Saarihyppely Kota Kinabalussa – hitti vai huti? 

Saarihyppely Kota Kinabalussa – hitti vai huti? 

Vaikka minulla oli sadan neliön sviittini The Pacific Sutera hotellissa, en halunnut vain vaellella sen huoneista toiseen koko päivää (vaikka sekin kuulosti aika kivalta vaihtoehdolta). Koska suunnilleen kaikki tapaamani ihmiset olivat kysyneet, joko olen ollut saarilla ja olin aina vastannut, että en tällä kertaa, mutta viimeksi kyllä, tuntui, että kai minunkin pitäsi. Olin viime kerralla Sapi Islandilla ja ajelin zip linella saarten välin. Se oli siistiä, mutta Sapi tuntui jo silloin liikaa kiinalaisten kansoittamalta. 

Otin aamulla Überin (superpaljon halvempaa kuin taksi eikä tarvitse tapella hinnoista) Jesselton pointin laiturille. Lipputoimistosta ei oikein saanut otetta: osa sanoi, että täyttä, toiset tarjosivat vain Sapia, kolmannet totesivat sään niin huonoksi, että vesille ei lähdetä ollenkaan. Yritin varata seuraavalle päivälle: tule aamulla, katsotaan säätä. Otin taas Überin ja palasin hotellille. 

Saarihyppelu Kota Kinabalu

Saarihyppelu Kota Kinabalu

Saarihyppelu Kota Kinabalu

Saarihyppelu Kota Kinabalu

Aivan hotellin edessä on toinen laituri. Luulin sitä yksityiseksi ja sitä myöden kalliiksi, mutta olikin ihan yleinen. Kahden saaren lippu olisi 80 MYR (17 e) ja kymppi (reilut 2 euroa) luonnonpuistomaksua, ovathan saaret osa Tunku Abdul Rahman National Parkia. Ja matkaan pääsisin kymmenen minuutin päästä. Katsoin, miten Sapille lähti vene toisensa jälkeen. Omaan veneeseeni Mamutikin saarelle tuli lisäkseni vain pari muuta. Ihanaa, Mamutik olisi rauhallisempi. No, ei ollut. Tyypit olivat vain tulleet aikaisemmin. Tunti riitti. Saarella ei ollut antaa minulle mitään. Kai olen tullut vaativaksi, mutta en vain kokenut saaren tarjoavan mitään. Epäilemättä toisin ajattelivat saaren kansoittaneet korealaiset. Heillä oli kolmea erilaista hommaa: 

Snorklaaminen rantavedessä

Saarihyppelu Kota Kinabalu

Saarihyppelu Kota Kinabalu

Kuvien ottaminen toisistaan

Saarihyppelu Kota Kinabalu

Saarihyppelu Kota Kinabalu

Parveilu katosten alla

Saarihyppelu Kota Kinabalu

Suurin osa tulee saarille pakettiretkellä, johon kuuluu ruoka ja esimerkiksi snorklausvälineet.

Hyppäsin uudelleen veneeseen ja ajoin Manukanille. Venekuski ajoi kuin mielipuoli. Kun vene lentää, laskeutuminen ei tunnu kivalta. Manukan on suurempi, sillä on kivannäköistä majoitusta, asiallisen näköinen ravintola ja mango mojito. Mutta esimerkiksi julkiset vessat niin kuvottavat, että pyytäisin ennen tänne tuloa joululahjaksi seurapiirirakon. Omat paperit, sen ymmärrän, mutta ei roskiksia, vettä lainehtivat lattia, nurkassa kasa verisiä siteitä, tamponeja. Okei, ehkä sait riittävästi informaatiota. 

Saarihyppelu Kota Kinabalu

Manukan näyttää samalta, mutta siellä on paremmat palvelut ja mahdollisuus esimerkiksi jonkinlaiseen sademetsäkävelyyn.

Saarihyppelu Kota Kinabalu

Olin täysin valmis palaamaan seuraavalla veneellä takaisin Kota Kinabaluun, mutta lounaalla meni sen verran kauan, etten ehtinyt.  Otin toisen mojiton. Tarvitsin sitä, koska tuuli yltyi, sade alkoi, meri muuttui entistä levottomammaksi ja kotimatkalta oli tiedossa vuoristoratamaista kauhua kaatosateessa. Pitää vaan muistaa pitää kieli poissa hampaiden välistä, ettei joudu ensiapuasemalle ommeltavaksi. 

Takaisin hotellilla olin kaatosateesta läpimärkä ja kylmissäni. Menin kylpyyn. 

Joten vastaus kysymykseen hitti vai huti on ehdottomasti huti. Minun makuuni puhdasta ajanhukkaa. 

Next Post:
Previous Post:
There are 10 comments for this article
  1. Nimetön at 21:17

    Sama oli mun kokemus muutama vuosi sitten, ikävö kyllä. Olin niin pettynyt! Kaiken lisäksi paluumatkalla satoi vettä ja hytisin kiitävän veneen lattialla istuen. Miten Borneolla edes voi hytistä? En suosittele noita tuotteistettuja saaria. Itseeni muutenkin Sarawak teki suuremman vaikutuksen kuin Sabah.

    • Annika Author at 11:20

      Kiva kuulla, etten ole ajatuksineni yksin, etten nutise turhasta. Jos kivalle rannalle haluaa, on syytä lähteä Kota Kinabalusta selvästi etäämmälle.

      Sarawakissa olen just nyt. Vielä toistaiseksi olen enemmän Sabah-fani, mutta katsotaan. Vielähän minä yli viikon täällä ajattelin olla.

  2. sari /matkalla lähelle tai kauas at 19:25

    Kyllä varmaan harmittaa, kun päivä menee hiukan kuin hukkaan, kun ei kohde ole mieleinen.
    sari /matkalla lähelle tai kauas recently posted…HyljesafarillaMy Profile

    • Annika Author at 13:27

      Näin pitkässä reissussa noita hukkapäiviä kai väkisin tulee. Ei harmita niin paljon kuin ehkä viikon retkellä harmittaisi. 🙂

  3. Sandra / Terveiset päiväntasaajalta at 23:35

    No ei näyttänyt kyllä miltään unelmien snorklausreissulta 😀 Noi poseeraavat kinut on kyllä niin hauska juttu aina joka paikassa 😀 Niillä on yleensä aika päällekäyvä taktiikka snorklatessakin :p

    • Annika Author at 19:08

      Nämä taisivat olla korelaisia. Kiinalaiset ainakin viimeksi Borneolla ollessani pari vuotta sitten olivat enemmän selfietyyppiä 🙂

    • Annika Author at 19:06

      Joskus blogeista saa näitäkin vinkkejä, siis että mihin ei kannata. Yleensä kun niillä on tapana vain luoda uusia tarpeita, mihin olisi kiva päästä.

  4. sarrrri | La Vida Loca 2.0 at 16:43

    H-Y-I. Toi vessatarina on niin liikaa. Mua jaksaa aina ihmetyttää miten ihmiset voi olla niin ällöttäviä. Eikä varsinaisesti muutenkaan näytä maailman houkuttelevimmalta paikalta ainakaan, kun noita ”snorklailijoita” katsoo.. :–D

    • Annika Author at 13:24

      Tuntui silti, että vessajuttukin piti kertoa, vaikka se kuvottava olikin. Oli osa kokonaiselämystä. Ja sitten väitetään, että matkabloggaajat kertovat vain siloiteltuja #upea-juttuja. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge