Sen verran tuoreessa muistissa oli kammottava bussimatka Negombosta Kandyyn, ettei ihan heti huvittanut kokeilla uudelleen. Uuden vuoden aika on myös srilankalaisten liikkumisen aikaa, joten havittelemamme junat olivat täynnä. Oli otettava käyttöön vaihtoehto C: auto ja oma kuljettaja. Hotellin hinta Kandysta Nuwara Eliyaan oli 70 euroa, kadulta liian vähän tingittynä 45. Niinpä matkaan vanhalla Hiacella, jossa ilmastoinnin virkaa hoitivat avoimet ikkunat, mutta penkit olivat sen verran leveät, että mahduin mukavasti makuulle.
Kun makasin pakun takapenkillä, taivas alkoi pyöriä. Ajelimme vissiin mutkateitä. Maasto kohosi aika nopeasti, ja samalla ilma viileni. Tätähän emme tietenkään olleet mitenkään huomioineet kotona. Sri Lankahan on etelässä, ja etelässä on lämmin. Mutta reilussa 1,5 kilometrissä tilanne on toinen.
Nuwara Eliyaan päädyimme, koska se oli matkalla Kandysta Udawalaween ja koska siellä on teeviljelmiä, kuten Cameron Highlandissa, Malesiassa. Halusin nähdä lisää kumpuilevaa vihreää kauneutta. Oikeastaan pyytämättä ja yllättäen kuski kurvasi matkalla Glenlochin teetehtaalle. Ei se meitä varsinaisesti kiinnostanut, mutta toisaalta tulipahan sellainenkin nähtyä.
Kun pihaan saapuu auto, jostain vain pelmahtaa joku henkilökuntaan kuuluva esittelemään tehtaan toimintaa. Kierros kestää ehkä vartin ja on käsittämättömän kuuma. Niissä oloissa sitten teetä siis kuivataan, hienonnetaan, pakataan ja muutama muukin vaihe suoritetaan. Isossa kyltissä sanottiin, että ei tippiä, mutta ei olisi mies tainnut lähteä rinnalta ilman pikkuseteliä. Myymälä oli hirveän kallis verrattuna siihen, mitä tee maksoi muualla. Jäivät tuliaisteet ihan periaatteen vuoksi ostamatta.
Nuwara Eliyassa satoi ja paistoi vuorotellen. Koska sinne oli ulkoilemaan lähdetty, sää oli unohdettava tai ainakin ajateltava vain satunnaiseksi epämukavuudeksi. Sopivalta ulkoilureitiltä vaikutti reilun parin kilometrin matka Pedro Tea Estaten luota Lovers Leap -vesiputoukselle. Melkein perille asti voi ajaa myös tuktukilla, mutta töyssyinen ja kuoppainen tie on epäilemättä paitsi mukavampi myös maisemien puolesta antoisampi kävellä kuin istua heittelehtivässä koppimopossa.
Putous oli näkemisen arvoinen. Se syöksyy aikamoisella voimalla, ja jos vaikka valokuvausmielessä heittäytyy liian ahneeksi, huomaa kastuvansa aika mukavasti. Ajattelin eväiden syöntiä siinä putouksen kohinassa, mutta kosteusaspekti huomioiden oli etsittävä kuivemmat mestat. Aika pian kuitenkin auringonpaiste vaihtui taas sateeksi, joka hoiti kasteluhommat.
Nuwara Elyan kaupunki ei ole erityisen kaunis tai viihtyisä. Siihen itsessään ei kannata varata aikaa. Kaupungin ulkopuolella on puistoa ja temppeliä, joissa näkyi paljon ihmisiä viettämässä aikaa. Koppimopolla ajaessa olo oli välillä aika turvaton, kun tien täytti lauma lehmiä, mutta kai ne olivat tottuneet toisiinsa, lehmät ja tuktuk-kuskit.
Ehkä toisenkin päivän olisi voinut olla, mennä ulkoilemaan johonkin toisaalle. Jos olisin saarella pidempään, olisin Nuwara Elyassakin toisen yön. Aika hyiseksi menevät huoneet yöllä, mutta onneksi kämpässä oli pikkuinen sähköpatteri, ettei tarvinnut lämmikettä nauttia sisäisesti. Alkoholiluukulta kaikenlaista kyllä sai ostettua. Siinä me oltiin sulassa sovussa minä ostamassa pulloa Somersby-siideriä ja paikalliset miehet, jotka eivät tainneet tyytyä siihen yhteen.
62 comments
Sri Lanka on kyllä monipuolinen maa! Muutaman kerran se on ollut matkakohdevalintojen loppusuoralla, muttei vielä tullut valituksi. Joka kerta sitä tutkiessa siitä löytää jotain erilaista.
Nimenomaan monipuolinen! Siellä on kulttuuria, luontoa, eläimiä, rantoja.
Kiva postaus! Sri Lanka kiinnostaa kovasti, joten näitä juttuja on ollut tosi mielenkiintoista lueskella 🙂
Lisää on tulossa vielä ainakin pari. Ne loman lopun parhaat palat.
Sri Lankalainen luonto ja temppelit kiinnostavat ja oli mukava kurkistaa niihin sekä teetehtaaseen ja kyliin tämän postauksen myötä.
Sri Lankassa luonto vaikutti ainakin tämän yhden viikon perusteella todella kauniilta. Teetehdas sen sijaan aiheutti lähinnä kulmiä väreitä.
Teeviljelmillä ja kuivaamossa olen muutaman kerran käynyt. Tosin Intian puolella. Siellä kuulin, että työntekijöille suurta vaaraa aiheuttavat myrkyllisetkäärmeet, joita teepuskien varjoissa piileksii. Pääsin myös kokeilemaan, mitä täyteen kerätty teelehtiä täynnä oleva säkki painaa. Muotoillaan nyt näin, että ei toiveammatti.
Koko teebisnes tuntuu todella vastenmieliseltä. Malesiassa poimijat bangladeshilaisia, koska paikalliset eivät hommaa enää suostu tekemään huonojen palkkojen takia. Tehtaat niin kuumia, tai ainakin tuo oli, että työskentely varmaan tuskaista.
Kuulostaa tutulta, nuo siirtymät paikasta toiseen ovat aina (ainakin Aasiassa siis) vähän ylläriosastoa. Joskus tosi jees, joskus ei todellakaan jees. Mopolla lehmien joukossa ja sen sellaista. Todella vehreitä maisemia, ja kuvistasikin välittyy tuo kuvailemasi kosteus. Voin kuvitella, miten kuuma tuolla on ollut seikkailla. Ja tosiaan, mahtaa olla tukalat työolot siellä teeviljelmillä.
Nyt ei siis ollut ollenkaan kuuma. Lähinnä oli ongelma, onko tarpeeksi vaatetta mukana. Tuktukin kyydissä kevytuntuvatakki ei ollut yhtään liikaa. Nuwara Eliya on noin 1500 metrin korkeudessa. Teleportoituminen olisi mukava saada kulkupelivalikoimaan Aasiassa…
Tuttuja maisemia. Sri Lankasta ei varmasti monelle tule ensimmäisenä mieleen vehreät vuoret jos siellä ei ole käynyt. Me tykättiin tähän alueeseen paljon Sri Lankassa. Ainoa ongelma oli meilläkin se, ettei ollut tarpeeksi lämmintä vaatetta mukana. Sri Lanka ei noin yleisesti noussut suosikkien joukkoon, mutta lähtisin uudestaankin, kenties tutustumaan itärannikkoon paremmin.
Samat fiilikset Sri Lankasta: ei herännyt pakko päästä takaisin -kipinää, mutta toisaalta menisin kyllä katsomaan norsuja ja itään ja pohjoiseenkin. Rannat esimerkiksi jäivät nyt lähes kokonaan näkemättä.
Tuo kuumasta yllättäen kylmään siirtyminen kuulostaa niin tutulta. Sitä on vaikea tajuta etukäteen, että korkealla saattaa olla kylmempi kuin meren tasolla 😂😂
Näistä sitä oppii!
Ja niin oppii myös noista pelottavista hurjastelevista autokyydeistä 😄😄
Titta
Sama moka mulla Malesiassa: eihän sinne tarvitse kuin kesävermettä. Ai niin, muuta ne korkeuserot.
Sri Lanka täälläkin kiinnostuksen kohteena. Kunhan sinne asti joskus ehtisi. 🙂 Täytyykin lukea nuo muutkin Sri Lankan postaukset ja ne tulevat.
Sri Lanka taitaa olla nouseva kohde. 🙂
Komppaan edellisiä kommentoijia että Sri Lanka vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja monipuoliselta maalta. Tykkään lukea kokemuksia sieltä, mutta jotenkin se ei vielä tällä hetkellä yllä ihan seuraavien kohteiden listaan, ehkä joskus 🙂
Kauan minullakin kesti maahan mennä. Oli 105. reissumaani. 🙂
Hassua, miten joskus mulla oli hirveä hinku Sri Lankaan, mutta nyt ei nää juuri laisinkaan. Noista kuvista oikein huokuu 100% kosteus 😀 Vihreän vehreät nuo maisemat. Ne miellyttävät silmää.
Kurkkaa mun norsut! Alat haluta Sri Lankaan NYT.
Sri Lanka tuntuu olleen viime aikoina varsin paljon pinnalla. Ainakin mulle on siitä jäänyt sellainen pieni kutina takaraivon, että siellä pitäisi käydä. Kovin paljoa mulle ei silti ole maasta jäänyt mielikuvia. Noiden kuvien perusteella voisin kyllä mielelläni lähteä. Tuo vesiputous oli todella kauniin näköinen. Nuo temppelit ja rakennukset taas ihanan värikkäitä. Jotain vahvoja matkapahoinvointilääkkeitä varmasti tarvisin tonne, mulla kun meinaa paha olo iskeä jo Suomessa tasaisella bussikyydillä…
Sri Lankassa on niin kaikkea. Melkeinpä kaikenlaisille matkailijoille juuri heidän juttujaan. Kulinaristille ehkä ei, mutta voi myös olla, että me vain ei etsitty oikeita paikkoja.
Hei teetehdas ad hoc-vierailuna kuulostaa tosi kivalta! Saitteko maistaa teetä?
Sri Lanka ei ole to do -listan kärkipäässä, mutta ystäväni on sieltä kotoisin, ja olisi varmasti innoissaan, jos kysyisin vinkkejä 🙂
Olisi siellä saanut maistaa, mutta kun en juo teetä. Koko maailma mulle suuri tuntematon. 🙂
Oho, luulisi, että Sri Lankassa olisi myös paahtavan kuuma, mutta niin vaan näkyy olevan pitkähihaisia lähes kaikilla. Olisi kyllä ihan mielenkiintoista vierailla teetehtaassa.
Korkeuserot selittävät. Meren rannalla ja muualla alavilla mailla oli kyllä ihan kesäkelit. Mitä korkeammalle mentiin, sitä viileämmäksi muuttui.
Kiva postaus ja kauniita kuvia! Tulee kuvista tosiaan vähän mieleen Cameron Highlands, niin kuin itsekkin kirjoitit 🙂 Oon pari kertaa käynyt teetehtaassa, ja ne on ihan kivoja paikkoja. Kolmatta kertaa en ehkä enää menisi, on ne loppujen lopuksi kuitenkin aika samanlaisia paikkoja.
Cameron Higlands kyllä voittaa maisemillaan Sri Lankan tai ainakin ne osat, joita minä näin. Mutta kyllä Sri Lankassakin on todella kaunista luontoa.
Nuo teekierrokset ovat tuttuja Intiasta ja jotenkin sitä mielummin nauttii viljelmillä kävelystä kuin kaiken maailman tuotantokeskusten pällistelystä;)
Nuo vehreät maisemat ovat mahtavat ja juu, muutaman kerran itsekin on tullut pakattua vähän liian ohutta. Kun nukuimme Indonesiassa joitain öitä ulkona, olin aivan umpijäässä kun en hölmönä tajunnut varautua yön “kylmyyteen”
Nukuitte ulkona? Nukkuessa tarvitsee kyllä lämpimänä pysyäkseen enemmän vaatetta kuin päivällä hereillä olleessa.
Olen jotenkin aina kuvitellut Sri Lankan siistiksi ja turisteja täynnä olevana paikkana, mutta sehän näyttää aivan eriltä! Tuktukin kyydissä en ole koskaan ollut, ehkä se pitäisi kokea ekaa kertaa Sri Lankassa. 🙂
Sri Lanka ei ole kovin turistinen. Siellä on paljon ihan oikeaa elämää. Se on minusta siistimpi ja leppoisampi versio naapuristaan Intiasta.
Nämä kuvat herättivät kaipuun johonkin eksoottiseen maahan Aasian suunnalle. Sri Lanka ei ole omalla toivelistalla, vaikka tuo äsken kommentoimasi “siistimpi ja leppoisampi versio Intiasta” onkin itseeni hyvin uppoava mainoslause. Lämpimistä vaatteista voi olla hyötyä monissa yllättävissä tilanteissa. Itse en ole palellut ikinä missään niin paljon, kuin singaporelaisessa pikaruokaravintolassa. Ulkona +35 ja sisätilat ilmastoitu jääkaapiksi… 🙂
En tiedä, mitä Aasialta haluat. Siellä varmasti on helpompia paikkoja kuin Sri Lanka, mutta ei se huono vaihtoehto ole ollenkaan. Ainakaan jos tykkää norsuista. Helppoa rantalomaa kannattaa ehkä hakea muualta, mutta monipuolisesta kiinnostuneelle Sri Lankasta saa pieneltäkin alueelta paljon.
Kerrankin hyötyä sukupuolesta, kun ei tarvitse raahata kotiin monta pullollista sidukkaa, kun yhdessäkin on tarpeeksi. Olen omaksunut negan käsityksen Sri Lankasta blogikirjoituksen perusteella, että siellä tyrkytetään ja joka hinnasta joutuu vääntämään ja teefarmi jotenkin tukee tätä käsitystä. Mä en halua tulla laillistetusti ryöstetyksi.
Ei Sri Lankalla joudu tuputuksen uhriksi kovinkaan paljon. On sen puoleen aika iisi paikka. Tärkeimmillä nähtävyyksilläkään ei ole rihkamakauppojen keskittymiä samalla tavalla kuin melkeinpä missä tahansa muualla. Meillä loma parani loppua kohden huomattavasti, ja hyvinkin jäi positiivinen kuva maasta.
Mulla ei ole tullut edes mieleen lähteä Sri Lankaan mutta nyt jään mielenkiinnolla odottamaan seuraavia postauksia! Näin sitä maailmankatsomus ja ajatukset avartuu.
Katsohan jo julkaisemani norsupostaus. Siinä on todellakin syitä matkustaa Sri Lankaan.
Vietin Sri Lankan matkallani yhden yön Nuwara Eliyassa, kulkuvälineenäni oli rannikolta vuokrattu skootteri. Yöllä oli niin kylmä, että nukuin vaatteet päällä, mutta kannatti toki tulla maisemien vuoksi.
Skootterilla Nuwara Eliyaan. Olen vähän kade. En kyllä vaatteet päällä nukkumisesta. Meillä oli ihan tehokas lämmitin huoneessa.
Mun mielestä tuolla näyttää just sellaiselta, miltä ajattelisin Sri Lankassa näyttävän. Kuvista ja kertomuksestasi välittyi oikein jotenkin sellainen fiilis että tuonne haluan… Mutta sitten muistin kuinka intiamainen maa kuitenkin (ilmeisesti) on ja koska mä en yhtään syttynyt Intialle niin ei kyllä Sri Lankakakaan houkuttele.
Ja te siis kävelitte tuonne putoukselle? Näyttää ihanalta, mutta voin uskoa että yllätyskastumisen vaara on olemassa. “Meen vielä iiihan vähän lähemmäs…”
Sanoisin, että intiamaisuutta oli joissain paikoissa, mutta lopulta aika vähän. Tuntui minusta selvästi järjestäytyneemmältä. Joo, me käveltiin putoukselle. Ei sinne ollut kuin pari kilsaa suuntaansa, kun oli tien päähän päässyt tuktukilla. Kun katsoin rinnettä ylös ryöminyttä tuktukia, tunsin melkein, kuinka heittelehtisimme takapenkillä puolelta toiselle, kun koppimopo pomppisi menemään.
Mietin ensin, miten tuolla on myynnissä siideriä, mutta eiköhän se liity historiaan brittien kanssa eli se siitä. 🙂
Sri Lankalla itseä kiinnostaa ehdottomasti numero ykkösenä Sigiriya World Heritage Site, se tulee aina mielikuvaksi saaresta puhuttaessa. Se on kuvissa jotenkin mahtavan oloinen!
Kyllä tässä taitaa olla kyse Carsberg Groupin maailmanvalloituksesta. Sommersbyä saa uskomattomista paikoista. 😃
Hienon näköinen vesiputous! Tuo kaupunkikin näyttää kiinnostavalta tutkittavalta, vaikkei nyt ihan kauneimmasta päästä olisikaan. Hyrr, voin kuvitella kostean viileyden, sillä olen itsekin tuohon korkeuserohalpaan mennyt. Nyt kantapään kautta oppineena ainakin muistaa, että jos jossain kasvaa teetä, siellä ei voi olla hirveän kuuma!
Tämä oli ties monesko kerta, kun pukeutumishommat menevät peffalleen. Pitääpä muistaa ainakin tuo teesääntö.
Teefanin unelmakohde! Ex-anoppini kävi Sri Lankan kiertomatkalla jokunen vuosi sitten, ja tykkäsi kovasti. Minkälainen hintataso siellä on suurpiirteisesti?
Minun tavallani matkustaa majoitus oli yllättävän kallista. En uskonut, että Sri Lankassa pitäisi maksaa yli satasta yö hotellista, eikö sillä rahallakaan mitään luksusta saanut. Ehkä uudenvuoden aika nosti hintoja. En tiedä. Syöminen oli edullista ja julkisilla liikkuminen.
Oi kun hienoja kuvia sulla taas <3 Hassua, tuo teetehdas näyttää aivan samalta, kuin pienet turkkilaiset oliivipuristamot 🙂
Teetehtaan ja oliivinpuristamon yhteys minulla on selvittämättä, koska jälkimmäiseen en ole päässyt tutustumaan. Pitänee sekin puute joskus korjata. 🙂
Nuo teeviljelmät ovat kyllä kauniita. Ja vitsit mikä putous! SriLankasta ei ole oikeastaan mitään mielikuvia mulla. Jollain tavalla karun kaunista seutua.
Sri Lanka on rumaa ja kaunista. Outo maa. 🙂
Kiva lukea Sri Lankasta muitakin kuin ranta- tai safarijuttuja. Ne kyllä itseänikin kiinnostavat, mutta tämäkin kohde vaikuttaa mielenkiintoiselta ja on aina mukava tietää, mitä muuta maasta löytyy kuin ne kaikkein suosituimmat turistijutut. Me Intian reissullamme lopulta hermostuimme noihin pyytämättä ja yllätyksenä tuleviin vierailuihin taksikyytien aikana ja kieltäydyimme nousemasta autosta, jos meiltä ei oltu etukäteen kysytty. Tuolla olisi saattanut uteliaisuus voittaa tuon teetehtaan kanssa, mutta Intian kaupunkien perus rätti- ja matkamuistokaupat kävimme muodon vuoksi katsastamassa vain, jos aikaa oli ja kuski oli etukäteen kysynyt. Kuskithan saavat näistä pysähdyksistä provikkaa, ja jokunen meille tämän suoraan sanoikin, että onko ok, että pysähdymme sellaisella, että hän saa siitä rahaa, ja jokunen jopa sanoi, että älkää sitten vaan ostako sieltä kuitenkaan mitään, kaikki on aivan ylihintaista. Paras stoori oli aivan eri mantereella, Tansaniassa, jossa safarioppaamme vei meidät matkamuistomyymälään ja kertoi, että kyseinen liike on järjestänyt oppaiden kesken kilpailun – kauppaan eniten turisteja tuovalle maksetaan loma Sansibarille, ja sinne meidän oppaamme kovasti halusi perheensä viedä. En tiedä, kuinka kävi, mutta toivon, että hän sen matkan sai 🙂
Sri Lankassa on kyllä kaikkea. Safarilla pikkuruinen norsu sulatti sydämen (siitä onkin jo postaus), rannalla ei oikein edes oltu. Mutta kirjoitan vielä Gallesta, jossa aika erilaista elämää vielä.
Me usein tehdään taksikuskin kanssa etukäteen diili: me ei makseta kyydistä, jos vie yhteenkään kauppaan, myymälään, kaverin mihin tahansa putiikkiin. Se aika hyvin toimii. 🙂
sen verran mukavuudenhaluinen olen, että kohtuuton ilmankosteus saa minusta esiin juuri ne kauheimmat piirteet… on kuitenkin ollut kiva tututsua Sri Lankaan, joka itselleni on täysin tuntematonta territoriota!
ja nimikin näköjään kaikessa kiireessä unohtui tuosta edellisestä kommentista…
Kostea ja viileä ei tosiaan ole ihan parhaita puolia kenestäkään nosta esiin. Kuuma ja kostea taas nostaa ne pahat puolet ihan naamastakin. 🙂 Jestas, mikä näppylänaama minusta tulee!
olipa vihreetä. Kuvista tuli olo,että olette todella nähneet jotain aitoa ja erilaista. Maan kulttuuri huokui näistä kuvista. Ihan kuin olisi ollut paikan päällä.
Kuullosti aikamoiselta seikkailulta tuo automatka. Onneksi pääsitte perille. Ja jälleen kerran mahtavia kuvia, mieli tekis lähteä katsomaan löydänkö samat paikat.
Hieno vesiputous!! Harmi, kun vesiputouksia on vaan niin hankala kuvata roiskeiden takia! 😀 Sri Lanka on kiinnostanut jo pitkään, oikeastaan paljon enemmän kuin esim.Etelä-Intia. Paras lapsuudenystäväni on puoliksi srilankalainen, ja hänen perheensä kautta pääsin tutustumaan jo nuorempana hiukan kulttuuriin. Myös oma setäni sattui asumaan vuoden Sri Lankassa tsunamin jälkeisissä avustustöissä. Maassa on tosi paljon nähtävyyksiä, mitkä mieluusti kiertäisin läpi! Juuri vehreät, viileät vuoret ja Kandyn Hammastemppeli tulevat ensimmäiseksi mieleen maasta. Ainakin Mandala Travel on juuri alkanut järjestää myös vaellusmatkoja maahan. Olisi mielenkiintoista päästä välillä kävelemään trooppisempia polkuja!
Kiitti vinkistä, siis että lämmintä mukaan. Meillä tavoitteena mennä pariksi viikoksi kiertelemään ens tammikuussa. Oikeasti vaihtoehtona oli mennä Laosiin, mutta en saanut 3,5 viikkoa töistä lomaa. Joten lennosta vaihtui Sri Lankaan. Meillä on tavoitteena löhötä myös rannalla. Mutta haluaisin noille vihreille alueillekin junalla. -Mira
Sri Lankassakin on rantoja, mutta se ei ole samalla tavalla rantakohde kuin vaikka Thaimaa. Nuwara Elyassa tosiaan oli kylmä. Jos menette uudenvuodensesongin jälkeen, junalippujakin varmaan jo saa helpommin. Junat olivat tosi halpoja. Meilläkin oli suunnitelmissa Laos, joka vaihtui Sri Lankaksi. Ei ollut huono vaihtoehto ollenkaan.