Luang Prabang – vinkkini Laosin suosikkikohteeseen

Luang Prabang – vinkkini Laosin suosikkikohteeseen

Luang Prabang on suosituin Laosin turistikohteista. Lähdin taas totuttuun tapaan soitellen sotaan ottamatta selvää kaupungista lainkaan. Menin toisaalta vailla mitään odotuksia, koska en tiennyt, mitä siellä on, mutta toisaalta suurin odotuksin, koska olin kuullut kaupungista pelkkää hyvää. Repputuristit kuulemma helposti jumittuvat sinne pitkäksikin aikaa. Minulla oli neljä päivää ennen seuraavaa lentoa Siem Reapiin. Minusta tuntuu, että Luang Prabangissa ei ole varsinaisesti mitään, miksi sinne pitäisi mennä, mutta ei ole toisaalta yhtään syytä, miksi ei menisi. Se on huippupaikka hengailuun, aikaisiin aamuihin, pitkiin lounaisiin, pariin mojitoon iltaisin. Baarien pitää sulkea puolilta öin, joten villi öinen elämä ehkä jatkuu jossain toisaalla. 

Jotenkin Luang Prabang oli ihan erilainen kuin olin ajatellut. Se on kaupunki, joka elää omaa elämäänstä, vaikka turistit sitä paljolti kansoittavatkin. Pääkatu on selvästi turisteille. Siinä on ravintoloita, matkatoimistoja ja muuta meille suunnattua, mutta poikkikadut ovat jo elämää, vaikkapa vihannesmarkkinoita tai asuintaloja. Illalla pitkä pätkä pääkatua muuttuu markkinoiksi. Silloin on käveltävä ahtaita käytäviä, väisteltävä vastaantulijoita ja katosta roikkuvaa turistikamaa. 

Nuku hyvin: Villa Maly ympäröi kauneudella

Sain asua viehättävässä Villa Malyssa*, jonka huone toi jollain tavalla mieleen luksus span sisutukseltaan. Se oli niin kaunis ja seesteinen, ettei siellä voi kuin nukkua hyvin ja nähdä pelkästään kauniita unia. Villa Maly on lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta hiljaisen asuinkadun varrella. Kävelin sinne iltaisinkin, ja turvallisemmaksi ei voisi missään oloaan tuntea. Laos oli jonkin verran naapurimaitaan kalliimpi, mikä näkyi sekä ruoan että majoitusten hinnoissa. Mutta laatua kaipaavalle Villa Maly on täydellinen.  

Villa Maly Luang Prabang

Villa Maly Luang Prabang

Koe jotain erityistä: auringon noustessa munkit keräävät almuja

Joka aamu, kun aurinko nousee, temppeleiltä lähtee munkkien jono vaeltamaan kohti keskustaa, tai jos temppeli on jossain kauempana, ihan vain lähikaduille. He saavat päivän ruoan almuina kaupunkilaisilta – ja nykyään myös turisteilta. Joka-aamuisesta rituaalista on tullut turistinähtävyys, mikä oikeastaan tuntui minusta vähän irvokkaalta. Yhtä irvokas toki olin itse tungettelevine kameroineni. Turisteille myydään riisiastioita ja yksittäispakattuja en tiedä mitä, joista voi almujonon päähän asettumalla jakaa itsekin. Minulle neuvottiin paikkoja, joissa turisteja ei olisi, mutta samat neuvot taidettiin osata jakaa jo muistakin hotelleista. 

Tässä rituaalissa on jotain vaikuttavaa. Siinä on lähimmäisenrakkautta turistien mukaantulosta huolimatta. Jos joku sanoo sinulle, että sadepäivänä ei kannata herätä, älä usko. ”Kyllä munkeilla on nälkä sateellakin. Heillä on sitten vain sateenvarjot”, minulle kerrottiin. Aika loogista.  

