Vang Vieng ei ole minun kohteeni, mutta pidin siitä silti

Vang Vieng ei ole minun kohteeni, mutta pidin siitä silti

Vang Vieng on bilekaupungin maineessa. Sen maine on peruja ajalta, jolloin  kaupunkia halkovan joen virtauksen mukana laskettiin renkaalla, pysähdeltiin joen rantamille perustettuihin baareihin ja jatkettiin laskemista. Kun jengiä alkoi kuolla näissä tubing-onnettomuuksissa, vuonna 2011 pahimmillaan yli 20, baarit suljettiin.  Halusin pysähtyä johonkin matkalla Vientianesta Luang Prabangiin, koska bussimatka olisi kertaistumalla ollut liikaa. Vähän pelkäsin, millaiseen paikkaan tulen, mutta Vang Vieng on muutakin kuin bileitä, esimerkiksi kauniita maisemia.

Riverside Boutique Hotel* oli ainakin juuri sitä, mitä halusin. Pari viikkoa oli kuulemma satanut lähes tauotta, mutta kun tulin, näkyi aurinko ja sinistä taivasta. Hotelli on Nam Song joen rannalla. Uima-altaalta voi katsella viereisen sillan liikennettä, joen virtausta ja upeita maisemia joen toisella puolella, paikallisia kuuluisia karstikallioita. Ja kun rantauduin altaalle, tuotiin heti iso lasi vettä ja jäitä, kyseltiin, mitä kuuluu, toivotettiin tervetulleeksi. Mihinpä siitä olisi halunnut lähteä. Tilasin lounasta ja jäin nautiskelemaan.

Riverside Boutique Hotel Vang Vieng

Riverside Boutique Hotel Vang Vieng

Kun satoi, Vang Viengissä ei ollut minua kiinnostavia asioita. Mutta kuinka helposti olin vain luisunut leppoisaan lomamoodiin, jossa ei oikeastaan haittaa viettää päivää sisällä ja vain olla tekemättä mitään. Mutta kaikenlaista aktiviteettia kulmilla järjestetään: edelleen jengi renkailla laskee, mutta enemmän selvin päin, kanootteja, rantakirppuja, blue lagooneja, joissa vesi on turkoosia ja kylmää – kuvissa. Se, jonka näin, oli mutainen ja ruskea, lämpötilaa en kokeillut. Siellä oli myös Tham Phu Kham luola, jossa makaa kultainen Buddha, mutta patsaan nähtyäni käännyin takaisin. Ei ollut minussa vuorikauriin ominaisuuksia riittävästi. Koin luolassa jatkamisen liian rankaksi. No niin, nyt kuulostan taas hirveän negatiiviselta. Mutta kun sade yhtenä päivänä taukosi, vuokrasin skootterin (alle kympillä) ja lähdin ajelulle.  Ja voi veljet, se oli ihanaa.

Vang Vieng on pieni kaupunki, jossa liikenne on rauhallista. Oli helppo ajella. Heti tankattuani ylitin sillan ja lähdin sinne, mistä karstikalliot siinsivät hotellille. Siellä oli uskomattoman kaunista! Olin aikeissa ajaa parinkymmenen kilometrin lenkin, mutta kun asvalttitie päättyi ja tie muuttui lähinnä kuoppaiseksi ja lätäkköiseksi mudaksi, yritin aikani, mutta oli annettava periksi ja käännyttävä takaisin. Koska ajelu tuntui näissä maisemissa vain niin hyvältä, lopulta ajelin muutaman kerran edestakaisin vajaan seitsemän kilometrin matkaa sillalta Blue Lagoonille. Hullu skootterityttö!

Vang Vieng

Vang Vieng

Vang Vieng

Vang Vieng

Vang Vieng

Vang Vieng

Yritin minä bileitäkin löytää, kun Vang Vieng kerran bilekaupungin maineessa on. En ollut juuri käynyt baareissa koko reissussa, joten vähän menojalkaakin jo vippasi. Googlailin best bars in Vang Vieng ja lähdin kylille. Lalaland vaikutti minun paikaltani. Sitä kehuttiin lämpimästä tunnelmasta, ihanasta omistajasta Lalasta ja mielenkiintoisesta sisustuksesta. Sitä kaikkea baari oli, mutta olin molemmilla kerroilla lähes ainoa asiakas. Kaikki olivat Sakurassa. Se tarjoaa ilmaista viinaa iltakahdeksasta yhdeksään, ja jo tähän aikaan paikassa on melkoinen meno. Olen yrittänyt ajatella, että ikä on vain numeroita, mutta Sakurassa tunsin itseni järjettömän vanhaksi. Vaikka meno näytti hyvältä, tunsin olevani väärässä paikassa.

Lalaland Vang Vieng

Lalaland Vang Vieng

Ylipäätään Vang Vieng taitaa olla kohteena profiloitunut toisenlaisille turisteille kuin minä. Oikeastaan tiesin tämän mennessäni, mutta ehkä se silti vähän yllätti. Jos sää olisi ollut parempi, olisin viihtynyt ihanan hotellini uima-altaalla ja skootterin selässä kyllä vaikka viikon. Ilman näitä kahta sanoisin, että ehkä sittenkin olisi kannattanut lentää Vientianesta Luang Prabangiin – kun en oikein bilettämäänkään päässyt.

*yhteistyössä Riverside Boutique Hotel

Next Post:
Previous Post:
There are 18 comments for this article
    • Annika Author at 18:41

      Minä pidin myös Laosista. Ei siinä toisaalta ole mitään erityistä, mutta jotenkin se leppoisa ilmapiiri ja olemisen helppous saivat viihtymään. Olin kymmenen päivää tällä ensimmäisellä kerrallani. Ja ainahan minä viihdyn, jos pääsen ajelemaan skootterilla, vaikka sitten samaa 7 kilometrin tienpätkää edestakaisin. 🙂

  1. Eveliina/Korkkarit rinkassa at 00:42

    Hieman samoilla fiiliksillä sinun kanssa, vaikka oma visiittini Laosissa oli loppuvuodesta 2015. Kävin toki tuubingia kokeilemassa, mutta olin siihen hieman pettynyt. Matkahan taisi kokonaisuudessaan kestää noin 1,5h, ja ne kaikki kuuluisat baarit sijoittuivat ensimmäisen puolen tunnin ajalle. Kiva siinä oli sen jälkeen pienissä laskuissa lipua takaisin kylään, jotta ehtii sinne ennen auringonlaskua. Perillä olin jo niin väsynyt, että minulta jäi Sakura kokematta. Kokemuksena oli ihan hauska, menisin ehkä toistekin, mutta Laosissa on silti paljon parempaakin nähtävää. Kuten Kuang Si waterfall! <3

    • Annika Author at 18:44

      Minua ei tubingin saanut. Olen vesipelkoinen ja surkea uimari. On jotenkin sellainen yhdistelmä, että liian riskialtista. 🙂 Kuang Sin näin kyllä myös, mutta vain putouksen. Tiesin niistä altaista, mutta oli niin huono sää, etten lähtenyt etsimään. Tuktuk-kuskikaan ei mitään aiheesta sanonut, joten en ymmärtänyt edes lähteä etsimään. Ensi kerralla siis, jos Luang Prabangiin vielä menen.

  2. Johanna @Out of Office at 20:18

    Järkyttävää että noin paljon kännituristeja ehti kuolla. Mutta toisaalta, sitä kai sanotaan luonnonvalinnaksi. Aika nuoria taisivat poloiset olla? Parikymppisethän ovat omasta mielestään kuolemattomia, muistan sen ajan itsekin…

    Nuo maisemat ovat sellaisia, että näyttäisi siltä että voisin tuolla viihtyä minäkin. Mutta ilmaista viinaa – se ei kyllä enää kiinnosta. Mutta jos vaikka huomenna vähän ilmaista Rieslingiä? 😉

    • Annika Author at 11:28

      Oli hurjaa lukea tubing-onnettomuuksista. Epäilemättä olivat nuoria, juuri niitä kuolemattomia. Kun siinä voimainsa tunnoissa ottaa vielä viinaa, kuolemattomuus nousee seuraavaan potenssiin. Toki minä ilmaisen viinan baarissa kävin, mutta menin niin lähellä yhdeksää, että sain yhden muovimukillisen halpaa rommia ja spriteä. Ei ihan sellainen tarjoilu, että sen takia olisi pakko koko tunti kiskoa. 😀

    • Annika Author at 11:29

      Minä taas ihmettelen, miksi menin Laosiin vasta nyt! Tykkäsin tosi paljon. Monelle Aasian-matkustajalle Laos jää varmaan käymättä sen takia, että siellä ei ole rantoja. Niitä moni kaipaa. Olin tällä kertaa niin kauan, että ei ollenkaan haitannut olla sisämaassa välillä.

  3. Kaisa/Life Without Seasons at 01:42

    Upeita paikkoja! Ollaan vuoden päästä tuolla Aasiassa kiertelemässä ja Laos on ehdottomasti listalla. Laitetaan tämä Vang Vieng muistiin, ihan noiden kauniiden maisemien ansiosta.😀 Skootterilla huristelu on parasta 👍

    • Annika Author at 11:31

      Vang Viengissä parasta olivat juuri maisemat. Ja ihana hotellini. Kävin myös Vientianessa ja Luang Prabangissa. Ehdottomasti ihania nekin. Kuulin myös Etelä-Laosissa olevan kiinnostavia paikkoja, joten ensi kerralla aloitan sitten niistä.

  4. Merja / Merjan matkassa at 21:37

    Ihana hotelli! Kyllä tuolla voisi chillailla päivän jos toisenkin. Minulla on Laos vielä näkemättä enkä osaa kuvitella, että lähtisin pelkästään sinne lomailemaan. Mutta se voisi olla Aasian kiertomatkalla yksi kohteista. Baarielämä näytti mielenkiintoiselta 🙂
    Merja / Merjan matkassa recently posted…Sentosan saari – singaporelaisten huvikeskusMy Profile

    • Annika Author at 22:27

      Minusta Laos hyvinkin on ihan oman matkansa arvoinen! Niin moni kuitenkin kaipaa Aasian lomallaan rantaa, että jättää helpolla Laosin näkemättä. Itse olin reissussa pitkään, ja kymmenessä päivässä näki Laosista jotain. Pitää ottaa selvää, mitä kaikkea siellä vielä olisi, ja palata joskus.

  5. Anna-Katri / Adalmina’s Adventures at 16:16

    Mua vähän harmitti, että Laosissa viivyin vain Luang Parabangissa, kun loppumatkasta alkoi jo väsymys sen verran painaa, ettei huvittanut lähteä enempää seikkailemaan. Mutta jäipähän jotain seuraavallekin kerralle! Ja tuo sinun aika Vang Viengissä kuulostaa just sopivan rennolta lomalta, varsinkin kun tuo hotelli näyttää niin kauniilta! Ei siihen muuta tarvitakaan kuin skootteriajeluiden päälle lasi vascosta ja kierros kylillä! 🙂
    Anna-Katri / Adalmina’s Adventures recently posted…Maailmanympärimatka – 10 kuvaa, 10 tarinaaMy Profile

    • Annika Author at 11:46

      Luang Prabang oli tosi kiva myös, mutta olen tyytyväinen, että jaksoin loputtomalta tuntuneet bussimatkat Laosin halki. Vang Vieng oli kyllä ihan kiva paikka pysähtyä muutamaksi päiväksi. Kaupungissa kaikki oli lyhyen kävelymatkan päässä, ja skootterilla pääsi huristelemaan riisipeltojen ja karstikallioiden luo. Sadekaudella kunnon kuurot kyllä pääsivbät yllättämään mopoilijan. 🙂

  6. VEERAPIRITA / AURINKORASVAA JA ALOE VEERAA at 21:16

    Näin jälkikäteen harmittaa vähän, ettei käyty Vang Viengissä meidän Laosin matkalla. Olin juuri siinä ajatuksessa, että se on lähes pelkkiä juhlijoita. Sun näköinen Vang Vieng kelpaisi kyllä. Tuolla on niin kaunista, upeita kuvia oot ottanut! Jos ja kun joskus vielä palaan Laosiin, niin annan mahdollisuuden tälle paikalle.

    • Annika Author at 09:47

      Sama tuntuma minulla kaiken lukemani perusteella oli, mutta ainakaan heinäkuussa ei juuri bileitä näkynyt. Kuten sanoinkin, olin jopa vähän pettynyt, kuinka hiljaista iltaelämä oli, kun olin psyykannut itseni, että olisi kiva vaikka vähän juhliakin. En myös olisi uskonut, että jälkeenpäin olisi juuri Vang Viengistä sellainen fiilis, että ihan hyvin voisin palata ajelemaan skootterilla toisenkin kerran. .)

  7. Rosita – Matkaopas Vapauteen at 03:35

    Hauska olisi poiketa nykyisessä Vang Viengissä ja tsekata miten on muuttunut, moni tykkää nyt kun meno on vähän rauhottunut. Itse tuli käytyä 2008 alussa ja olihan siellä jonkin verran elämää silloin ja tuubattuakin tuli itsensä pyörryksiin 😛 Aika kaoottista touhuahan se oli silloin. Joku viimesin viba jäi kuitenkin puuttumaan en tiedä sitten miksi. Nättiä seutua ja sopivan pienimuotoista ja chilliä oli silloin oman visiitin aikaan. Tosiaan varmaan tunnelmat ja meiningit vaihtelee seasonin mukaan. Ja eri aikoina arvostaa vähän eri juttuja 🙂

    • Annika Author at 09:52

      Paikkojakin enemmän taidamme vuosien varrella muuttua me ihmiset. Minua ihan hirvittää ajatus siitä, mitä Vang Vieng on pahimmillaan ollut, ja miten meno pääsi siihen jamaan, että joki kellui ruumiita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge