi tai kokkaillut ja paistanut niin, että stressi tulisi, koska en vietä jouluani kaapissa ja Stockmannin äidit tekevät kyllin hyvää. Mutta kun en tahdo!
Haluan joulusta vain parhaat palat. En halua kinkkua ja lanttulaatikkoa, koska en syö niitä. En halua viimehetken kaupassa rynnimistä ja toppatakissa hikoilua, koska – kuka haluaisi?! Mitä aikaisemmin joulu tuodaan kauppoihin, sitä enemmän minua alkaa ärsyttää. Kun lokakuun puolivälissä oli tarjolla suklaajoulupukkeja ja konvehtirasioita lähi-ässässä, melkein kieltäydyin enää menemästä kauppaan. Kas kun eivät vielä joululaulut raikaa! Mutta voisin käydä kauppahallissa vähän tunnelmoimassa, jollen jättäisi menoa jouluaattoon tuntia ennen sulkemisaikaa, kuten yleensä teen.
Mutta koska haluan vain parhaat palat, lensin kohti joulua. Otin varaslähdön tunnelmointiin. Lähdin joulumarkkinoille Budapestiin. Keskieurooppalainen joulunalustunnelma sopii minulle mainiosti. Saan täyden annoksen joulua kahdessa päivässä, minkä jälkeen voin taas hautautua hetkeksi työhön ja sitten joulun koittaessa upottaa varpaani hiekkaan toisella puolella maapalloa. Yksin. Se on minun joulusuunnitelmani.
Joulumarkkinoissa on sopivasti joulua, sopivasti markkinahumua, ruokaa, kiireettömiä ihmisiä, valoja, viiniä. On ainakin illuusio käsin tehdystä, paikallisesta, ei kiinalaisesta halpatuotannosta, jonka lonkerot epäilemättä vähitellen kurkottavat tähänkin kauneuteen. Joulumarkkinat ovat minun joulumaani, jossa voin olla aikani, jota voin annostella haluamallani tavalla.
Budapestin suurimmat joulumarkkinat ovat Vörösmarty-aukiolla, Váci útcan, suuren kävelykadun, päässä. Aukion keskellä on korokkeella food court -tyyppinen ravintolamaailma pöytineen ja sen ympärillä myyntikojuja, joissa on kaupan kaikenlaista. Olen huono ostamaan tällaisista paikoista oikeastaan mitään, mutta minusta Budapestin markkinoilla ei kaupata rojua ja krääsää vaan enimmäkseen tavaraa, jota voisin kuvitella ihmisten oikeasti myös haluavan ostaa. Mutta vaikka en mitään havitellut itselleni, kiersin jokaisen kojun kahteen ellen kolmeenkin kertaan. Minä fiilistelin.
Ruokakojutkin kiersin pariin kertaan ennen kuin tein ratkaisuni ja ostin annoksen kaalikääryleitä. Liha-riisiseos sisällä ja hapankaalia ympärillä oli muuten mainio lounas. Maksoin annoksestani ja limusta kympin, mikä on kolminkertaisesti perusravintoloiden lounaaseen nähden. Kuvittelin päätyneeni pahemman luokan turistijekutuksen uhriksi, mutta kuulin myöhemmin hinnan olevan ihan normaali. Hintoja ei vain kaikissa kojuissa ollut esillä. Markkinoilla maksetaan vähän jouluekstraa.
Joulumarkkinoiden fiiliksessä on jotain suloista. Kuljeskelin pimenevässä illassa hymyillen. Olen sanonut ennenkin, että matkustaminen tekee minut onnelliseksi, ja onnellinen oli oloni.
Vörösmarty aukiolta lähtee Deák Ferenc utca -niminen katu, jota myös Fashion Streetiksi kutsutaan. En tietenkään parissa päivässä nähnyt kaupungista kuin murto-osan, mutta näkemistäni Deák Ferenc oli ottanut joulun eniten tosissaan ja oli pukeutunut todelliseen loistoonsa. Kun aletaan kerran laittaa jouluvaloja, kannattaa panna kerralla vähän enemmän. Kun viimeksi olimme Budapestissa, oli pääsiäinen, ja silloin asuimme Deák Ferenc -kadun päässä Kempinskissä. Muistan ensimmäisenä iltana kävelykadun kojut ja tunnelman, mutta joulu pukee Fashion streetiä pääsiäistä paremmin.
Marraskuun puolella jouluvalmistelut olivat Budapestissa kuitenkin vasta aluillaan. Koristeita alkoi vasta ilmaantua liikkeiden ikkunoihin ja valoja Váci útcankin yläpuolelle. Myönnän, että olisin kaivannut vähän enemmän, mutta ehkä näin oli hyvä. Sain fiilistellä markkinoilla, mutta kun jätin ne taakseni, saatoin melkein unohtaa koko joulun.
Matka toteutettu yhteistyössä Magyar Turizmusin kanssa.
10 comments
Oi, Budapest olisi varmasti ihana näin joulun alla! Vierailin kaupungissa syyskuussa, jolloin siellä oli vielä kesä ja melkein 30 astetta lämmintä. Tuo munkkityylinen tötterö on muuten nimeltään Kürtöscalács ja englanniksi tuttavallisemmin Chimney cake, savupiippumaisen ulkonäön vuoksi. Hullaannuin niihin syksyn Budapest-vierailulla, ja yritin kotiin tullessa tehdä niitä kotoisesti omassa uunissa. Selkeä juttu, etteivät aivan olleet saman veroisia! 🙂
Vielä viikkoa ennen omaa matkaani oli 18 astetta. Syksy (ja voisi sanoa että talvi) tuli parissa päivässä.
Voin kuvitella, ettei tötterömunkki ole ihan samanlainen hiilellä käryytettynä kuin omassa uunissa paistettuna. 😀
Ihania kuvia – niitä katsellessa pääsee itsekin joulufiilikseen. Tänä vuonna olen ollut vain Tallinnan joulumarkkinoilla ja vaikka ne ovat pienet, niin sielläkin tulee mukava jouluinen olo. Kohtahan aukeaa myös Helsingin Tuomaan Markkinat, jossa ainakin jouluihmiset voivat fiilistellä 🙂
Minäkin ehdin jo Tallinnaan. Piti saada jatkaa fiilistelyä. Tuomaan markkinoissa ei minulle oikein irtoa fiilistä.
Mä oon jouluihminen varmaan sieltä pahimmasta päästä, mutta kyllä ne liian aikaiset joulusuklaat ja koristeet kaupoissa häiritsi itseänikin! Kävin viime vuonna itsenäisyyspäivän aikoihin joulufiilistely lomalla Budapestissä ja siellä kyllä pääsee ihanasti joulutunnelmaan 🙂 Ostin muuten tuommoisen kuivatun hedelmätangon kotiin ja se ihana tuoksu kesti jouluun 😀 Ihania kuvia, niistä näkee paikan tunnelman!
Uskon, että viikkoa myöhemmin tunnelma olisi koko kaupungissa ollut jouluisampi. Harmitti vähän, etten päässyt menemään edes vähän myöhemmin.
Olisin melkein voinut itsekin sortua tuoksuvaan joulukoristeeseen, mutta se olisi mennyt antijoulutyypillä jo vähän överiksi.
Ihme blogi – tästä ei pääse oikeastaan mihinkään suuntaan.
Yksi suuntaa ahdistaa, toinen lähes liian kriittinen ja kolmas ei juuri johda mihinkään.
Jotenkin tuntuu, että vuosia vanhempana lähes kaikki matkaamasi maat kolunneena olen saannut paljon enemmän – kuin SINÄ. Hyppäät koneeseen sposoroituna ja kerrot tunnelmia paikanpäältä…. Mitäpä jos jäisit joku päivä ihan vain rannalle ruikuttamaan omaan kotomaasi ja lopettaisit usemmiten negatiivisen kaiun saavan jaarittelun kauko-matkoistasi. Joo totta, ennen matkusteltiin IHAN omalla rahalla ja kokemukset otettiin ilolla vastaa maailmalta. Ja kyllä Stockallakin joulumusiikki soi-
Kiitos palautteestasi. Muistathan, että blogien lukeminen on vapaaehtoista. Jos minun kaukomatkani tai yhteistyöni harmittavat sinua, suosittelen olemaan lukematta, ettei tule paha mieli.
Kiitos ihanista kuvista,joulukuun alussa suuntaamme kyseisille markkinoille!
Ihanaa, että pääsit jo vähän fiilikseen! Kivaa Budapestia! Se on kyllä mainio kaupunki!