Type and press Enter.

Vähän erilaista Budapestia – joulu meets retro

Mikä onkaan hauskempaa kuin uudessa matkakohteessa kulkea kartta kädessä, etsiä etukäteen must see –kohteiksi ajateltuja paikkoja ja nähtävyyksiä, välillä ehkä eksyä, istahtaa selailemaan matkaopasta ja taas jatkaa uuden paikan fiilistelyä ja tuntea pientä jännitystä kaikesta uudesta. Entä sitten, kun kohde ei olekaan enää ihan uusi? Kun menee sinne ehkä toisen tai kolmannen kerran ja uskoo jo nähneensä sen perussetin, jonka on halunnut, ja tahtookin tutustua kohteeseen jotenkin enemmän tai ainakin eri tavalla?

Minä, vannoutunut omatoimimatkailija, yllätän nyt itsenkin, kun sanon, että hommaa opas! Ihan oma keksintöni tämä ei ollut, myönnän, mutta kun sain mahdollisuuden tutustua Budapestiin kahden oppaan kanssa*, käsitykseni muuttuivat täysin. Tietenkin oppaalla ja oppaalla on eroa. On niitä kierroksia, joilla on mukana vähintään parikymmentä tyyppiä, opas puhu liian hiljaa ja kielellä, jota ei oikein ymmärrä, näyttää tunnetuimmat nähtävyydet ja kertoo puisevasti niiden historian, kuten on kertonut samanlaisella rundilla jo kymmeniä (satoja) kertoja. Sitten on esimerkiksi Budapest Underguide, josta saa oppaan vaikka yhdelle ja jonka kierrokset suunnitellaan sen mukaan, mitä asiakas haluaa nähdä. Minulla oli opas kahtena päivänä, ja koska he olivat tyyppeinä erilaisia, molemmista kaupunkikierroksista muodostui omanlaisensa.

Untitled
Jozhefvaros, kahdeksas kaupunginosa, oli pitkään prostituoitujen ja varkaiden aluetta, mutta saanut aivan uuden elämän 2000-luvulla. Sitä on kunnostettu, ja sinne ovat löytäneen galleriat, baarit, kahvilat ja trendikkäät boheemit.
Untitled
Kuten oppaani totesi, täällä on edullista tulla humalaan. Tämä viehättävä aukio herää eloon iltapäivällä ja jatkaa eloaan pitkälle yöhön.

Untitled
Aivan ydinkeskustan ulkopuolella myös syöminen on todella edullista: tässä ravintolassa päivän kolmen ruokalajin menu maksaa alle kolme euroa.

Koska minä olin lähtenyt Budapestiin etsimään joulun tunnelmaa, oli oppaan kunniatehtävä etsiä sitä minun kanssani. Kun sanoin, että perusturistipaikat olen nähnyt ainakin niiltä osin, kuin niitä haluan katsella, lähdimme yksissä tuumin hakemaan jotain aivan muuta. Kun sanoin haluavani nähdä paikkoja ja naapurustoja, joilla budapestilaiset itse kulkevat ja elävät, minut vietiin niihin.  Ensimmäisenä päivänä tapasin Leventen, turistioppaan ja historian ja portugalin opettajan, hotellin aulassa. Juttelimme hetken toiveistani ja lähdimme matkaan. Kun opas tuntee kaupunkinsa, hän tietää, mihin viedä. Lähdimme etsimään joulua, mutta kohtasimme suloista retroa, omaleimaista Budapestia lähinnä 8. ja 7. kaupunginosassa, joista jälkimmäinen on entisiä juutalaiskortteleita.

Aloitimme joulun etsimisen suuresta kauppahallista Váci útca -kadun päästä. Oppaan kanssa kulkiessa oli mukava jutella siinä kävellessä kaikenlaista, kuulla paikallisista tavoista, jouluun valmistautumisesta, ruoista, historiasta. Ei sillä, että monikaan asia pysyvästi jäisi mieleen, mutta ei näistä kuitenkaan joka turistioppaassa kerrota, saati että niitä itsekseen niin alkaisi edes lueskella. Mutta elävä ihminen kertomassa on ihan loistavaa.

Untitled

Untitled

Untitled

Kauppahallissa ei oikein suosita valokuvaamista. Kysyttäessäkin saattavat kieltää. Vaikka halli on ihan kaupungin ytimessä ja siellä kuului eri kieliä, suomeakin, myös budapestilaiset itse käyvät siellä ostoksilla. Jouluvalot loistivat jo. Sain ensi kosketuksen Budapestin jouluun. Paikallisten tuotteiden lisäksi keskikäytävän olivat vallanneet valitettavasti made in China -kamat ja kaukomailta tulleet myyjät myös.

Untitled

Untitled

Budapestissa on rakennuksia todella monilta aikakausilta. En ole tyylikausien tuntija, mutta oli kiva kuulla, miltä ajalta rakennukset ovat, ovatko sotien jälkeen uudelleen rakennettuja, tuholta säästyneitä vai moderneja, jotka valitettavan helposti arkkitehtuuria tuntematonkin erottaa. Tietenkin vahva menneisyys osana itäblokkia näkyy myös sellaisena rumuutena, jota ei oikein mihinkään toivoisi.

Untitled
Vanhaa ja uutta, kaunista ja rumaa. Rajasin kuvasta oikealta pois parkkihallin rumiluksen sinisine tehosteväreineen.

Untitled

Untitled

Retroa edusti ihan parhaimmillaan Trabant teatterin edessä mutta erityisesti kivijalkakaupat, jotka ovat olleet samanlaisia kymmeniä vuosia. Ne tuntuivat tuulahduksilta jostain aivan eri aikakaudesta. Pikkuruisissa sekatavarakaupoissa tuotteet pyydetään edelleen tiskin takaa seisovalta myyjältä ja kaikki kodin pesuaineet voi ostaa niihin keskittyneestä pikku myymälästä. 

Untitled

Untitled

Untitled

Retron lisäksi kivijaloissa etenkin juutalaiskaupunginosassa on paljon baareja, näyttelytiloja, kahviloita ja liikkeitä. Katukuva oli jopa odottamattoman värikäs ja iloinen. Päivällä alueella oli hiljaista, mutta voisin kuvitella sen vilkastuvan illalla.

Untitled

Untitled

Untitled

Päätimme kierroksemme suurimmille joulumarkkinoille Vörösmarty-aukiolle, mutta sitä ennen katselimme pienempien markkinoiden tarjontaa Károly kadun varrella suuren Deák Téri -kirkon kupeessa. Siellä otin ensi tuntumaa mulled wineen. En kyllä tiedä, onko sillä jotain eroa saksalaiseen glühweiniin muuta kuin nimi, mutta olen tähän asti hehkuviinityyppiset ratkaisut jättänyt juomatta, koska olen nähnyt vain punaviiniversioita. Valkoviinipohjainen oli kiinnostava tuttavuus, mutta myönnän, että aika paljon jäi juomatta. Kokeilussa parasta oli fiilis: istuimme ulkona, vaikka oli aika kylmä, muki lämmitti sormia, ympärillä joulumarkkinakojuja, toisella puolella kolisteli vanhoja ratikoita. Ihanan keskieurooppalaista! Untitled

Untitled

* Yhteistyössä Magyar Turizmusin ja Budapest underguiden kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.