Monks collecting alms in Luang Prabang

Monks collecting alms in Luang Prabang

Monks collecting alms in Luang Prabang

Monks collecting alms in Luang Prabang

Monks collecting alms in Luang Prabang

Luang Prabang on chillailijalle 

Pari päivää saa kulumaan helposti vain hengailemalla. Uima-allas hotellilla on tietenkin siihen erinomainen, mutta viihdyin joenrantakahviloissa, pitkillä lounailla, kaupoissa, hierojalla, kävelyillä pitkin kaupunkia. Jos pitää mukana peittävää vaatekertaa, voi pistäytyä myös lukuisissa temppeleissä, ihailla niiden koristeellisuutta, jos hyvä tuuri käy, seurata munkkien elämää, ja jos huonompi, kiinalaisten päättymättömiä selfiesessioita. 

Luang Prabang

Luang Prabang

Luang Prabang

Luang Prabang

Luang Prabang

Luang Prabang

Luang Prabang

Luang Prabang

Pois kaupungista Mekongille

Muutaman tunnin risteily* Mekongilla on minusta suositeltava. Maisemat ovat oikeastaan aika samanlaiset koko matkan, mutta risteilyllä käydään pienessä turismilla elävässä kylässä ja kahdessa temppelissä. Nämä kallioon louhitut temppelit ovat minusta se tärkein syy. Ne ovat kuitenkin niin erilaisia kuin kaupunkiin rakennetut. Kesän sadekaudella kuumasta ja kosteasta kaupungista oli myös mukava päästä väljemmille vesille, hengailla kannella ja antaa tuulen vähän vilvoittaa. Saman risteilyn kiinalaisnaiset tekivät kylässä vaateostoksia, ja japanilaismies löysi jotain paikallista alkoholia. Minä istuin pikkukaupan portailla ja kuuntelin nuoren pojan kitaransoittoa. 

Mekong Cruise Luang Prabang

Mekong Cruise Luang Prabang

Mekong Cruise Luang Prabang

Mekong Cruise Luang Prabang

Mekong Cruise Luang Prabang

Mekong Cruise Luang Prabang

Mekong Cruise Luang Prabang

Mekong Cruise Luang Prabang

Mekong Cruise Luang Prabang

Mekongin rannassa tarjotaan myös kyytejä pikkuveneillä lähiympäristössä, mutta mitä yhdestä sivusta seuraamastani keskustelusta ymmärsin, kyse oli kylläkin erittäin halvasta mutta myös lyhyestä pikkupyrähdyksestä, jonka aikana ei tarjoilla perinteisistä lao-ruoista koostuvaa lounasta (sis. risteilyn hintaan) tai viiniä eikä ajella temppeleille asti.    

Putousten ystävälle: Kuang Si Waterfall 

Jos olet nähnyt valokuvia Luang Prabangista, niissä on aika todennäköisesti ollut Kuang Si Waterfall. Putoukselle on matkaa noin 45 minuuttia riippumatta oikeastaan, minkälaisella välineellä sinne menee. Tien kunto ja liikenne hidastavat nopeintakin menijää. Nyt jos olisin menossa, vuokraisin ehdottomasti skootterin, mutta koska en tiennyt liikennemääristä ja mahdollisesta -kaaoksesta, otin tuktukin. Laosissa ne ovat lava-autoja, joista en tiedä, keille penkit on tarkoitettu. Mutta jos sanon, että ilahduin sateesta, koska silloin kuski pyysi sisälle ahtaaseen koppiin, se kertonee penkkien epämukavuudesta. 

Olin nähnyt kuvia auringossa kylpevästä putouksesta, turkoosista vedestä kuin luonnon muovaamissa uima-altaissa. Sateen harmaudessa putous oli vaikuttava. Olihan se kaunis, en voi kiistää. Olin aamulla paikalla heti avaamisaikaan. silloin ei ollut vielä muita. Sain zoomailla putousta kaikessa rauhassa. Mutta turkoosista vedestä ja auringosta ei ollut tietoakaan. Sää teki sen, että ei päässyt putous oikeuksiinsa eikä minulla ollut enää oikein fiiliksi ”uima-altaita” edes etsiä.  

Kuang Si Waterfall

Untitled

Kuang Si Waterfall

Kun ilta pimenee

Luang Prabangin iltaelämäkin on kuulemma vilkasta, mutta onnistuin pyörimään ehkä vähän väärällä alueella. Toisaalta viihdyin siellä, missä muutkin nuoresta reppureissaajasta poikkeavat tyypit. Oma suosikkibaarini oli Icon Klub. Sen pitäjä on viehättävä unkalainen Lisa, joka on rakkauden vuoksi mennyt maahan jo pitkän aikaa sitten. Yksin matkassa oleville Lisa pitää seuraa, saa kaikki tuntemaan olonsa tervetulleeksi, saattaa antaa eteen laatikon, josta poimia elämänohjeen. Baarialueella iltaelämä olisi luultavasti ollut huomattavasti vilkkaampaa, mutta jos siellä oikein innostuu, ei jaksa nousta auringon kanssa samaan aikaan katsomaan munkkien aamurituaaleja. 

Untitled

Luang Prabang jätti jännän ristiriitaisen fiiliksen. Kuten sanoin, se on turismin näkökulmasta suosituin Laosin kaupungeista, se on helppo, rento, mukava. Siellä oli helppo viihtyä, vaikka ei olisi tehnyt mitään. Kaupunki oli minusta selvästi Vientianea ja Vang Viengiä kalliimpi, mutta ei kallis. Siellä on kivoja ravintoloita, sain hyvää ruokaa ja mukavaa palvelua. Hotelli oli ihana. Ehkä oloni johtuu siitä, että olin liian lyhyen aikaa? Ehkä olisin tarvinnut muutaman päivän lisää kotiutuakseni vielä sen verran, mitä jäin kaipaamaan. 

* Yhteistyössä Villa Malyn kanssa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Next Post:
Previous Post:
There are 12 comments for this article
  1. Anna-Katri / Adalmina’s Adventures at 19:38

    Luang Prabang oli kyllä ihana! Vietin siellä viikon päivät kun en enää maailmanympärimatkan loppupuoliskolla jaksanutkaan reissata pitkin maita ja mantuja. Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut kyllä kiva nähdä Laosista muutakin, mutta silloin ei vain jaksanut. Ja toisaalta Luang Prabang tarjosi silloin juuri sitä mitä kaipasin – rentoa elämää ja pikkukaupungin rauhaa, silloin paikalla ei edes ollut paljoa turisteja tai ainakaan siltä se ei tuntunut. Tosin loppuajasta aloin jo vähän kaipaamaan menoa ja meininkiä, jota selvästi sinäkin olit hieman jahtuulla Luang Prabangista. 🙂
    Anna-Katri / Adalmina’s Adventures recently posted…Hollanti – Joulu tai uusi vuosi EdamissaMy Profile

    • Annika Author at 10:43

      Vähän minäkin elämää kaipasin, eli siihen nähden oli vähän hiljaista. Toisaalta Luang Prabang oli ihan mahtava juuri rauhalliseen oleiluun, hierojalla käymiseen, hyvin syömiseen ja muuhun perushengailuun. LP on niin erilainen kuin Vientiane tai Vang Vieng, että olen kyllä tyytyväinen, että kävin kaikissa. Olivat samanlaisia rentoja ja helppoja, mutta ymmärrän hyvin, että halusit olla pidempään yhdessä paikassa. Noista kolmesta siihen tarjoitukseen LP on minustakin paras.

  2. Joanna Sormunen at 19:56

    Onpas kauniin ja eksoottisen näköinen paikka! Aasia on minulle varsin tuntematon mantere, ehkä sinne vielä ehdin.

    • Annika Author at 10:41

      Aasian mittapuulla Laos ei sinänsä ole hirveän eksoottinen. Se voisi hyvinkin sopia ensikertalaiselle pehmeäksi laskuksi Kaukoitään. Tietenkin aamun sarastaessa kerjäämään lähtevissä munkeissa on suomalaiselle jotain kovin erilaista. Ja miksen suurissa putouksissakin. Taisinkin katsoa Luang Prabangia vähän eri silmin.

  3. Eveliina/Korkkarit rinkassa at 00:45

    Olin itsekin aikoinaan Laosissa parisen viikkoa ja viihdyin! Luang Prabang oli minulle ehkä yksi mieluisimmista kohteista. Ja tuo vesiputous on kaunein ja suurin koskaan näkemäni! Oli niin siistiä kiivetä vesiputouksen päälle ja uida siellä. Meidän uhkarohkeasta reissuporukasta osa yllytti meidän myös putoukselta alas tullessamme vesiputouksen sisään, missä vesi valui meidän edessämme alas hirveällä voimalla. Siinä olisi varmasti voinut käydä hullustikin. Tästä tuli ihanat muistot pintaan 🙂
    Eveliina/Korkkarit rinkassa recently posted…Hunajapupun työpäivä Saksan joulumarkkinoillaMy Profile

    • Annika Author at 14:00

      Olisi pitänyt itsekin seikkailla putouksilla vähän enemmän. Jotenkin vaan sade söi fiilistä. Aurinkoisissa kuvissa putous on kyllä huiman hieno.

  4. Sandra / Terveiset päiväntasaajalta at 23:38

    Sait kyllä Luang Prabangin kuullostamaan ja näyttämään kivalta paikalta! Ihania kuvia, varsinkin munkeista. Meillä on jostain syystä jäänyt Laos kokonaan näkemättä Aasian reissuilla. 🙁 Eli sinne ehdottomasti joku päivä ja nuo putoukset auringon paisteessa on varmasti uskommatomat. Tuo vika kuva putouksista oli tosi hieno!! 🙂

    • Annika Author at 09:52

      Näin kauan minullakin kesti Laosiin mennä! Hämmästyttää, kuinka kauan siihen meni. Mutta ehkä se johtuu juuri siitä, että maalla ei ole mitään erityisen tunnettua. Toisaalta ei sinne ole Suomesta suoria lentojakaan. Mutta vaikka sinne pitäisi lentää jonkin kaupungin kautta, on Laos kyllä käymisen arvoinen. Luang Prabang ei ehkä herätä suuria tunteita, mutta se on sen tyyppinen paikka, että jokainen löytänee sieltä jotain itselleen miellyttävää.

  5. VEERAPIRITA / AURINKORASVAA JA ALOE VEERAA at 17:46

    Vitsit sulla on Annika aina todella ihanan näköisiä nuo majoitukset – verrattuna mun kirppukasahotelleihin. 😀 Luang Prabang on kyllä kiva, tykkäsin tosi paljon siitä viime vuoden reissun perusteella. Olisi kiva mennä joskus pidemmäksikin aikaa sinne, me oltiin tyyliin kolme päivää vain siellä ja jatkettiin matkaa.

    • Annika Author at 19:43

      Mä taidan olla vähän kermaperse, mitä majoituksiin tulee. Tykkään kivoista hotelleista ja olen valmis niistä maksamaan. Kaikkiin unelmapaikkoihin ei tietty riitä rahat. Niistä pitää tyytyä vain haaveilemaan. Luang Prabang oli kiva. Tykkäsin vain chillailla, olla oikeastaan tekemättä mitään.

  6. Johanna / Fin Nomads at 13:04

    Kuulostaa mukavan rennolta kohteelta, ja tuo chilli tunnelma välittyi hyvin tekstistä 🙂 Me ollaan reissussa usein tyytyväisiä, vaikka tarjolla ei olisi mitään kummempia aktiviteetteja. Tykätään toisinaan vaan olla, syödä ja rentoilla. Toivottavasti päästään koluamaan Laosia seuraavalla Aasian reissulla!

    • Annika Author at 20:04

      Joskus on kiva olla hetken aikaa ns. suorittajamatkailija, joka kiertää nähtävyydeltä toiselle, mutta aika usein hengailu täyttää kaikki tarpeeni. Pääseehän siinä jotenkin enemmän paikalliseen rytmiinkin kiinni kuin sinkoilemalla vain aktiviteetista toiseen. Tässäkin taitaa päteä että parasta on kombo kaikkea. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge