La Badira on laatutietoisen hotellivalinta Hammametissa

La Badira on laatutietoisen hotellivalinta Hammametissa

Mieltymykseni laadukkaisiin hotelleihin ei liene jäänyt epäselväksi. Tunisiassakin on erinomaisia hotelleja – vaikkapa juuri La Badira Hammametissa. ”Ai asut La Badirassa? Se on tunisialaisen jetsetin suosiossa”, sanoi ystäväni kaveri, kun tapasimme. Siellä me siis olimme, tunisialainen jetset ja minä, rannalla, omassa rauhassa, moitteettoman palvelun ja ystävällisten ihmisten ympäröimänä.

Tulin Hammametiin sateessa. Kun taksi jatkoi hotellirivin päätyttyä matkaa asuinalueelle, mietin jo kotvasen, olenko valinnut majoitukseni liian syrjästä. Portti ja parkkipaikka eivät vielä nekään päässeet vakuuttamaan – kuin olisin tullut takapihalle. Mutta kun astui sisään ensin täysin mustaan käytävään, jota valaisi vain valkoinen valotaideteos ja josta muutaman askelen jälkeen avautui valkoisuus, kaikkialta tulviva valo, vesialtaiden turkoosi, lobbyn mukavat tuolit ja sohvat, unohdin muun.

Olin jo kuvissa ihastunut La Badiran valoisiin, valkoisiin huoneisiin. Kun lisänä on huippumukava sänky ja punaisia ruusuja, ei hotellihuoneelta paljon muuta voi vaatia. Olen myyty luonnonkukista. Mutta näköala oli kuin jättömaalle. Toki siellä näkyi meri, mutta sellainen rannan osa, josta ei oikein pidetä huolta. Oli testattava, jatkuuko palvelun taso korkeana myös sisäänkirjautumisen jälkeen. ”Kyllä madam, katsotaan, mitä voimme tehdä.” ”Siirrämme tavaranne toiseen huoneeseen, madam.” Kiitos. Sen jälkeen kelpasi katsella maisemaa myös parvekkeelta.

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Ensimmäisenä iltana satoi. Olin laiska ja jäin hotellille. Istuin terassille juomaan viiniä. Nälkäisenä naureskelin, että kaikilla niillä snäkseillä, joita viinin kanssa tarjottiin ja joita tuotiin kaiken aikaa lisää, olisin voinut täyttää vaikka koko illallistarpeeni. Yritin kuitenkin käyttäytyä sivistyneemmin ja menin ravintolaan. Valitsin kansainvälisen ja tunisialaisen keittiön välillä ja päädyin jälkimmäiseen. Ruoka oli hyvää, mutta Suomen hinnoissa olevat annokset turhan kalliita verrattuna siihen, kuinka hyvää ruokaa olen saanut Tunisiassa aivan toisenlaiseen hintaan. Kyllähän palvelu pelasi, ruokalista käännettiin minulle kohta kohdalta englanniksi, atmosfääri oli kiva, mutta samaan rahaan olisin sittenkin odottanut paljon enemmän.

Untitled

Untitled

Mutta aamiainen sai minut sulamaan.

Ulkona turkoosin veden äärellä oli kaunista, rauhallista ja rauhoittavaa, valikoima ei ollut valtava, mutta juuri kaikkea sitä, mitä halusin. Tarjoilijat olivat juuri sopivan tuttavallisia mutta silti riittävän etäisiä. Englanninkieliset uutiset tuotiin pöytään, jos madame vaikka niitä haluaisi lukea. Vaikka koin aamiaisen oikeastaan täydelliseksi, toivoisin, ettei se olisi kaikkialla yhtä ihana: kun puitteet ovat kohdallaan, ei tee mieli lähteä pois ja tulee syötyä tarpeettoman paljon.

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

La Badiran allasalue oli oikeastaan syy hotellin valintaan. Infinity pool sai muistamaan kaikki ne Instagram-kuvat, joissa nainen nojailee altaan reunaan ja katsoo eteerisesti kaukaisuuteen. Jotenkin varmaan kuvittelin itseni samaan. Paitsi että olin yksin, eli ei ollut ketään ottamassa niitä kuvia, ja toisaalta en osaa poseerata eteerisesti (enkä oikein millään muullakaan tavalla). Sääkin muuttui sen verran viileäksi, etten edes mennyt tuohon ihanuuteen. Mutta hetken sen reunalla makoilin, saatoin jopa tilata drinksun (vähän liioitellun hintaisen) ja vain nauttia rentoilusta. 

Untitled

Untitled

Hammametissa rantaa on kilometrikaupalla, mutta La Badiran oma ranta on aika pieni. Siltä ei ole suoraa kävely-yhteyttä loputtomiin jatkuvalle biitsille. Se oli minulle, rantakävelyjen rakastajalle, vähän pettymys. Mutta kuten jo Djerbassa, heräsin Hammametissakin joka aamu katsomaan auringonnousua – eikä La Badiran auringonlaskukaan hullumpi ollut.

Untitled

Hyvää huomenta, Hammamet!

Untitled

Untitled

Hyvää yötä, Hammamet!

Epäilemättä La Badira olisi ollut täydellinen kesällä, takuuvarmoina aurinkopäivinä. Mutta nautin siitä myös näin. Jos satoi, istuin huoneessani, mussutin eväitä, luin, koukutuin Sorjoseen. Nämä ovat erityisesti niitä hetkiä, joilloin nautin siitä, että hotelli on erityisen viihtyisä ja kaunis. Sateella 17 euron huoneessa olisi saattanut olla vähän ankeaa. Sellaisiakin Hammametissa on tarjolla. Sadeiltana aika kiva on myös mennä hamamiin. Spa oli kaunis ja rauhallinen. Makailin höyrysaunassa, nostin jalat ylös ja vajosin ajatuksiini. Ehdin tuumia, että olotila olisi täydellinen, jos vielä olisi kylmää juotavaa. Mielessäni ehkä haaveilin hilejuomasta – mutta kun oveen koputettiin ja sain pullon kylmää vettä, kuin joku olisi lukenut ajatukseni, en olisi oikein muuta voinut toivoa.

Untitled

Untitled

Oli viimeinen ilta. Ulkona kaatosade ja hurja ukkonen. En mennytkään hamamista uimaan. Menin nukkumaan onnellisena matkalaisena.   

Yhteistyössä La Badiran kanssa

Next Post:
Previous Post:
There are 4 comments for this article
  1. Kohteena maailma / Rami at 00:25

    Mukava lukea, että sait itsellesi vaihdettua sopivamman huoneen paremmilla näkymillä – näissä näkymissä oli varmasti mukava parvekkeelta maisemia katsella. Itsellä ajatukset lopussa karkasi tuohon hamamiin, koska en koskaan ole sellaisessa itse ollut. Olisi varmasti miellyttävä kokemus ja varsinkin, kun ilma ei ole ollut kesäisen helteinen. Varmasti olisi todella rentouttava ja sellainen ihan sopivasti lämmittävä kokemus ennen illallista. Tai sitten suoraan nukkumaan niin kuin sinä, ainakin itsellä lomalla tulee nukuttua ennemmän kuin arjessa 🙂

    Itse tykkään tuollaisista infinity pooleista, varsinkin jos maisemat ovat vähääkään tuota luokkaa. Jotenkin uiminenkin on heti mukavampaa, kun saa nauttia samalla kauniista maisemista.

    Kaiken kaikkiaan hyvin kirjoitettu yhteistyöpostaus, koska oli tuotu myös kokemiasi negatiivisia asioita esiin. Eihän niitä aina ole, mutta jos on, niin tällä tavalla ne on myös yhteistyöpostauksissa tuotava esiin.
    Kohteena maailma / Rami recently posted…Top 10 tekemistä Playa del Carmen, MeksikoMy Profile

    • Annika Author at 18:03

      Minun kovin vaikea ymmärtää kritiikkiä, jota sain juuri toiseen hotellipostaukseen. Kommentoija kritisoi, että ”maksettujen mainosten” sijaan voisi olla ihan aitoja kokemuksia. No tuota. Mitä muuta tässäkään jutussa on kuin aitoja kokemuksiani. Ehkä vain valitsen kumppanini niin, ettei kamalasti valittamista ole. Ja jos on, miksi en sitä sanoisi. La Badira tarjosi muutamasta puutteestaan huolimatta ehdottomasti täydellisen kokemuksen, ja jos ikinä Hammametiin palaan, en muualle halua majoittua.

      Hamamia kannattaa ehtottomasti kokeilla. Kokemus on täysi tietenkin vasta sitten, kun ottaa pesun, kuorinnan ja hieronnan myös. Pelkkä saunasa makoilu toki rentouttaa sekin. Höyryssä on niin eri meininki kuin suomalaisessa sähkösaunassa, jos sellainen sattuu kotona olemaan.

  2. Anna | Muuttolintu.com at 05:41

    Voi huokaus mikä allas, ja mitä auringonlaskuja ja -nousujakin vielä! Totta, sateisella säällä majoituksen taso on paljon tärkeämpi, muuten tulee yleensä käytyä hotellilla pääasiassa vaan nukkumassa. Sateinen sää onkin joskus hyvä tekosyy vaan olla ja rentoutua, kun muuten tulee helposti juoksenneltua ympäriinsä itsensä uuvuksiin.
    Me ollaan hirveän huonoja matkoilla nostamaan ongelmia esiin henkilökunnan kanssa, tuossakin tapauksessa oltaisiin varmaan tyydytty siihen ekaan huoneeseen, ja jurputettu sitten kaksistaan hiljaa huonosta näkymästä, vaikka kysymällähän ne asiat usein paranee. Mies on siinä oikeastaan vielä huonompi kuin minä, vaikka oon ajatellut, että se on suomalainen piirre.
    Itse oon kokeillut hamamia vaan yhdessä kylpylässä täällä Melbournessa. Näytti aika lailla samalta, mutta ei varmaan muuten yhtä autenttinen kokemus. Ihana joka tapauksessa, tykkään melkein yhtä paljon kuin suomalaisesta saunasta!
    Anna | Muuttolintu.com recently posted…Isle of Pines – Pulikointia luonnon omassa uima-altaassaMy Profile

    • Annika Author at 18:07

      Oikeastaan sen jälkeen, kun Brysselissä sain hotellissa haukut, miksen heti kertonut puutteista, olen alkanut olla vaativampi asiakas. Kuten sanoit, kysymällä asioilla on tapana ratketa. Silloin selitin juuri respalle, että me suomalaiset ollaan tällaisia, ihan liian huonoja tuomaan itseämme esille ja valittamaan. Mutta varsinkin yksin ollessa puitteille asettaa jotenkin vielä enemmän vaatimuksia. Ainakin minä olen hotellilla enemmän, milloin olen yksin reissussa. Ei olisi ollut kiva juputtaa yksikseen sitä takapihamaisemaa. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge